https://journal.fi/sla/issue/feed Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2018-11-19T23:59:10+02:00 Suvi Määttä toimitussihteeri@socialmedicine.fi Open Journal Systems <div id="customblock-esittely" class="pkp_block block_custom"> <div class="content"> <p><strong>Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti</strong> on kotimainen tiedejulkaisu, jossa käsitellään terveyteen, sairauteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kirjoitukset voivat edustaa esimerkiksi kansanterveystiedettä, terveyssosiologiaa, yhteiskuntapolitiikkaa, terveystaloustiedettä tai terveydenhuoltotutkimusta.&nbsp; Lehti julkaisee empiirisiä (laadullisia ja määrällisiä), teoreettisia ja metodisia alkuperäisartikkeleita, tieteellisiä katsauksia ja tutkija-puheenvuoroja sekä muita kirjoituksia suomen ja ruotsin kielellä. <strong>Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.</strong></p> </div> </div> https://journal.fi/sla/article/view/74418 Sosiaalilääketieteen yhdistys 50 vuotta: Köyhän ei kannata sairastaa? 2018-11-19T23:57:24+02:00 Tarja Halonen toimitussihteeri@socialmedicine.fi 2018-08-31T16:59:31+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/74419 Sosiaalilääketieteen yhdistys 50 vuotta 2018-11-19T23:57:42+02:00 Peija Haaramo toimitussihteeri@socialmedicine.fi 2018-08-31T16:59:12+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/74420 Onko masennus lisääntynyt suomalaisessa aikuisväestössä? 2018-11-19T23:57:59+02:00 Niina Markkula toimitussihteeri@socialmedicine.fi Jaana Suvisaari toimitussihteeri@socialmedicine.fi <p>Maailmanlaajuisesti masennuksen esiintyvyys ei ole muuttunut viime vuosikymmeninä. Suomessa masennushäiriöiden esiintyvyys edustavissa väestötutkimuksissa oli vuonna 2000 7,3% ja vuonna 2011 9,6%. Esiintyvyyden kasvu oli merkitsevä naisilla, mutta ei miehillä. Masennuslääkkeiden kulutus ja erikoissairaanhoidon polikliiniset käynnit masennuksen vuoksi ovat myös lisääntyneet 2000-luvulla, kun taas sairaalahoito on vähentynyt. Masennushäiriöiden hoito on lisääntynyt enemmän kuin esiintyvyys, mikä viittaa siihen, että entistä useampi osaa hakeutua oireiden vuoksi hoitoon. <br>Masennushäiriöiden esiintyvyyden vertailua vaikeuttavat mittaus- ja haastattelumenetelmien erot ja osallistumisaktiivisuuden vaihteluun liittyvä valikoitumisharha. Masennushäiriöiden esiintyvyys Suomessa on jonkin verran korkeampi kuin maailmanlaajuinen keskiarvo, mutta lukuja vertailtaessa on otettava huomioon, että suomalaisissa esiintyvyysarvioissa on korjattu valikoitumisharhan vaikutusta moni-imputoinnilla, toisin kuin useimmissa muissa tutkimuksissa. Siksi voidaan päätellä, että masennuksen esiintyvyys Suomessa ei todennäköisesti ole poikkeuksellisen korkea verrattuna muihin länsimaihin. Masennuksen esiintyvyyden muutokset voivat heijastaa muita yhteiskunnallisia muutoksia. Erityisesti talouden laskusuhdanteilla on usein kielteisiä seurauksia mielenterveydelle. Masennuksen ilmeinen yleistyminen suomalaisilla naisilla on tapahtunut samaan aikaan 2010-luvun taloudellisen taantuman kanssa. On kuitenkin mahdollista, että masennushäiriöiden nykyiseen esiintyvyyteen vaikuttaa myös 1990-luvun lama, sillä lapsena koetut vaikeudet ovat voimakas riskitekijä masennushäiriöiden kehittymiselle. Masennushäiriöiden lisääntyminen Suomessa erityisesti naisten keskuudessa edellyttää tarkempia tutkimuksia ja toimenpiteitä tämän huolestuttavan kehityksen muuttamiseksi.