https://journal.fi/sla/issue/feed Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2019-03-21T14:18:40+02:00 Suvi Määttä toimitussihteeri@socialmedicine.fi Open Journal Systems <div id="customblock-esittely" class="pkp_block block_custom"> <div class="content"> <p><strong>Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti</strong> on kotimainen tiedejulkaisu, jossa käsitellään terveyteen, sairauteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kirjoitukset voivat edustaa esimerkiksi kansanterveystiedettä, terveyssosiologiaa, yhteiskuntapolitiikkaa, terveystaloustiedettä tai terveydenhuoltotutkimusta.&nbsp; Lehti julkaisee empiirisiä (laadullisia ja määrällisiä), teoreettisia ja metodisia alkuperäisartikkeleita, tieteellisiä katsauksia ja tutkija-puheenvuoroja sekä muita kirjoituksia suomen ja ruotsin kielellä. <strong>Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.</strong></p> </div> </div> https://journal.fi/sla/article/view/78072 Toimituksen terveiset 2019-03-21T14:18:40+02:00 Riikka Lämsä toimitussihteeri@socialmedicine.fi Suvi Määttä toimitussihteeri@socialmedicine.fi 2019-02-01T20:12:58+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/72989 Toimintarajoitteisilla nuorilla tyydyttämätöntä tuen ja avun tarvetta koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta 2019-03-21T14:18:35+02:00 Outi Ilona Kanste outi.kanste@oulu.fi Nina Halme nina.halme@thl.fi Päivi Sainio paivi.sainio@thl.fi <div class="page" title="Page 1"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">Kansainväliset lapsen ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevat yleissopimukset velvoittavat parantamaan toimintarajoitteisten nuorten mahdollisuuksia saada palveluja yhdenvertaisesti. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten tuen ja avun tarvetta ja saantia terveydenhoitajalta ja lääkäriltä toimintarajoitteisilla ja muilla nuorilla sekä erityisesti tyydyttämätöntä tuen ja avun tarvetta sosiodemogra sten tekijöiden mukaan. Tutkimuksessa käytettiin valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn 2017 aineistoa (n=138 972). Aineisto analysoitiin ristiintaulukoinnilla, χ2-merkitsevyystestillä ja logistisella regressioanalyysillä. Noin 14 prosenttia nuorista arvioi, että heillä oli jokin vakava toimintarajoite eli vaikeuksia näkemisessä, kuulemisessa, liikkumisessa, muistamisessa, oppimisessa tai keskittymisessä. Nuorista, jotka ilmoittivat tarvinneensa tukea ja apua terveydenhoitajalta, kymmenesosa (10%) ei ollut sitä saanut. Tyydyttämätön tuen ja avun tarve oli yleisempää toimintarajoitteisilla (19%) kuin muilla (9%) nuorilla. Lääkäriltä tukea ja apua tarvinneista nuorista noin joka kuudes (16%) ei ollut saanut sitä. Tyydyttämätön tuen ja avun tarve oli yli kaksi kertaa yleisempää toimintarajoitteisilla nuorilla (28%) muihin nuoriin verrattuna (13%). Toimintarajoitteisilla nuorilla oli yli kaksinkertainen riski jäädä ilman tarvitsemaansa tukea ja apua muihin nuoriin verrattuna tarkasteltaessa sekä terveydenhoitajalta että lääkäriltä saatavaa tukea ja apua, vaikka sosiodemogra set tekijät vakioitiin. Toimintarajoitteisilla nuorilla on muita nuoria enemmän hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tuen tarpeita, joista osa voi jäädä tunnistamatta, ja nuori voi kokea jäävänsä ilman tukea ja apua. Erot toimintarajoitteisten ja muiden nuorten välillä ovat suuria, mikä on haaste yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla on keskeinen rooli näiden hyvinvointierojen kaventamisessa ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. </span></p> </div> </div> </div> 2019-02-01T20:21:02+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/69639 Osatyökykyisten työolot ja työmarkkinasiirtymät kunta-alalla 2019-03-21T14:18:30+02:00 Jenni Ervasti jenni.ervasti@ttl.fi Laura Pekkarinen laura.pekkarinen@keva.fi Marianna Virtanen marianna.virtanen@ttl.fi Ville Aalto ville.aalto@ttl.fi Tuula Oksanen tuula.oksanen@ttl.fi <p>Tutkimme osatyökyvyttömyyseläkkeen saajien eläkesiirtymiä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimme osatyökyvyttömyyseläkkeelle päätyneiden koettua terveyttä, työkykyä ja työstressitekijöitä. Tutkimukseen osallistuivat Työterveyslaitoksen Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimusaineistosta poimitut osatyökyvyttömyyseläkkeen saajat vuosina 2010–2016 (n=7032). Kevan eläkerekisteristä tunnistettiin tutkimusjoukon kunkin vuoden joulukuussa maksussa olleet eläkkeet eläkelajeittain. Noin puolet osallistujista (n=3235) oli vastannut Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksen kyselyihin vähintään kerran. Kyselyvastauksista 80 % oli ennen osatyökyvyttömyyseläkettä ja 20 % sen aikana tai työhön paluun jälkeen. Jälkimmäisistä lähes kaikki olivat vastanneet kyselyihin myös ennen osatyökyvyttömyyseläkettä (n=798). Joka vuosi 10 % osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista siirtyi kokoaikaiselle työkyvyttömyysetuudelle; siirtymän todennäköisyyttä lisäsivät krooninen somaattinen sairaus sekä työntekijäasema. Osatyökyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyi 8–12 % vuosittain. Kuuden seurantavuoden aikana vain 2 % osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista palasi kokoaikaisesti töihin; todennäköisemmin nuoremmat ja ylemmät toimihenkilöt. Osatyökyvyttömyysaikana tai kokoaikaiseen työhön paluun jälkeen koettiin useammin työn vaatimien ponnistelujen ja työn palkitsevuuden epäsuhtaa kuin ennen eläkettä. Tutkimus osoitti, että osatyökyvyttömyyseläke voi pidentää osatyökykyisten työuria, vaikka harva palaa kokoaikaiseen työhön. Nuorempi ikä, korkeampi ammatillinen asema, hyvä mielenterveys ja vähäisemmät stressitekijät työssä ennen osatyökyvyttömyyseläkettä näyttäisivät parantavan osa-aikaisen tai kokoaikaisen työssä jatkamisen ennustetta. Kunta-alalla voitaisiin kiinnittää huomiota työhön palanneiden tukemiseen niin, että työ koetaan palkitsevaksi suhteessa työn vaatimiin ponnisteluihin.</p> 2019-02-01T20:25:32+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/69797 Asiantuntijoiden näkemyksiä työn uusjaosta tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalalla – Delfoi-tutkimus 2019-03-21T14:18:25+02:00 Annika Tolmala annika.tolmala@uef.fi Johannes Koponen johannes.koponen@demos.fi Mirja Hämäläinen mirja.hamalainen@demos.fi Satu Korhonen satu.korhonen@demos.fi Minea Koskinen minea.koskinen@demos.fi Noora Asikainen noora.asikainen@demos.fi Mari Kangasniemi mari.kangasniemi@uef.fi <p><strong>Tausta:</strong> Meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoite parantaa asiakkaiden ja potilaiden hoidon ja palvelun laatua ja saatavuutta edellyttää myös ammattilaisten työn uudelleen tarkastelua.</p> <p><strong>Tutkimuksen tarkoitus:</strong> Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata asiantuntijoiden käsityksiä sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmien työnjaosta tulevaisuudessa.</p> <p><strong>Tutkimusmenetelmät:</strong> Aineisto kerättiin Delfoi-menetelmällä ja aineiston hankita toteutettiin kahdessa kierroksessa syksyllä 2016 ja keväällä 2017. Osallistujiksi valittiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita (n=16) ja Delfoin ensimmäinen kierros toteutettiin osallistujien yksilöhaastatteluina, ja toinen verkkokyselynä. Haastattelu analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja verkkokysely ensimmäisen kierroksen perustella laaditun deduktiivisen rungon mukaisesti. Analyysin viimeinen vaihe oli synteesi tuloksista.