https://journal.fi/sla/issue/feed Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2018-07-09T11:52:11+03:00 Suvi Määttä toimitussihteeri@socialmedicine.fi Open Journal Systems <div id="customblock-esittely" class="pkp_block block_custom"> <div class="content"> <p><strong>Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti</strong> on kotimainen tiedejulkaisu, jossa käsitellään terveyteen, sairauteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kirjoitukset voivat edustaa esimerkiksi kansanterveystiedettä, terveyssosiologiaa, yhteiskuntapolitiikkaa, terveystaloustiedettä tai terveydenhuoltotutkimusta.&nbsp; Lehti julkaisee empiirisiä, teoreettisia ja metodisia alkuperäisartikkeleita, tieteellisiä katsauksia ja tutkija-puheenvuoroja sekä muita kirjoituksia suomen ja ruotsin kielellä. <strong>Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.</strong></p> </div> </div> https://journal.fi/sla/article/view/70261 Eutanasia on koko yhteiskunnan asia 2018-07-09T11:51:56+03:00 Anja Terkamo-Moisio toimitussihteeri@socialmedicine.fi 2018-04-27T21:29:19+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/70262 Kouluterveydenhuollon suunnitelmallisuus ja yhtenäinen taso kouluterveydenhuollon toimintaohjelmien valossa 2018-07-09T11:51:58+03:00 Marjut Frantsi-Lankia toimitussihteeri@socialmedicine.fi Hanne Kivimäki toimitussihteeri@socialmedicine.fi Kirsi Wiss toimitussihteeri@socialmedicine.fi Vesa Saaristo toimitussihteeri@socialmedicine.fi Timo Ståhl toimitussihteeri@socialmedicine.fi Arja Rimpelä toimitussihteeri@socialmedicine.fi <p>Kouluterveydenhuollon tulee olla suunnitelmallista, laadukasta ja tasoltaan yhtenäistä.&nbsp; Vuonna 2009&nbsp; annettu asetus velvoittaa kuntia tekemään yhtenäisen toimintaohjelman lasten ja nuorten ehkäiseville terveyspalveluille. Tutkimuksessa arvioidaan kouluterveydenhuollon suunnitelmallisuutta ja yhtenäistä tasoa toimintaohjelmien avulla. Vertailukelpoista arviointia varten kehitimme toimintaohjelmamittarin. Mittari ja arvioinnin tulos kuvataan artikkelissa. Aluehallintovirastotkeräsivät toimintaohjelmat alueensa terveyskeskuksista 2011–2012 (N= 136, 87%).&nbsp; Arviointiin kehitettiin mittari, joka koostuu 38:sta säädöksiin perustuvasta indikaattorista. Nämä ryhmiteltiin seitsemään ulottuvuuteen (sitoutuminen, johtaminen, yhteistyö, voimavarat, laajat terveystarkastukset,<br>muut terveystarkastukset ja terveysneuvonta, erityinen tuki). Mittarin maksimipisteet olivat 76. Toimintaohjelmien kouluterveydenhuoltoa koskevat osat arvioitiin mittarin avulla. Toimintaohjelmien kokonaispisteet vaihtelivat välillä 0–70 (0–92 % maksimista). Keskiarvo oli 39.6 (52 %). Seitsemästä ulottuvuudesta matalimmat pisteet sai voimavarat (2,7/8 pistettä) ja korkeimmat muut terveystarkastukset ja terveysneuvonta (7,3/12 pistettä). Suurten terveyskeskusten toimintaohjelmat saivat korkeammat pisteet (46,5) kuin pienempien (29,5). Ensimmäiset asetuksen mukaiset toimintaohjelmat olivat vaihtelevia ja niiden suunnittelussa todettiin puutteita. Kehitetyn mittarin avulla kouluterveydenhuoltoa voidaan arvioida vertailukelpoisesti yli koko maan. Nyt raportoidut tulokset toimivat perustasona kouluterveydenhuollon seurannassa. Mittaria voidaan soveltaa myös muille alueille ja hyödyntää kouluterveydenhuollon kehittämisessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.