Laadullinen pitkittäistutkimus ja terveys

Kirjoittajat

• Pirjo Nikander

Abstrakti

”Any serious study of lives must consider time, process and context” (Elder 1991, 58) Laadullisella pitkittäistutkimuksella viitataan tutkimusotteeseen, jossa samoja ihmisiä, yhteisöjä tai instituutioita seurataan tietyin aikavälein, tyypillisesti haastatteluja, havainnointia, visuaalisia menetelmiä ja muita aineistonkeruun ja analyysin välineitä hyödyntäen. Tämä ihmisten ”rinnalla kulkemisen” metodi soveltuu erityisesti erilaisten elämänkulullisten siirtymien, esimerkiksi terveysurien, riskikäyttäytymisen, elämäntyylien sekä terveyttä koskevien ratkaisujen, toiminnan ja taitekohtien tarkasteluun. Tässä artikkelissa käyn läpi laadullisesta pitkittäistutkimuksesta laajemmin, erityisesti Britanniassa käytyä keskustelua sekä kuvaan laadullisen seuranta-asetelman hyötyjä ja haasteita osana terveystutkimuksen kenttää. Artikkeli osoittaa, että laadulliselle aineistolle ja pitkittäisasetelmalle rakentuva tutkimusevidenssi täydentää terveyteen liittyvien, monimutkaisten kysymysten, kokemusten ja prosessien ymmärrystä ja samalla tukee tutkimukseen perustuvaa, terveydenhuolto-organisaatiota ja sen käytäntöjä koskevaa päätöksentekoa.