https://journal.fi/sla/issue/feed Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2022-05-20T14:09:49+03:00 Jenna Grundström toimitussihteeri@socialmedicine.fi Open Journal Systems <div id="customblock-esittely" class="pkp_block block_custom"> <div class="content"> <p><strong>Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti</strong> on kotimainen tiedejulkaisu, jossa käsitellään terveyteen, sairauteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kirjoitukset voivat edustaa esimerkiksi kansanterveystiedettä, terveyssosiologiaa, yhteiskuntapolitiikkaa, terveystaloustiedettä tai terveydenhuoltotutkimusta.&nbsp; Lehti julkaisee empiirisiä (laadullisia ja määrällisiä), teoreettisia ja metodisia alkuperäisartikkeleita, tieteellisiä katsauksia ja tutkija-puheenvuoroja sekä muita kirjoituksia suomen ja ruotsin kielellä. <strong>Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.</strong></p> </div> </div> https://journal.fi/sla/article/view/115291 Ylipaino ja terveyden eriarvoisuus - molempien vähentämiseen tarvitaan yhteiskunnan säädöksiä 2022-03-07T10:42:38+02:00 Pertti Mustajoki pertti.mustajoki@fimnet.fi 2022-05-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/115867 Kommentti puheenvuoroon ”Ylipaino ja terveyden eriarvoisuus – molempien vähentämiseen tarvitaan yhteiskunnan säädöksiä” 2022-04-05T23:00:14+03:00 Hanna Konttinen hanna.konttinen@helsinki.fi 2022-05-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/115866 Eriarvoisuus lautasella 2022-04-05T22:53:04+03:00 Maijaliisa Erkkola maijaliisa.erkkola@helsinki.fi Tea Lallukka tea.lallukka@helsinki.fi Reetta Lehto reetta.lehto@folkhalsan.fi Katri Sääksjärvi katri.saaksjarvi@thl.fi 2022-05-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/113015 Perheen tulojen ja koetun toimeentulon yhteys lapsen ruokavalioon 2022-03-14T12:16:26+02:00 Essi Skaffari essi.skaffari@helsinki.fi Maijaliisa Erkkola maijaliisa.erkkola@helsinki.fi Liisa Korkalo liisa.korkalo@helsinki.fi Reetta Lehto reetta.lehto@folkhalsan.fi Kaija Nissinen kaija.nissinen@seamk.fi Carola Ray carola.ray@folkhalsan.fi Eva Roos eva.roos@folkhalsan.fi Henna Vepsäläinen henna.vepsalainen@helsinki.fi <p>Lapsuuden sosioekonominen asema ja elintavat heijastuvat myöhempään terveyteen ja voivat osin selittää terveyseroja. Jo päiväkoti-ikäisillä lapsilla havaitaan sosioekonomisia eroja ruokavaliossa. Suomessa on tutkittu vanhempien koulutuksen yhteyttä lasten ruokavalioon, mutta ajankohtainen tutkimustieto perheen tulojen ja koetun toimeentulon yhteydestä lasten ruokavalioon puuttuu.</p> <p>Tutkimme perheen suhteellisten tulojen ja koetun toimeentulon yhteyttä 3–6-vuotiaiden lasten (n=815) ruoankäyttöön ja ravintoaineiden saantiin. Tutkimusaineisto on Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston DAGIS-hankkeesta, jonka päätavoitteina oli tuottaa uutta tietoa päiväkoti-ikäisten lasten elintavoista sekä selvittää sosioekonomisen aseman yhteyttä elintapoihin. Poikkileikkaustutkimuksen ruokapäiväkirja-aineisto kerättiin vuosina 2015–2016 kahdeksassa kunnassa yhteensä 66 päiväkodissa.</p> <p>Havaitsimme, että alimpaan suhteellisten tulojen kolmannekseen kuuluminen oli yhteydessä vähäisempään terveellisten ruokien, kuten kasvisten, marjojen, rasvattoman maidon ja kalaruokien käyttöön, mutta suurempaan makkararuokien ja sokeroitujen virvoitusjuomien kulutukseen. Alimpaan tulokolmannekseen kuuluminen oli yhteydessä usean terveydelle edullisen ravintoaineen, kuten kuidun, D-vitamiinin, folaatin ja C-vitamiinin vähäisempään saantiin, mutta suurempaan kokonaisrasvan ja tyydyttyneiden rasvahappojen saantiin. Koetun toimeentulon suhteen havaittiin vähemmän, mutta osin vastaavia eroja, kuin tulojen suhteen. Yhteyksiä tutkittiin käyttäen hierarkkista lineaarista mallia.