https://journal.fi/sla/issue/feed 2023-06-01T09:43:33+03:00 Jenna Grundström toimitussihteeri@socialmedicine.fi Open Journal Systems <div id="customblock-esittely" class="pkp_block block_custom"> <div class="content"> <p><strong>Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti</strong> on kotimainen tiedejulkaisu, jossa käsitellään terveyteen, sairauteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kirjoitukset voivat edustaa esimerkiksi kansanterveystiedettä, terveyssosiologiaa, yhteiskuntapolitiikkaa, terveystaloustiedettä tai terveydenhuoltotutkimusta.&nbsp; Lehti julkaisee empiirisiä (laadullisia ja määrällisiä), teoreettisia ja metodisia alkuperäisartikkeleita, tieteellisiä katsauksia ja tutkija-puheenvuoroja sekä muita kirjoituksia suomen ja ruotsin kielellä. <strong>Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.</strong></p> </div> </div> https://journal.fi/sla/article/view/128632 2023-04-03T14:56:42+03:00 Antti Maunu maunuan@gmail.com 2023-06-01T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/113021 2022-06-02T15:22:23+03:00 Raimo K. R. Salokangas Raimo.K.R.Salokangas@utu.fi Tiina From tiina.from@sjt.fi Jarmo Hietala jahi@utu.fi

<p>Johdanto. Koronapandemialla on monenlaisia haitallisia vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen. Vaikutukset riippuvat yksilökohtaisista tekijöistä</p> <p>Menetelmät. Toukokuussa 2021 lähetettiin Turun yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle Webropol-kysely, jossa kartoitettiin heidän masennusoireitaan ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä korona-aikana. Kysely lähetettiin 27784 yliopistolaiselle, joista 1998 eli 7.4 % palautti hyväksytysti täytetyn lomakkeen. Yliopisto-otoksen tuloksia verrattiin vuonna 2008 toteutetun vastaavan väestökyselyn tuloksiin.</p> <p>Tulokset. Alle 51-vuotiaat yliopistokyselyn tutkittavat raportoivat masennusoireita enemmän kuin vastaavan ikäiset väestökyselyn tutkittavat ennen koronapandemiaa. Iän ja työtilanteen lisäksi kontaktien määrä perheenjäseniin ja ystäviin, aktiivinen kuntoilu ja nopea toipuminen vastoinkäymisistä (resilienssi) yhdistyivät vähäisiin masennusoireisiin. Sen sijaan lapsuuden traumakokemukset yhdistyivät runsaaseen masennusoireiluun.</p> <p>Pohdinta. Koronapandemialla ja sen torjuntaan liittyvillä toimenpiteillä saattoi olla yhteyttä erityisesti nuorten aikuisten lisääntyneeseen depressiiviseen oireiluun myös yliopistoyhteisössä. Pandemian torjunnassa tulee tartuntojen ehkäisyjen ohella ottaa huomioon myös toimintaohjeisiin ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät, väestöön kohdistuvat sosiaalipsykologiset haittavaikutukset. </p>

2023-06-01T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/115593 2022-08-01T13:46:49+03:00 Heidi Kesanto-Jokipolvi heidi.kesanto-jokipolvi@tuni.fi Kristiina Ojala kristiina.ojala@jyu.fi Anna-Maija Koivisto anna-maija.koivisto@tuni.fi Pirjo Lindfors pirjo.lindfors@tuni.fi