</p> 2018-04-27T21:29:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/70263 Äidin vanhemmuustyylin ja vanhemmuuden stressin ja vanhempien nukuttamistyylin yhteys kahdeksan kuukauden ikäisen lapsen univaikeuksiin 2018-07-09T11:52:01+03:00 Niina Häkälä toimitussihteeri@socialmedicine.fi Pirjo Pölkki toimitussihteeri@socialmedicine.fi Juha Hämäläinen toimitussihteeri@socialmedicine.fi Tiina Paunio toimitussihteeri@socialmedicine.fi Anneli Kylliäinen toimitussihteeri@socialmedicine.fi Outi Saarenpää-Heikkilä toimitussihteeri@socialmedicine.fi Juulia Paavonen toimitussihteeri@socialmedicine.fi <p>Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin perheympäristöä kuvaavien tekijöiden, äidin vanhemmuuden&nbsp; stressin, äidin vanhemmuustyylin ja vanhempien nukuttamistyylin sekä kahdeksan kuukauden ikäisen lapsen univaikeuksien välistä yhteyttä. Aineistona käytettiin Lapsen uni ja terveys-tutkimushankkeessa kerättyä kyselyaineistoa. Tutkimushankkeessa kerätään pitkittäisaineistoa vuonna 2011 ja vuonna 2012 syntyvien lasten vanhemmilta. Hanke on toteutettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Tässä tutkimuksessa käytettiin aineistoa, joka oli kerätty raskausaikana (n=1667) ja lapsen ollessa kahdeksan kuukauden ikäinen (äitien n=1289 ja lasten n=1294). Analyysimenetelminä käytettiin logistista ja lineaarista regressioanalyysia. Tulosten perusteella lapsen univaikeuksiin olivat yhteydessä äidin kokema vanhemmuuden stressi, korkeampi koulutus,sekä vanhemman käyttämät aktiiviset ja passiiviset fyysiset nukuttamistyylit.</p> 2018-04-27T21:28:38+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/70264 Naisyrittäjien työhyvinvointi 2018-07-09T11:52:02+03:00 Jaana Jokio toimitussihteeri@socialmedicine.fi Helena Palmgren toimitussihteeri@socialmedicine.fi Simo Kaleva toimitussihteeri@socialmedicine.fi Outi Kanste toimitussihteeri@socialmedicine.fi Pirjo Kaakinen toimitussihteeri@socialmedicine.fi Tarja Pölkki toimitussihteeri@socialmedicine.fi <p>Artikkelissa kuvataan naisyrittäjien työhyvinvointia ja sen yhteyksiä työhyvinvointia ja liiketoimintaa tukevien palvelujen käyttöön. Tukipalveluina tarkastellaan työterveyshuolto- ja kuntoutuspalveluita sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) tarjoamia koulutusrahoitus-, konsultointi- ja neuvontapalveluita. Tutkimusaineisto (n=128) kerättiin sähköisellä kyselyllä vuosina 2010–2011 naisyrittäjien työhyvinvoinnin ja liiketoimintaosaamisen sekä yrittäjien sijaisjärjestelmän kehittämishankkeessa Keski-Suomessa. Naisyrittäjien työhyvinvointia kuvaavien muuttujien ja tukipalveluiden käytön välisiä yhteyksiä ja niiden tilastollista merkitsevyyttä tarkasteltiin ristiintaulukoimalla ja Fisherin tarkalla testillä.