</p> <p>Havaitsemamme erot lasten ruoankäytössä ja ravintoaineiden saannissa osoittavat, että terveellisen ruokavalion edistämistä lapsuudessa tulisi tukea entistä enemmän yhteiskunnallisella tasolla. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää pienituloisiin perheisiin, jotta terveyserojen muodostumiseen voitaisiin puuttua jo varhaisessa vaiheessa.</p> 2022-05-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/113267 Asuinalueen sosioekonomisen huono-osaisuuden yhteys lapsiperheiden ruokavalion laatuun 2022-03-15T09:01:17+02:00 Hanna Lagström hanlag@utu.fi Saija Tarro saija.tarro@utu.fi Mirkka Lahdenperä mirkka.lahdenpera@utu.fi <p>Ruokatottumukset siirtyvät sukupolvelta toiselle. Lasten syntymä saattaa olla otollinen kohta vanhemmille muuttaa omaa ruokakäyttäytymistään parempaan suuntaan. Alueelliset erot voivat kuitenkin rajoittaa lapsiperheiden mahdollisuuksia ruokakäyttäytymisen muuttamiseen.</p> <p>Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää äidin ja isän ruokavalioiden samankaltaisuutta erilaisilla asuinalueilla raskausajalta lapsen esikouluikään saakka sekä asuinalueen sosioekonomisen huonoosaisuuden (tästä lähtien asuinalueen huono-osaisuus) yhteyttä vanhempien ruokavalion muutoksiin. Lisäksi selvitimme vanhempien ja lapsen ruokavalioiden yhteyttä erilaisilla asuinalueilla.</p> <p>Tutkimusaineisto muodostui Hyvän kasvun avaimet-seurantatutkimuksen perheistä, joihin lapset (n=1805) syntyivät vuosina 2008–2010. Vanhempien ruokavalion laatua selvitettiin ravitsemussuositusten mukaisen, terveyttä edistävän ruokavalion toteutumista kuvaavalla ravintomittarilla (Index of Diet Quality, IDQ) raskausviikolla 30 sekä lapsen 2 vuoden ja 5 vuoden iässä (n=558-890 aikapisteestä riippuen). Lasten ruokavalion laatua kartoitettiin vanhempien täyttämällä kyselylomakkeella 2 vuoden (n=726) ja 5 vuoden iässä (n=611).<br />Asuinalueen huono-osaisuuden mittari perustui asuinalueen väestön keskimääräisiin vuosituloihin, työttömyysasteeseen ja koulutustasoon Tilastokeskuksen 250 m x 250 m ruututietokannasta.</p> <p>Äitien ja isien ruokavalion laatu oli parempi hyväosaisilla alueilla verrattuna huono-osaisilla alueilla asuviin. Äitien ruokavalion laatu heikkeni seuranta-aikana jonkin verran kummallakin asuinalueella asuvilla. Isillä ruokavalion laadussa ei tapahtunut muutoksia seuranta-aikana. Vanhempien ruokavalion laadun yhteys lasten ruokavalion laatuun oli samanlainen molemmilla asuinalueilla.</p> <p>Hyväosaiset asuinalueet voivat tarjota terveellisempiä ruokaympäristöjä verrattuna huonompiosaisiin asuinalueisiin, mikä voi johtaa terveyserojen kasvuun lapsiperheissä. Tuloksia on mahdollista hyödyntää sekä kaupunkisuunnittelussa että rakentamisessa ja siten vähentää eriarvoisuutta ja edistää terveyttä.</p> 2022-05-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/113084 Ruokasuhde koulutuksen ja työn ulkopuolella olevilla nuorilla aikuisilla 2022-03-11T10:55:32+02:00 Sanna Talvia sanna.talvia@uef.fi Susanne Räsänen susanne.rasanen@hotmail.com Lilian Helkkola lilian.helkkola@uef.fi Leila Karhunen leila.karhunen@uef.fi <p>Peruskoulun jälkeisen koulutuksen, harjoittelun tai työelämän ulkopuolella olevien suomalaisten nuorten aikuisten (ns. NEET-nuorten) ruokasuhteesta on niukasti tutkimustietoa. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on tarkastella NEET-nuorten ruokasuhdetta hyödyntäen ruokasuhteen pedagogista viitekehystä. Siinä ruokasuhteen ajatellaan tulevan näkyväksi erityisesti dialogissa kohtaamisissa, joissa tutkittavat pääsevät itse kertomaan tutkijalle ruokasuhteestaan omista lähtökohdistaan käsin. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenen nuoren ruokasuhdehaastatteluista. Haastatteluaineistoa analysoitiin ensin narratiivisesti luomalla jokaiselle nuorelle oma ruokasuhteen tapauskertomus. Kertomuksia tarkasteltiin tämän jälkeen kokonaisuutena, josta muodostettiin nuorten ruokasuhteita jäsentäviä teemoja. Analyysin perusteella nuorten ruokasuhteen keskeisiä toiminnallisia ilmenemismuotoja ovat epäsäännöllinen ja niukka syöminen sekä ajoittainen ahmiminen, syöminen yksin kotona tai vain kaikkein lähimpien seurassa sekä valmiiden ja yksinkertaisten ruokien syöminen. Erilaiset henkilökohtaiset resurssivajeet, kuten rahan ja valmistusvälineiden puute, mielenterveyden ongelmiin kytkeytyvä voimattomuus ja turvattomuuden kokemus sekä heikko pystyvyyden tunne kytkeytyvät nuorten käytännön ruokatoimintaan. Nuorten ruokasuhdekertomuksista tunnistettiin kolme keskeistä merkityskokonaisuutta: ruoka pakollisena polttoaineena, ruoka kehon ja tunteiden muokkaajana, sekä ruoka itsen rankaisijana. Tyytymättömyys itseen ja omaan kehoon sekä halu joko kasvattaa tai erityisesti laihduttaa kehoa heijastui vahvasti nuorten ruokaan ja syömiseen liittämiin merkityksiin. Nuorten syömisen tarkastelu ruokasuhteen pedagogisen viitekehyksen avulla tuo esiin ruokasuhteen moniulotteisuuden ja sen monenlaiset fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät kytkennät, jotka pitäisi huomioida myös nuoria kohtaavissa palveluissa.</p> 2022-05-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/113072 Koulutuksen yhteydet ravintoaineiden saantiin ja ravitsemussuositusten saavuttamiseen miehillä ja naisilla 2022-03-18T14:16:57+02:00 Peppi Haario peppi.haario@thl.fi Heli Tapanainen heli.tapanainen@thl.fi Teea Kortetmäki teea.t.kortetmaki@jyu.fi Laura Sares-Jäske laura.sares-jaske@thl.fi Niina E Kaartinen niina.kaartinen@thl.fi Liisa Valsta liisa.valsta@thl.fi <p>Sosioekonomiset terveyserot ovat säilyneet Suomessa suurina. Väestön terveyden tiedetään olevan huonompi alemmissa kuin ylemmissä koulutusryhmissä. Merkittävänä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä pidetään terveellistä ravitsemusta. Tämä tutkimus selvitti aikuisväestön elintarvikeryhmien ja ravintoaineiden saannin eroja sekä ravintoaineiden saantilähteitä miehillä ja naisilla eri koulutusryhmissä. Lisäksi tarkasteltiin eroja ravitsemussuositukset saavuttavien osuuksissa sekä pohdittiin tulosten merkitystä eriarvoisuuden kannalta.</p> <p>Aineistona käytettiin Manner-Suomessa asuvan aikuisväestön ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia kartoittavaa FinRavinto 2017 -tutkimusta, joka toteutettiin osana valtakunnallisesti edustavaa FinTerveys 2017 -tutkimusta (n= 10247) 50 tutkimuspaikkakunnalla (30 % otoksesta, 18–74 -vuotiaat). Lopullisen tutkimusaineiston muodostivat henkilöt, joilta saatiin 24 tunnin ruoankäyttöhaastattelulla hyväksytysti kerättyä kahden erillisen päivän ruoankäyttötiedot (n=1655). Kaikki analyysit tehtiin sukupuolittain (naiset 53 %, miehet 47 %). Tilastollisina menetelminä käytettiin lineaarista regressioanalyysia ja SPADE-mallinnusmenetelmää (the Statistical Program to Assess Dietary Exposure).