</p> 2018-08-31T16:58:50+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/74421 Yksinäisyys afaattisten henkilöiden kokemana. Tarkastelukohteena yksinäisyyden koetut syyt ja yksinäisyyden lievittäminen 2018-11-19T23:58:17+02:00 Elisa Tiilikainen toimitussihteeri@socialmedicine.fi Marjaana Seppänen toimitussihteeri@socialmedicine.fi <div class="page" title="Page 1"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">Tässä tutkimuksessa tarkastelemme aivohalvauksen myötä puhekykynsä menettäneiden henkilöiden kokemuksia yksinäisyydestä. Tutkimuksessa kysytään, millaisia syitä afaattisen henkilön yksinäisyyden taustalla on hänen itsensä tai omaisen kertomana ja millaisia yksinäisyyttä lievittäviä tai ehkäiseviä tekijöitä haastateltavien puheesta voidaan paikantaa. Tutkimusaineisto koostuu 16 afaattisen henkilön ja kahden omaisen haastattelusta, sekä afaattisten henkilöiden parissa kerätyn kyselyaineiston avovastauksista. Aineisto on analysoitu temaattisella sisällön analyysillä. Tulosten mukaan yksinäisyyden taustalla olevia tekijöitä olivat puhekyvyn menettäminen, avun tarve ja eristyneisyys muista ihmisistä. Vastaavasti yksinäisyyttä lievittävinä tai ehkäisevinä tekijöinä näyttäytyivät mahdollisuus kommunikointiin ilman puhetta, tuen saanti ja itsemääräämisoikeuden säilyttäminen sekä yhteys muihin ihmisiin. Tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa siitä, millä tavoin sairastuminen muuttaa yksilön mahdollisuuksia ylläpitää sosiaalisia suhteita ja osallistua ympäröivään yhteiskuntaan, joiden tunnistaminen on erityisen tärkeää yksinäisyyden lievittämistä tai ehkäisemistä tavoitellessa.</span></p> </div> </div> </div> 2018-08-31T16:58:33+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/74422 Työnjaon kuvaus sosiaali- ja terveysministeriön asiakirjoissa – dokumenttianalyysi 2018-11-19T23:58:35+02:00 Ari Voutilainen toimitussihteeri@socialmedicine.fi Sari Kapanen toimitussihteeri@socialmedicine.fi Mari Kangasniemi toimitussihteeri@socialmedicine.fi <div class="page" title="Page 1"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">Sosiaali- ja terveydenhuollossa työnjako voi kohdistua ammattilaisten, yksiköiden ja organisaatioiden tai toimialojen välille. Sillä voidaan vaikuttaa asiakkaiden ja potilaiden saamaan hoitoon ja palveluun sekä ammattiryhmien ja toimialojen tehtäviin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten työnjako on kuvattu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiakirjoissa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon työnjaon kehittämiseksi. Tutkimusmenetelmäksi valittiin dokumenttianalyysi. Aineistoksi valittiin STM:n vuosina 2006–2016 suomen tai ruotsin kielellä valtioneuvoston sähköisessä tietokannassa, Valtossa, julkaisemat asiakirjat, jotka kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työnjakoon (n=352). Tästä muodostettiin kaksi osa-aineistoa, joista ensimmäinen (115 asiakirjaa, 709 työnjaon mainintaa) analysoitiin kuvailevan tilastotieteen menetelmin ja toinen (n=30 asiakirjaa) induktiivisella sisällönanalyysillä. STM:n dokumenteissa työnjaon kuvaukset kohdistuivat useimmin terveydenhuollon menneeseen tai nykyiseen työnjakoon. Työn kohderyhmänä olivat useimmin asiakkaat ja potilaat, kuitenkin joka neljännessä myös väestö tai kansalaiset. Lähes puolessa (43,3%) maininnoista työnjakoa tarkasteltiin valtakunnallisten organisaatioiden sisäisenä tai välisenä työnjakona. Sisällönanalyysin perustella työnjakoa tarkasteltiin suhteessa toiminnan järjestämiseen ja sääntelyyn, palveluiden organisointiin ja työvoiman allokointiin. Vaikka STM:n asiakirjoissa välittyy potilaslähtöisyys terveydenhuollon työnjaon lähtökohtana, asiakirjat korostavat yksisuuntaista tehtävien siirtoa ammattiryhmältä toiselle. Tällaisen työnjaon riskinä on, että ongelmaa ei ratkaista vaan se ainoastaan siirretään eteenpäin työtehtävien jatkumossa aina asiakkaalle ja potilaalle saakka. Aineiston perusteella sosiaalihuollon työnjaon tarkastelu on vähäistä.