&nbsp; Naisyrittäjät (84 %) olivat omistautuneita työlleen ja tarmokkaita työssään. Heitä kuormitti yleisimmin työn epävarmuus sekä työn keskeytykset ja kiire. Työnantajayrittäjät kokivat stressiä enemmän kuin yksinyrittäjät (p = 0,039). Työterveyshuoltopalvelujen kattavuus oli heikko erityisesti yksinyrittäjien (13 %) keskuudessa, ja kuntoutuspalveluja oli käyttänyt harva naisyrittäjä (11 %). ELY-keskuksen neuvonta- ja yrittäjien koulutuspalvelujen käyttö oli sen sijaan melko yleistä (44 %). Naisyrittäjien psykososiaalisista kuormitustekijöistä työn keskeytyksillä ja kiireellä oli yhteys yrityskohtaisten<br>konsultointipalvelujen käyttöön (p = 0,024). Työn keskeytyksistä ja kiireestä kärsivät yksinyrittäjät olivat muita yleisemmin työterveyshuoltopalvelujen piirissä (p = 0,029). Työntekijöiden poissaoloista kuormittuneet työnantajayrittäjät olivat järjestäneet muita useammin työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen (p = 0,001). Tutkimuksen tulokset kertovat työterveyshuollon kapeasta roolista naisyrittäjien työhyvinvoinnin tukijana. Työterveyshuollon laajempi hyödyntäminen edellyttää palvelujen saatavuuden, hankinnan ja korvattavuuden kehittämistä. Jatkotutkimusta tarvitaan liiketoimintaa tukevien, yrityskohtaisten palvelujen merkityksestä naisyrittäjien työhyvinvoinnille.</p> 2018-04-27T21:28:06+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/70265 Nainen perheväkivallan tekijänä – ryhmäinterventio väkivaltakäyttäytymisen loppumiseksi 2018-07-09T11:52:05+03:00 Pia Keiski toimitussihteeri@socialmedicine.fi Mika Helminen toimitussihteeri@socialmedicine.fi Maria Lindroos toimitussihteeri@socialmedicine.fi Hanna Kommeri toimitussihteeri@socialmedicine.fi Eija Paavilainen toimitussihteeri@socialmedicine.fi <p>Tutkimuksessa kuvataan omaan perheväkivaltakäyttäytymiseensä vapaaehtoisesti apua hakeneiden naisten perheväkivaltakäyttäytymistä, aiemman väkivaltakäyttäytymisen kohteena olemista sekä niiden yhteyttä toisiinsa ja perheväkivaltakäyttäytymisen yhteyttä itsetuntemukseen ryhmäintervention aikana. Tutkimuksen kohteena olevan ryhmäintervention tavoitteena on naisten perheväkivaltakäyttäytymisen loppuminen. Tutkittavat naiset osallistuivat 15 viikkoa kestävään terapeuttiseen ryhmäinterventioon. He täyttivät osana työskentelyä väkivaltakäyttäytymistä ja -kokemista sekä itsetuntemusta mittaavan kyselylomakkeen ryhmäintervention alussa (N=134) ja lopussa (N=128). Naisista 70 prosentilla oli korkeakoulututkinto, eikä kenelläkään ollut akuuttia mielenterveys- tai päihdeongelmaa. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin.Tutkimustulosten mukaan vastaajista väkivaltaa lasta kohtaan oli käyttänyt yli puolet ja kumppania kohtaan noin kaksi kolmasosaa vastaajista. Lapsuudessa vastaajat olivat kokeneet fyysistä (81 %) tai emotionaalista (89 %) väkivaltaa tai nähneet väkivaltaa (83 %). Aikuisuudessa he olivat kokeneet emotionaalista (81 %) ja fyysistä väkivaltaa (67 %). Lapsuudessa nähdyn väkivallan ja aikuisuudessa koetun väkivallan välillä oli yhteys omaan väkivaltakäyttäytymiseen kumppania ja itseä kohtaan. Ryhmäintervention aikana riittämättömyys sekä ahdistus ja pelko vähenivät merkittävästi erityisesti naisilla, jotka käyttivät emotionaalista väkivaltaa kumppania kohtaan, ja äitiyden kokemus koheni merkittävästi niiden naisten joukossa, jotka käyttivät emotionaalista väkivaltaa lasta kohtaan. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että perheväkivaltaa käyttävä nainen on kokenut lapsuudessa ja aikuisuudessa väkivaltaa ja<br>ne ovat yhteydessä omaan perheväkivaltakäyttäytymiseen. Ryhmäinterventio auttaa etenkin emotionaalista väkivaltaa käyttävien naisten itsetuntemuksen kehittymistä, joka voi mahdollistaa perheväkivaltakäyttäytymisen loppumisen.</p> 2018-04-27T21:27:47+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/70266 Nuorten itsetuhoisuuden syyt, ilmeneminen ja avun saannin odotukset vanhempien näkökulmasta 2018-05-07T06:57:13+03:00 Tiina Maria Salmi toimitussihteeri@socialmedicine.fi Marja-Liisa Rissanen toimitussihteeri@socialmedicine.fi Marja Kaunonen toimitussihteeri@socialmedicine.fi Jari Kylmä toimitussihteeri@socialmedicine.fi Anna Liisa Aho toimitussihteeri@socialmedicine.fi <p>Nuorten itsetuhoisuus on moniulotteinen ilmiö, ja se koskettaa vähintään joka kymmenettä nuorta. Vanhemmille oman nuoren itsetuhoisuus aiheuttaa monenlaisia negatiivisia seurauksia, ja itsetuhoisten nuorten lailla myös vanhemmat tarvitsevat apua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata nuorten itsetuhoisuuden syitä, ilmenemistä sekä avun saannin odotuksia itsetuhoisten nuorten vanhempien näkökulmasta. Aineisto kerättiin äideiltä ja isiltä (n = 23) kirjoitelmina (n = 9), e-lomakevastauksina (n = 16) sekä haastatteluina (n = 4). Aineisto koostui osin samojen henkilöiden useista vastauksista. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Vanhempien mukaan nuorten itsetuhoisuuden syyt liittyivät nuoreen, perheeseen ja ympäristöön sekä yhteiskuntaan. Vanhemmat kuvasivat monenlaisia syitä itsetuhoisuuteen, kuten nuoren kokemaa kaltoinkohtelua ja kiusaamista, vanhempien terveysongelmia sekä nuoreen kohdistuvia menestymisen paineita. Vanhempien mukaan itsetuhoisuus ilmeni itsetuhoisina tekoina, kuolemaan liittyvänä itsetuhoisuutena sekä nuoren huolestuttavana oireiluna. Kaiken kaikkiaan itsetuhoisuudella oli monia ilmenemismuotoja, mutta useimmiten siihen liittyi päihteiden vahingollista käyttämistä sekä itsensä viiltelemistä. Vanhempien avun saannin odotukset kohdentuivat avun tarvitsijoihin, apuun sekä avun tarjoajiin. Vanhemmat odottivat apua itselleen, itsetuhoiselle nuorelleen sekä perheelle ja läheisille. Apua halutaan enemmän kuin sitä saadaan, mikä asettaa ammattilaiset yhteiskunnan joka sektorilla suuren haasteen eteen.</p> 2018-04-27T21:27:29+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/70267 Kommentti EU:n tietosuoja-asetuksen tulkintaan ja sen perusteella valmisteltavaan kansalliseen lainsäädäntöön 2018-07-09T11:52:07+03:00 Sosiaalilääketieteen yhdistys toimitussihteeri@socialmedicine.fi Suomen epidemiologian seura toimitussihteeri@socialmedicine.fi Tilastoseura - toimitussihteeri@socialmedicine.fi Väestötieteen yhdistys toimitussihteeri@socialmedicine.fi Westermarck -seura toimitussihteeri@socialmedicine.fi 2018-04-27T21:27:04+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/70143 Yliopistosairaaloiden kirjasto- ja tietopalveluita ei tule unohtaa SOTE-uudistuksessa 2018-07-09T11:52:11+03:00 Tuulevi Ovaska tuulevi.ovaska@uef.fi Kirsi Luoto kirsi.luoto@kuh.fi Jarmo Saarti jarmo.saarti@uef.fi 2018-04-27T21:24:04+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/70271 Perheen kokemus lapsen syntymisestä kotona 2018-07-09T11:52:09+03:00 Maija-Riitta Jouhki toimitussihteeri@socialmedicine.fi 2018-04-27T21:26:45+03:00 ##submission.copyrightStatement##