<p>Itsearvioitu terveydentila on monipuolinen mittari, jossa sosiokulttuuriset tekijät yhdistyvät yksilötasoiseen kokemukseen. Monipuolisuutensa vuoksi se on tärkeä väline lasten terveysseurannassa. Suomalaisten lasten itsearvioitu terveydentila näyttää huonontuneen viime vuosina. Lisää tietoa lasten terveyskokemuksesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä tarvitaan, sillä edellisiä on tutkittu verrattain vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa mitkä tekijät ovat yhteydessä viidesluokkalaisten lasten huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan ja eroavatko nämä tekijät sukupuolen mukaan.</p> <p>Tutkimuksen aineistona käytettiin viidesluokkalaisten (11-vuotiaat, n=959) WHO-Koululaistutkimuksen kyselyvastauksia vuodelta 2018. Logistista regressiomallia käyttämällä tutkittiin miten sosioekonominen asema, kokemus oman kehon painosta, koetut terveysongelmat, aamiaisen syöminen, päivittäinen hedelmien tai vihannesten käyttö sekä fyysinen aktiivisuus ovat yhteydessä tyttöjen ja poikien huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan.</p> <p>Oman kehon arvioiminen liian lihavaksi tai liian laihaksi oli yhteydessä huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan kaikissa tutkituissa malleissa molemmilla sukupuolilla. Tarkasteltaessa yksittäisten tekijöiden yhteyttä huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan havaittiin, että koettujen terveysongelmien ja viikonloppuisin syödyn aamiaisen yhdysvaikutukset olivat sukupuolen kanssa tilastollisesti merkitseviä. Huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan yhteydessä olevat tekijät painottuivat pojilla ja tytöillä eri tavalla myös tutkittaessa usean tekijän samanaikaista yhteyttä. Pojilla korostuivat epäterveelliset ruokailutottumukset ja tytöillä itsearvioidut terveysongelmat sekä aamiaisen epäsäännöllinen syöminen viikonloppuisin.</p> <p>Tutkimuksemme viidesluokkalaisten huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan yhteydessä olevista tekijöistä antaa viitteitä sukupuolittaisten erojen varhaisesta kehittymisestä. Näiden erojen lisäksi tulisi huomioida koettuun kehon painoon liittyvä merkityksenanto jo alakouluiässä.</p>

2023-06-01T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/117870 2022-08-04T15:08:04+03:00 Marjatta Kekkonen marjatta.kekkonen@thl.fi Kaisa Malinen kaisa.malinen@jamk.fi Johanna Moilanen johanna.s.moilanen@jyu.fi Anna Rönkä anna.k.ronka@jyu.fi

<p>Yhteisvanhemmuudella tarkoitetaan yhteisen lapsen hoidosta ja huolenpidosta vastaavien aikuisten välistä suhdetta. Yhteisvanhemmuus on vanhempien parisuhdetta ja kahdenvälistä lapsivanhempisuhdetta laajempi perheen alasysteemi, ja sen on osoitettu olevan yhteydessä lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Tutkimustiedon tuottaminen yhteisvanhemmuudesta on laajentunut eroperheistä lasta odottaviin ja lapsen saaneisiin pikkulapsiperheisiin. Tässä tutkimuksessa selvitetään perhekeskusten työntekijöiden käsityksiä yhteisvanhemmuudesta. Työntekijöiltä<br />(n = 21) viidessä fokusryhmähaastattelussa kerätty aineisto analysoitiin teema-analyysilla hyödyntäen ATLAS.ti-ohjelmaa. Haastatteluihin osallistui työntekijöitä äitiys- ja lastenneuvolan, perhetyön sekä kasvatus- ja perheneuvonnan, perhesosiaalityön ja perheoikeudellisista palveluista. Työntekijät tunnistivat viisi yhteisvanhemmuuden teemaa, jotka ovat perhekohtainen työn- ja vastuunjako, vanhempien yhteisymmärrys kasvatusperiaatteista, avoin keskusteluyhteys<br />vanhempien välillä, vanhempien keskinäinen luottamus sekä molempien vanhempien osallisuus. Tutkimustulosten valossa käsite yhteisvanhemmuus soveltuu käytettäväksi monialaisissa perhekeskuksissa, ja käsitteen käyttöönotto voi selkiyttää perheiden kanssa käytäviä keskusteluja siitä, milloin aiheena on vanhempien keskinäinen yhteistyö, milloin lapsi-vanhempisuhteen kysymykset, milloin aikuisten keskinäisen parisuhteen asiat. Yhteisvanhemmuuden systemaattisella puheeksi ottamisella universaaleissa palveluissa voidaan osaltaan edistää perhevapaauudistuksen tavoitetta tasavertaisemmasta työn- ja vastuunjaosta perheissä ja lapsen oikeudesta saada hoivaa ja huolenpitoa molemmilta vanhemmilta.</p>