</p> <p>Ravintoaineiden saannissa ja ravitsemussuositukset saavuttavien osuuksissa havaittiin koulutusryhmittäisiä eroja. Miehet ylittivät punaisen ja prosessoidun lihan käyttösuositukset selvästi naisia useammin kaikissa koulutusluokissa; naisilla käyttösuositukset ylittyivät selvästi yleisemmin alimmin koulutetuilla, kun taas miehillä keskitasoisesti koulutetut ylittivät käyttösuositukset alimmin koulutettuja useammin. Ylimmin koulutetut miehet ja naiset saavuttivat folaatin ja C-vitamiinin keskimääräisen tarpeen alimmin koulutettuja useammin, kuten myös kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttösuositukset.</p> <p>Tutkimustulosten avulla voidaan paremmin suunnitella ja kohdentaa ravitsemusinterventioita niitä tarvitseviin väestöryhmiin, jotta väestöryhmittäiset erot ravitsemuksessa ja sitä kautta terveydessä kaventuisivat. Esimerkiksi ravitsemusta ohjaavien politiikkatoimien ja ravitsemusneuvonnan oikeanlainen kohdentaminen edellyttää parempaa ymmärrystä ruokailutottumuksiin vaikuttavien sosiokulttuuristen tekijöiden yhteyksistä sukupuoleen ja koulutukseen sekä taloudellisten ja tietotaidollisten resurssien merkityksestä terveelliselle syömiselle eri väestöryhmissä.</p> 2022-05-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/113046 Aikuisväestön suositeltavien ruokavalintojen toteutuminen karttoina 2022-03-16T11:16:18+02:00 Tommi Härkänen tommi.harkanen@thl.fi Heli Tapanainen heli.tapanainen@thl.fi Petteri Mäntymaa petteri.mantymaa@thl.fi Laura Sares-Jäske laura.sares-jaske@thl.fi Niina Kaartinen niina.kaartinen@thl.fi Satu Männistö satu.mannisto@thl.fi Laura Paalanen laura.paalanen@thl.fi Liisa Valsta liisa.valsta@thl.fi <p>Terveyden edistämisen ravitsemukselliset tukipilarit on ravintoainetason suositusten lisäksi kiteytetty niin Suomessa kuin kansainvälisesti tiettyjen ravitsemuksellisesti tärkeiden ruokaaineiden käyttösuosituksiksi. Nämä ruokasuositukset ovat pääasiassa määrällisiä, mutta sisältävät myös laadullisia suosituksia ruoankäyttöön. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata karttoina suositeltavien ruokavalintojen toteutumisen alueellisia eroja aikuisilla 2010-luvulla.</p> <p>Karttamallinnuksessa käytettiin väestötutkimusten (Terveys 2011, FINRISKI 2012, FinTerveys 2017) aineistoja, joissa ruoankulutus on mitattu validoitua frekvenssikyselyä käyttäen. Suositeltavia ruokavalintoja kuvattiin ruoankäyttöindeksillä, jossa pisteytettiin kasvisten, hedelmien ja marjojen, ruisleivän, kalan sekä punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttömäärät. Maitovalmisteiden käytön indikaattorina pisteytettiin energian saantiin suhteutettu kalsiumin saanti. Rasvan laatua kuvattiin tyydyttyneen rasvan osuutena energiasta. Lisäksi pisteytettiin suolan saanti. Tilastolliset analyysit perustuvat 10x10 km karttaruutuaineistoon ja Besag-York-Mollie -regressiomalliin. Jokaiselle karttaruudulle laskettiin ikävakioidut ruoka-aineryhmien ja ruoankäyttöindeksin ennustekeskiarvot.