</span></p> </div> </div> </div> 2018-08-31T16:58:13+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/74423 Sateenkaariperheiden äitien kokemuksia perheensä elämästä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä – integratiivinen kirjallisuuskatsaus 2018-11-19T23:58:52+02:00 Riikka Apiainen toimitussihteeri@socialmedicine.fi Päivi Åstedt-Kurki toimitussihteeri@socialmedicine.fi Mira Palonen toimitussihteeri@socialmedicine.fi Jari Kylmä toimitussihteeri@socialmedicine.fi <div class="page" title="Page 1"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">Tämän integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata sateenkaariperheiden äitien kokemuksia perheensä elämästä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä aiempien kansainvälisten tutkimusten avulla. Katsaus on tarpeen, koska esimerkiksi terveydenhuoltohenkilökunnan on tärkeä tunnistaa erilaiset perheet ja niiden todellisuus sellaisena kuin perheet sen itse kokevat. Lisäksi heillä on oltava riittävästi tietoa erilaisista perheistä kyetäkseen tukemaan näitä perheitä. Systemaattinen tiedonhaku suoritettiin Cinahl, Medline, PsycINFO, Linda, Arto ja Medic-tietokannoista ja aineistoon valittiin yhteensä 49 tutkimusartikkelia kahdeksasta eri maasta. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysilla. Äitien kokemukset perheensä elämästä osana yhteiskuntaa muodostuivat kolmesta ulottuvuudesta: eläminen perinteisestä heteroydinperheestä poikkeavassa perheessä, eläminen vähemmistöasemasta aiheutuvien ennakkokäsitysten kanssa ja selviytyminen sateenkaariperheenä. Eläminen perinteisestä heteroydinperheestä poikkeavassa perheessä merkitsi äitien keskinäisten roolien etsimistä ja tasapainon vahvistamista sekä elämistä sosiaalisena äitinä ja vanhempana, jota ei tunnusteta eikä tunnisteta. Äitien kokemukset elämisestä vähemmistöasemasta aiheutuvien ennakkokäsitysten kanssa olivat kolmenlaisia: ympäristön suhtautumiseen kohdistuvat pelot, kohtaamiset ihmisten kanssa, joilla oli ennakkokäsityksiä sekä kokemus siitä, että heidän kohtaamansa asiat olivat aiheuttaneet seurauksia perheenjäsenten terveydelle ja hyvinvoinnille. Selviytyminen sateenkaariperheenä sisälsi äitien aktiivista toimintaa perheensä selviytymisen parantamiseksi ja selviytymistä vaihtelevan sosiaalisen ja yhteiskunnallisen tuen kanssa. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan tunnistaa sateenkaariperheiden äideillä olevan tuen tarpeissaan erityispiirteitä. Ne kohdistuvat vanhemmuuteen ja parisuhteeseen, äitien seksuaalisen identiteettiin ja perheen lähipiiriin. Lisäksi ne kohdistuvat sosiaalisen äidin roolin vahvistamiseen, perheen tunnistamiseen ja normaaliuden tunteen kokemiseen sekä koulutusvastuun jakamiseen sateenkaariperhemuodosta yhdessä äitien kanssa. Jatkossa on tutkittava empiirisesti suomalaisten sateenkaariperheiden äitien kokemusta perheidensä elämästä osana suomalaista yhteiskuntaa.