</p> <p><strong>Tulokset:</strong> Tulosten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työnjakoon pakottavat ajankohtaiset tekijät, ammattilaisten uudet työnjaolliset lähtökohdat sekä uudet palvelumuodot. Tulosten perusteella työnjaon uudelleen tarkasteluun “pakottavia, ajankohtaisia” tekijöitä ovat asiakkaiden roolin ja osallisuuden vahvistuminen sekä valinnanvapaus ja hoidon ja palvelun vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden tavoitteet. Osallistujien mukaan ammattilaisten työnjako tulisi perustua ammattilaisten joustaviin työnkuviin, tilanne- ja osaamislähtöisen työnjakoon ja tehtäväsiirtoihin sekä robotiikan ja teknologian tuomiin mahdollisuuksiin.</p> <p><strong> Johtopäätökset:</strong> Kokonaisvaltaisten ja yhtenevien palveluiden toteutuminen vaatii ammattilaisten työnjaolta joustavuutta, yhteistyötä eri sektoreiden ja ammattiryhmien välillä sekä ammattilaisten autonomiaa oman työn ja asiakkaan palveluiden järjestämisessä. Lisää tutkimustietoa tarvitaan, jotta työnjakoa voidaan kehittää sekä asiakkaiden ja potilaiden hoidon ja palvelun saatavuutta ja laatua voidaan parantaa.</p> 2019-02-01T20:28:25+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/70440 Sähköiseen terveyskyselyyn vastaamatta jättäneet yliopisto-opiskelijat - katoanalyysi 2019-03-21T14:18:18+02:00 Minna Ritakorpi minna.m.ritakorpi@gmail.com Marja Kaunonen marja.kaunonen@uta.fi Minna Kaila minna.kaila@helsinki.fi Susanna Paldanius l.s.paldanius@gmail.com Noora Seilo noora.seilo@yths.fi <p>Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) lähettää ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoille sähköisen terveyskyselyn. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sähköiseen terveyskyselyyn vastaamatta jättäneet yliopisto-opiskelijat eroavat kyselyyn vastanneista terveydentilan, terveystottumusten ja sosiaalisten tilanteiden kokemisen suhteen. Lisäksi tarkoituksena oli saada tietoa opiskelijoiden syistä jättää vastaamatta sähköiseen kyselyyn.&nbsp; Kohdejoukkona oli lukuvuonna 2011–2012 sähköiseen terveyskyselyyn vastaamatta jättäneet opiskelijat, joista 498 satunnaisesti valitulle opiskelijalle tehtiin puhelinhaastattelu. Puhelinhaastattelussa opiskelijoille esitettiin sähköisessä terveyskyselyssä olleita kysymyksiä terveydentilasta, terveystottumuksista ja sosiaalisten tilanteiden kokemisesta. Vastauksia verrattiin niiden opiskelijoiden vastauksiin, jotka olivat vastanneet sähköiseen kyselyyn samana lukuvuotena (N=8750). Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avoin kysymys laadullisella sisällön analyysillä.</p> <p>Sähköiseen terveyskyselyyn vastaamatta jättäneet opiskelijat kokivat terveydentilansa ja mielialansa paremmaksi sekä sosiaaliset tilanteet positiivisemmin kuin terveyskyselyyn vastanneet opiskelijat. He kokivat myös vähemmän yksinäisyyttä. Vastaamatta jättäneissä opiskelijoissa oli vastanneita enemmän ylipainoisia. Yleisimmät syyt jättää vastaamatta kyselyyn olivat, että opiskelija ei muistanut saaneensa kutsua vastata kyselyyn, ei ehtinyt vastata, ei pitäneet vastaamista tärkeänä tai koki terveydentilansa riittävän hyväksi. Tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että katoon ei jää enemmän terveydentilansa heikommaksi kokevia tai psyykkisesti oireilevia.</p> 2019-02-01T20:30:30+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/78074 Vaikuttaako tiede politiikkaan? 2019-03-21T14:18:12+02:00 Pekka Puska toimitussihteeri@socialmedicine.fi 2019-02-01T20:34:46+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/78075 Emme käsitä maailmaa väärin, vaan systemaattisesti väärin: Hans Roslingin testamentti meille kaikille 2019-03-21T14:18:06+02:00 Eero Lahelma toimitussihteeri@socialmedicine.fi 2019-02-01T20:38:07+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/78076 11. Euroopan kansanterveyskonferenssi Sloveniassa 28.11–1.12.2018 2019-03-21T14:17:59+02:00 Kausto Johanna toimitussihteeri@socialmedicine.fi 2019-02-01T20:40:43+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/75848 Miten mahdollistuu eettisesti kestävä kliininen tutkimus? 2019-03-21T14:17:53+02:00 Sanna-Maria Nurmi sannu@student.uef.fi 2019-02-01T20:42:53+02:00 ##submission.copyrightStatement##