</p> <p>Suomalaisten ruoankäytössä havaittiin alueellisia eroja. Sekä ruoankäyttöindeksillä että seitsemällä ruoka-aineryhmällä arvioituna suositeltavat ruokavalinnat toteutuivat useimmin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa, naisilla erityisesti Helsingin ja Kuopion ympäristöissä. Matalimpia ruoankäyttöindeksin kokonaispistemääriä löytyi Länsi- ja Pohjois-Suomesta. Tulokset ovat tarkimmat suurimmissa kaupungeissa, joissa havaintoaineisto on suurin.</p> <p>Tuloksemme osoittivat selviä eroja maakuntien sisällä useiden ruoka-aineryhmien osalta. Karttamallinnus kuvaa selkeästi suositeltavien ruokavalintojen alueellisia eroja, jotka eivät noudata hallinnollisia rajoja, ja joiden ymmärtämiseksi tarvitaan lisää sosiodemografisia taustatekijöitä. Mallinnuksen tarkkuus paranee, kun aineistot ovat suuria ja kattavat koko maan, mikä toivottavasti huomioidaan tulevissa väestötutkimuksissa.</p> 2022-05-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/112727 Sosioekonomisten tekijöiden yhteydet ruokatottumuksiin vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen: Helsinki Health Study 2022-03-11T08:38:54+02:00 Jatta Salmela jatta.salmela@helsinki.fi Eva Roos eva.roos@folkhalsan.fi Ossi Rahkonen ossi.rahkonen@helsinki.fi Anne Kouvonen anne.kouvonen@helsinki.fi Tea Lallukka tea.lallukka@helsinki.fi <p>Sosioekonominen asema on keskeinen ruokatottumuksia määrittelevä tekijä. Työikäisessä väestössä alempi sosioekonominen asema on yhdistetty esimerkiksi vähäisempään kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöön sekä heikompaan kokonaisruokavalion laatuun. Ruokatottumusten sosioekonomisia eroja vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen on kuitenkin tutkittu niukasti. Tutkimme, miten eri sosioekonomiset tekijät ovat yhteydessä ruokatottumuksiin vanhuuseläkkeelle siirtyneillä entisillä Helsingin kaupungin työntekijöillä.</p> <p>Tutkimusaineistona käytimme Helsinki Health Study -kohorttitutkimuksen neljää kyselyä vuosilta 2000–2017. Peruskyselyssä tutkittavat olivat 40–60-vuotiaita kuntatyöntekijöitä (N=8960, 80 % naisia). Analysoitava aineisto koostui 2810:sta naisesta ja 734:stä miehestä, jotka siirtyivät vanhuuseläkkeelle seurannan aikana. Tutkimuksessa käytettiin viittä sosioekonomista mittaria ja seitsemää ruokatottumusta, ja näiden välisiä yhteyksiä tutkittiin binäärisellä logistisella regressioanalyysilla.</p> <p>Naisilla epäsuotuisammat sosioekonomiset olosuhteet olivat yhteydessä pienempään todennäköisyyteen noudattaa suositeltavia ruokatottumuksia, riippumatta käytetystä sosioekonomisesta mittarista. Aiempi ammattiasema oli vahvimmin yhteydessä ruokatottumuksiin naisilla. Miehillä selkeimmät yhteydet havaitsimme omistusasumisen ja taloudellisten vaikeuksien puuttumisen sekä suositeltavien ruokatottumusten välillä, kun taas kotitalouden tulot eivät olleet yhteydessä ruokatottumuksiin. Siviilisääty, aiemman työn kuormittavuus sekä elintapa- ja terveystekijät eivät selittäneet löydettyjä yhteyksiä.</p> <p>Tutkimuksessa havaitut ruokatottumusten sosioekonomiset erot noudattivat aiempia löydöksiä työikäisten ruokatottumusten sosioekonomisista eroista. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on merkittävä elämänkulun käännekohta, joka voi mahdollistaa monenlaisia muutoksia yksilöiden elintavoissa. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat aiempaa käsitystä siitä, että ruokatottumusten sosioekonomiset erot ovat pitkällä aikavälillä kehittyviä ja siten vaikeasti kavennettavissa.</p> 2022-05-20T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2022 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti