Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti

60-vuotias lehtemme

Ossi Rahkonen — 2023-02-23

Toimituksen terveiset

Minna Kaarakainen — 2023-02-23

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten terveys ja terveyttä uhkaavat tekijät: systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Minna Salakari — 2023-02-23

Nuorten terveyserot ovat kytköksissä koulutusryhmään: terveysvajeet ja -riskit koskettavat erityisesti toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevia nuoria. Myös sosioekonomisella asemalla ja koulutustasolla on merkitystä. Terveys on selkeästi heikointa niillä nuorilla, jotka jäävät kokonaan toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Nuoruuden terveys ja terveyskäyttäytyminen vaikuttavat terveyteen vielä aikuisuudessa.

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kuvata ammattiin opiskelevien nuorten terveyttä ja terveyttä uhkaavia tekijöitä. Katsaus toteutettiin Finkin mallin mukaisesti. Tiedonhakuun käytettiin Medic-, Julkari-, Cinahl Complete-, Google Scholar- ja PubMed-tietokantoja. Haut rajattiin koko tekstin saatavuuteen, suomen- tai englanninkielisiin sekä enintään 10 vuotta vanhoihin julkaisuihin. Lopulliseen katsaukseen hyväksyttiin kaikkiaan 13 tutkimusta.

Tulosten mukaan terveyden koulutusryhmittäisiä eroja ilmenee erityisesti elintavoissa, terveysosaamisessa ja arjenhallinnassa. Ympäristöllä, perheellä ja vertaisilla on selkeä vaikutus nuorten terveyskäyttäytymiseen. Vaikka nuoret harjoittelevat itsenäistymistä ja omien valintojen tekemistä, he ovat edelleen erityisen riippuvaisia kasvuympäristöstään usealla terveyden ulottuvuudella.

Terveyteen liittyvät heikkoudet korostuvat ammattiin opiskelevien nuorten ryhmässä. Tutkimusten mukaan terveyden riskit myös siirtyvät herkästi sukupolvelta toiselle. Terveyttä edistävien toimien kohdentaminen ja pyrkiminen huono-osaisuuden ylisukupolvisen kierteen katkaisemiseen ovat perusteltuja erityisesti kansanterveydellisestä näkökulmasta. Oikea-aikaisilla, tarveperustaisilla ja toiminnallisilla, sekä nuorten arkiympäristöihin, kuten kouluun, sijoittuvilla interventioilla voidaan tutkitusti vaikuttaa nuorten terveyskäyttäytymiseen ja terveyteen. Tutkimustiedon pohjalta voidaan kehittää ammattiin opiskelevien nuorten tiedonsaannin ja terveyden edistämisen menetelmiä niin alueellisesti kuin kansallisestikin.

Sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden suhtautuminen rokotteisiin

Johanna Nurmi — 2023-02-23

Hoitoalan ammattilaiset voivat vaikuttaa potilaiden rokotepäätöksiin sekä rokotteita koskevaan keskusteluilmapiiriin. Artikkelissa selvitämme, miten sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt suhtautuivat rokotteisiin Suomessa ennen koronapandemiaa. Tarkastelemme näiden ammattiryhmien rokoteasenteita monimenetelmällisesti vuonna 2018–2019 kerättyjen kysely- ja haastatteluaineistojen valossa. Kysymme, miten kyselyyn vastanneet sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt suhtautuivat rokotuksiin ja miten he haastatteluissa perustelivat omaa suhtautumistaan. Tarkastelemme myös mahdollisia eroja rokotteisiin suhtautumisessa ammattiryhmien välillä tai ikään, työkokemukseen tai täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttöön liittyen. Lisäksi selvitämme, vaikuttivatko mahdolliset kielteiset asenteet rokotusten suosittelemiseen potilaille. Kyselyaineistoa (N=1299) analysoimme kuvailevin menetelmin, pääkomponenttianalyysilla sekä yksi- ja kaksisuuntaisella varianssianalyysisilla. Tutkimuksen laadullinen aineisto käsittää 32 puolistrukturoitua haastattelua, joita analysoimme sisällönanalyysin avulla.