2023-06-01T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/116414 2022-07-14T22:17:15+03:00 Henna Vepsäläinen henna.vepsalainen@helsinki.fi Carola Ray carola.ray@folkhalsan.fi Reetta Lehto reetta.lehto@folkhalsan.fi Essi Skaffari essi.skaffari@helsinki.fi Kaija Nissinen kaija.nissinen@seamk.fi Satu Kinnunen satu.kinnunen@helsinki.fi Elviira Lehto elviira.lehto@helsinki.fi Liisa Korkalo liisa.korkalo@helsinki.fi Nina Sajaniemi nina.sajaniemi@uef.fi Eva Roos eva.roos@folkhalsan.fi Maijaliisa Erkkola maijaliisa.erkkola@helsinki.fi

<p>Stressin säätely ja elintavat ovat yhteydessä toisiinsa jo lapsilla. Sosioekologisten mallien mukaan lasten elintapoihin vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tekijät. Koska valtaosa suomalaisista lapsista osallistuu kunnalliseen varhaiskasvatukseen päiväkodissa, lasten elintapojen kannalta merkittävimmät ympäristöt ovat koti ja päiväkoti.</p> <p>DAGIS-hankkeen päätavoitteina oli tuottaa uutta tietoa 3–6-vuotiaiden lasten elintavoista ja stressin säätelystä, tunnistaa elintapoihin ja stressin säätelyyn yhteydessä olevia koti- ja päiväkotiympäristön tekijöitä sekä selvittää sosioekonomisen aseman yhteyttä elintapoihin. Hanke toteutettiin yhteistyössä Folkhälsanin tutkimuskeskuksen, Helsingin yliopiston sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa, ja sen ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2015–2016 toteutettiin laaja poikkileikkaustutkimus (kartoitus) kahdeksassa kunnassa. Tämän katsauksen aineistona on DAGIS-tutkimuksen kartoitusvaiheesta 31.12.2021 mennessä julkaistut ja arvioitavaksi lähetetyt vertaisarvioidut artikkelit (32 kpl), joissa tutkimuksen kohteena on ollut lasten elintavat, stressin säätely tai näiden yhdistelmä.</p> <p>Korkean sosioekonomisen aseman perheiden lapsilla oli vähemmän ruutuaikaa ja terveellisempi ruokavalio. Vanhempien tiukat asenteet, mielipiteet ja normit olivat yhteydessä vähempään ruutuaikaan. Vähäiseen paikallaanoloon liittyviä tekijöitä olivat vanhempien tiukat asenteet, mielipiteet ja normit, päiväkodista tehtävät retket ja varhaiskasvattajien paikallaanoloa katkovat käytännöt. Vanhempien esimerkki, varhaiskasvattajien myönteinen suhtautuminen päiväkotiruokaan, rohkaiseva käytös sekä päiväkodin ruokailuun liittyvät käytännöt olivat yhteydessä terveelliseen ruokavalioon. Kuntien linjauksilla voidaan vaikuttaa lasten mahdollisuuksiin liikkua ja syödä terveellisesti sosioekonomisesta taustasta riippumatta.</p>

2023-06-01T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/120634 2022-12-13T22:16:47+02:00 Hennariikka Heinijoki hennariikka.heinijoki@gmail.com Maarit Karhula maarit.karhula@kela.fi Riitta Seppänen-Järvelä riitta.seppanen-jarvela@kela.fi