</span></p> </div> </div> </div> 2018-08-31T16:57:52+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/74424 Katsaus suomalaiseen CAM-tutkimukseen 2018-11-19T23:59:10+02:00 Pia Vuolanto toimitussihteeri@socialmedicine.fi Minna Sorsa toimitussihteeri@socialmedicine.fi Pauliina Aarva toimitussihteeri@socialmedicine.fi Kaija Helin toimitussihteeri@socialmedicine.fi <div class="page" title="Page 1"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">Tämä katsausartikkeli käsittelee suomalaista täydentävän ja vaihtoehtoisen lääkinnän tutkimusta. Käytämme siitä lyhennettä CAM-tutkimus (CAM eli Complementary and Alternative Medicine, täydentävä ja vaihtoehtoinen lääkintä). Artikkelin tavoitteena on selvittää, millaista CAM-tutkimusta Suomessa on tehty ja mihin tutkimus on kohdistunut. Tutkimusaineisto koostui CAM-hoitoja käsittelevistä 53 tutkimusartikkelista ja 12 väitöskirjasta ajanjaksolta 1980–2014. Aineisto haettiin kotimaisista ja ulkomaisista tietokannoista. Tutkimusmenetelmä oli sisällönanalyysi. CAM-tutkimusta tehtiin erityisesti 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Useimmiten tutkimukset tehtiin yliopistossa tai yhteistyössä yliopistojen kanssa. Valtaosa aineistomme julkaisuista käsitteli CAM-hoitoja kokonaisuutena erittelemättä eri hoitomuotoja toisistaan. CAM-hoidoiksi tutkimuksissa luettiin erilaisia terveyden ylläpitoon tai sairauden hoitoon tarkoitettuja yrttejä, rohdoksia, homeopaattisia ja antroposofisia lääkkeitä, ruokavaliohoitoja sekä kehomielihoitoja, joista useimmin mainittiin henkiparannus, akupunktio ja vyöhyketerapia. Erittelemme artikkelissa suomalaisen CAM-tutkimuksen luokittelun kansainvälistä luokittelua mukaillen seuraavasti: 1) CAM-hoitojen vaikuttavuuden ja käytettävyyden tutkimus, 2) CAM-hoitojen historian ja kansanperinteen tutkimus, 3) CAM-hoitojen käytön yleisyyden ja käyttäjäryhmien tutkimus, 4) hoitohenkilökunnan asenteiden ja suhtautumisen tutkimus. Lisäksi hahmottelimme viidennen – tosin Suomen kontekstissa hyvin vähäisen – luokan: CAM-ammattien tutkimus, tieteentutkimus ja hoitonäkemysten tutkimus. Suurin osa tutkimuksista kohdistui CAM-hoitojen käyttöön ja käyttäjätyyppeihin. Tulosten mukaan vähintään kolmannes aikuisista oli käyttänyt tai kokeillut jotakin CAM-hoitoa. Muita tutkimuskohteita olivat CAM-hoitojen<br>vaikutukset, terveydenhuoltohenkilökunnan asenteet ja hoitojen historia. Vaikutustutkimuksista suurin osa kohdistui jäsenkorjaukseen, jolla todettiin olevan myönteisiä vaikutuksia. Lääkärien ja sairaanhoitajien CAM-asenteet osoittautuivat jakautuneiksi.</span></p> </div> </div> </div> 2018-08-31T16:57:31+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/74156 Kohti vaikuttavampaa ohjausta – ruokasuhteen viitekehys ravitsemuskasvatuksen lähestymistapana 2018-11-19T23:57:07+02:00 Sanna Talvia sanna.talvia@uef.fi Susanna Anglé susanna.angle@uta.fi 2018-08-31T17:00:11+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/73087 Epäterveellisten ruokailutottumusten syytä ei kannata etsiä tyhmyydestä 2018-11-19T23:56:14+02:00 Henna Vepsäläinen henna.vepsalainen@helsinki.fi 2018-08-31T17:02:43+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/70434 Katoavatko katoanalyysit? Sosiaalilääketieteen yhdistyksen, Suomen Epidemiologisen seuran, Suomen Tilastoseuran, Suomen Väestötieteen yhdistyksen ja Westermarck-seuran järjestämä iltapäiväseminaari Helsingissä 7.5.2018. 2018-11-19T23:56:32+02:00 Laura Pääkkö laura.paakk@gmail.com Mika Gissler mika.gissler@thl.fi 2018-08-31T17:01:32+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/71142 MERH – Muuttoliikettä, etnisyyttä ja terveyttä käsittelevä kongressi Edinburghissa (17.–19.5.2018) 2018-11-19T23:56:49+02:00 Misha Henriksson misha.henriksson@thl.fi Shadia Rask toimitussihteeri@socialmedicine.fi Hannamaria Kuusio toimitussihteeri@socialmedicine.fi Anu E Castaneda toimitussihteeri@socialmedicine.fi 2018-08-31T17:00:29+03:00 ##submission.copyrightStatement##