Tulosten perusteella kyselyyn vastanneet sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt suhtautuivat valtaosin myönteisesti rokotteisiin. Heidän keskuudessaan kuitenkin esiintyi myös huolia ja pohdintaa rokotteiden turvallisuudesta ja tarpeellisuudesta sekä kritiikkiä hoitohenkilökunnan rokotusten pakollisuudesta. Kriittiset asenteet kohdistuivat erityisesti lasten rokotusohjelman uusimpiin rokotuksiin. Lisäksi vuosittainen influenssarokotus herätti epäröintiä ja kritiikkiä. Ammattiryhmistä terveydenhoitajat suhtautuivat myönteisimmin rokotteiden yleiseen hyötyyn sekä rokotteiden merkitykseen ja turvallisuuteen liittyviin väittämiin. Sairaanhoitajat suhtautuivat toiseksi myönteisemmin sekä rokotteiden hyötyyn että turvallisuuteen, ja kätilöiden keskiarvo oli ryhmistä matalin. Erot ryhmien välillä osin tasoittuvat tarkasteltaessa CAM-hoitojen käyttöä, ja tulosten perusteella ammattilaisen oma CAM-hoitojen käyttö voi lisätä kriittisyyttä rokotteita kohtaan. Tutkimus osoittaa, että myös hoitoalan ammattilaiset saattavat muiden kansalaisten tavoin epäröidä rokotteiden ottamista. Kriittiset näkemykset eivät kuitenkaan haastateltujen osallistujien mukaan vaikuttaneet rokotteiden suosittelemiseen potilaille.

Tyydyttymätön palvelutarve lapsiperheitä tukevissa sosiaalipalveluissa

Katja Ilmarinen — 2023-02-23

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, saavatko pienten lasten vanhemmat perheitä tukevia sosiaalipalveluja ja tukea ammattilaisilta tarvettaan vastaavasti taustatekijöistä, elämäntilanteesta tai asuinpaikasta riippumatta. Mittarina käytettiin vanhempien arviota siitä, tyydyttyikö palvelujen tai tuen tarve. Tarkastelun kohteena olivat perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu ja vanhempien tuen saanti eri alan ammattilaisilta. Tutkimuskysymykset olivat: 1) kuinka yleistä on tyydyttymätön tarve perhetyössä ja kotipalvelussa sekä ammattilaisilta saatavassa tuessa? ja 2) mitkä vanhempiin liittyvät ja mitkä kotikuntaan liittyvät tekijät ovat yhteydessä tyydyttymättömään palvelujen ja tuen tarpeeseen?

Tutkimusaineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallista FinLapset-kyselyä vuodelta 2018 (n=10 458). Vanhempia pyydettiin osallistumaan tutkimukseen nelivuotiaan lapsen laajan terveystarkastuksen yhteydessä lastenneuvolassa. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoimalla sekä χ2-testin ja logistisen regressioanalyysin avulla.

Palveluja ja tukea tarvinneista vanhemmista merkittävän suuri osa raportoi tyydyttymätöntä palvelujen tai tuen tarvetta. Perhetyössä palvelutarve jäi tyydyttymättä noin joka toisella vanhemmalla ja kotipalvelussa kahdella kolmesta vanhemmasta. Tukea ammattilaisilta lapsen käyttäytymisen tai tunne-elämän ongelmiin koki saaneensa riittämättömästi joka viides ja tukea omaan jaksamiseen reilu puolet vanhemmista. Alueellisia eroja ei juuri havaittu. Kokemus palvelujen ja tuen riittämättömyydestä oli yhteydessä vanhemman haavoittuvaan asemaan. Erityisesti yksinäisyyttä kokevilla vanhemmilla palvelu tai tuki jäi saamatta muita yleisemmin. Lisäksi vanhemman heikko terveys sekä heikko taloudellinen tilanne ennustivat, että tuen tarve jäi tyydyttymättä muita yleisemmin. Tutkimuksen mukaan kotipalvelun ja perhetyön sekä vanhempien tarvitseman tuen hyvä saatavuus ei näytä kaikilta osin toteutuvan. Näin ollen suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä sosiaalihuoltolain tavoitteeseen palvelujen tarpeenmukaisesta ja yhdenvertaisesta saatavuudesta on vielä matkaa.

Arjen auttajien matkassa – kotihoito ammattilaisten silmin

Katja Hautsalo — 2023-02-23

Suomessa taataan iäkkäälle mahdollisuus asua kodissaan myös sairaana ja toimintakyvyn rajoittuessa kotihoidon palveluiden avulla. Iäkkäiden määrän lisääntyessä kotihoidon asiakkaiden määrä kasvaa edelleen ja ammattilaisia kotihoitoon tarvitaan lisää. Kotihoitotyön imago on heikko ja alaa vaivaa työvoimapula. Aikaisempi tutkimus osoittaa, että kotihoitotyöhön sisältyy fyysistä ja henkistä kuormitusta aikapaineen ja rajallisten resurssien vuoksi. Nämä huomiot nousevat esille usein myös julkisessa keskustelussa. Sen sijaan työn mielekkyyttä lisäävät piirteet, kuten läheinen kontakti asiakkaisiin, työn vaihtelevuus ja autonomia, ovat vähemmän esillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kotihoidon ammattilaisten kokemuksia työstään. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kotihoidon kehittämisessä, alan vetovoiman lisäämisessä sekä alan julkisuuskuvan laajentamisessa aiempaa myönteisemmäksi.

Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla, etäkokoussovelluksen avulla kahden maakunnan alueelta vuonna 2020 osana Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hanketta. Osallistujina oli yhteensä 30 kotihoidon ammattilaista. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten kotihoidon ammattilaiset kuvaavat työtään. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.

Tulokset osoittavat, että kotihoitotyötä tehdään asiakaslähtöisen työskentelyn kautta vaihtelevassa ja monimuotoisessa työympäristössä. Kotihoitotyön imago on heikko. Työskentely edellyttää joustavaa työn organisointia sekä osaamista muuttuvissa ja yllätyksellisissä tilanteissa. Kotihoidon kehittämiskohteita ovat kuntouttavan ja moniammatillisen työotteen lisääminen, asiakaslähtöisten teknologioiden hyödyntäminen, joustavuuden lisääminen palveluiden toteuttamisessa sekä alalle tulevien perehdyttäminen ja mentorointi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kotihoidon kehittämisessä sekä yhteiskunnallisesti kotihoidon julkisuuskuvan laajentamisessa. Näillä toiminnoilla on mahdollista lisätä kotihoitotyön veto- ja pitovoimaa.

INTERNETIN KÄYTTÖ JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN KORKEAKOULUOPISKELIJOILLA

Hanna Rouvinen — 2023-02-23

Korkeakouluopiskelijoiden internetin käyttö on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Internetistä on tullut osa päivittäistä toimintaa, ja opiskelijat viettävät paljon aikaa verkossa. Runsaan internetin käytön on havaittu olevan yhteydessä terveydelle haitalliseen käyttäytymiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää korkeakouluopiskelijoiden internetin ajallisen käytön ja terveyskäyttäytymisen välistä yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen, ruokailutottumuksiin, suun terveystottumuksiin ja päihteiden käyttöön liittyen. Tutkimus toteutettiin kyselomakkein vuonna 2016 ja kohderyhmänä olivat 18–34-vuotiaat suomalaiset yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat (N = 3050). Aineisto analysoitiin kuvailevin menetelmin ja logistisella regressioanalyysilla. Tulosten mukaan opiskelijat viettivät internetissä päivittäin aikaa useita tunteja. Mitä enemmän opiskelijat käyttivät internetiä, sitä terveyden kannalta epäedullisemmat heidän fyysisen aktiivisuuden, ruokailun ja päihteiden käytön tottumuksensa olivat. Tämä voi olla haitallista opiskelijoiden terveydelle ja opiskelulle ja tavat käyttäytymisessä voivat ulottua aina työelämään saakka. Korkeakouluopintojen aikana on tärkeää välittää tietoa internetin liikakäytöstä ja tähän liittyvistä oireista sekä tarjota tukea ja hoitomahdollisuuksia. Lisäksi on tärkeää kiinnittää opiskelijoiden huomiota runsaan internetin käytön ja haitallisen terveyskäyttäytymisen yhteyksiin ja heidän omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa niihin. Terveyden edistämisen asiantuntijoilla on hyvä mahdollisuus tavoittaa opiskelijat internetin sosiaalisen median sivustojen kautta.

Äitiysneuvolapalvelut ja äitiyshuollon innovaatioiden kehittäminen

Eija Raussi-Lehto — 2023-02-23

Scandinavian Journal of Public Health -lehden viisi vuosikymmentä

Eero Lahelma — 2023-02-23

Elintapasairauksien torjunta ja terveyden edistäminen: kysymyksiä ja haasteita

Pekka Puska — 2023-02-23

Kerran kuopattu - entisen päätoimittajan muistelmia

Matti Hakama — 2023-02-23

Seppo Aro palkitut – Mitä kuuluu?

Katri Sääksjärvi — 2023-02-23

Toimituskunta kysyi kuulumisia edellisvuosien Seppo Aro -palkinnon saajilta. Kysyimme ”Mitä sinulle kuuluu? Vieläkö työskentelet tieteen parissa?”. Kaikkia palkittuja ei tavoitettu, mutta muutamia vastauksia saimme.

Vuosien takaa

Antti Karisto — 2023-02-23