<p>Implementaatiotutkimus kohdistuu tietyn toimintatavan tai innovaation toimeenpanoon ja toteutukseen. Implementaatiotutkimuksessa on käytössä useita erilaisia viitekehyksiä ja käsitteellisiä malleja, joita käytetään kuvaamaan ja opastamaan tutkimustiedon käyttöönotossa sekä ymmärtämään ja selittämään implementaatiota.</p> <p>Tässä artikkelissa selvitämme kirjallisuuskatsauksen pohjalta, millaisia implementaatiotutkimuksen viitekehyksiä on käytetty erityisesti kuntoutuksen tutkimuksen alueella. Kuvaamme, mitä viitekehyksiä kuntoutuksen tutkimuksessa on käytetty eri maissa viimeisen kymmenen vuoden aikana ja millaisia tutkimusasetelmia on hyödynnetty. Artikkeli tuottaa uutta tietoa implementaatiotutkimuksen viitekehysten käytöstä kuntoutuksen tutkimuksessa.</p> <p>Kirjallisuuskatsaus toteutettiin kartoittavana kirjallisuuskatsauksena (scoping review). Tiedonhaku ja artikkeleiden valinta toteutettiin systemaattisesti. Tiedonhaku tehtiin seuraavista tietokannoista: PubMed, CINAHL, SCOPUS, ScienceDirect ja SagePremier kesäkuussa 2021-marraskuussa 2021. Artikkeleiden valinnan suoritti kolme tutkijaa.</p> <p>Aineiston analyysin toteutimme määrällisenä kuvailevana analyysina. Artikkeleista eriteltiin seuraavat tiedot: julkaisuvuosi, maa, tutkimusasetelma, tutkittavat sekä tutkimuksissa käytetyt viitekehykset sekä niiden määrä per tutkimus. Seuraavassa vaiheessa eriteltyjä tietoja tarkasteltiin suhteessa toisiinsa ja käytettyihin viitekehyksiin.</p> <p>Haun pohjalta löydettiin kokonaisuudessaan 1579 viitettä. Duplikaattien poiston jälkeen jäi läpikäytäväksi 847 viitettä. Näistä analyysivaiheeseen otettiin 73 tutkimusta, jotka täyttivät mukaanottokriteerit.</p> <p>Implementaatiotutkimuksen määrä ja viitekehysten käyttö on noussut vuodesta 2019 eteenpäin ja tutkimusta on tehty eniten Kanadassa. Tutkimusmenetelmien osalta laadullinen tutkimus ja monimenetelmätutkimus näyttäytyvät vahvoina. Tutkimuksissa oli käytössä 18 eri viitekehystä. Kuitenkin joukosta erottuvat selvästi käyttöön vakiintuneet viitekehykset, joista voidaan nostaa esille kolme käytetyintä viitekehystä: 1. The Knowledge-to- Action -framework (KTA) 2. The Consolidated Framework for Implementation Research (CFIR) 3. Theoretical Domains Framework (TDF). Jatkotutkimusta viitekehysten hyödyntämisestä tarvitaan, esimerkiksi, millaisiin eri käyttötarkoituksiin eri viitekehykset soveltuvat kuntoutuksen tutkimuksessa.</p>

2023-06-01T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/130243 2023-05-23T16:03:01+03:00 Pirkko-Liisa Rauhala toimitussihteeri@socialmedicine.fi 2023-06-01T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/128165 2023-03-29T14:56:07+03:00 Tiina Laatikainen tiina.laatikainen@uef.fi 2023-06-01T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/129680 2023-05-10T06:48:03+03:00 Olli Kiviruusu olli.kiviruusu@thl.fi Terhi Aalto-Setälä terhi.aalto-setala@thl.fi 2023-06-01T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/125793 2022-12-30T11:15:33+02:00 Moona Huhtakangas moona.huhtakangas@thl.fi 2023-06-01T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/125503 2022-12-15T18:14:48+02:00 Hanna Rinne hanna.rinne@kela.fi 2023-06-01T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/128662 2023-04-04T12:49:03+03:00 Olli Halminen olli.halminen@aalto.fi 2023-06-01T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/125393 2022-12-13T21:48:31+02:00 Jatta Salmela jatta.salmela@helsinki.fi Pi Fagerlund pi.fagerlund@helsinki.fi 2023-06-01T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti