Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla <div id="customblock-esittely" class="pkp_block block_custom"> <div class="content"> <p><strong>Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti</strong> on kotimainen tiedejulkaisu, jossa käsitellään terveyteen, sairauteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kirjoitukset voivat edustaa esimerkiksi kansanterveystiedettä, terveyssosiologiaa, yhteiskuntapolitiikkaa, terveystaloustiedettä tai terveydenhuoltotutkimusta.&nbsp; Lehti julkaisee empiirisiä (laadullisia ja määrällisiä), teoreettisia ja metodisia alkuperäisartikkeleita, tieteellisiä katsauksia ja tutkija-puheenvuoroja sekä muita kirjoituksia suomen ja ruotsin kielellä. <strong>Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.</strong></p> </div> </div> Sosiaalilääketieteen yhdistys ry fi-FI Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 0355-5097 Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn artikkeliin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Sosiaalilääketieteelliselle Aikakauslehdelle. Käsikirjoitus julkaistaan paperimuodossa ja sen tiivistelmä julkaistaan sähköisessä muodossa. Kustantaja varaa oikeuden julkaista artikkelin myös sähköisessä muodossa. Pikavauhtia kohti tieteellisten julkaisujen avoimuutta https://journal.fi/sla/article/view/77161 Jyrki Ilva ##submission.copyrightStatement## 2018-12-04 2018-12-04 55 4 10.23990/sa.77161 Päätöksentekokeskustelu monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla https://journal.fi/sla/article/view/66980 <p>Artikkelissa tarkastelen päätöksentekoa monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla, joissa joko lääkäri tai potilas on maahanmuuttaja eikä puhu suomea äidinkielenään. Tavoitteenani on analysoida päätöksentekokeskustelun kielellisiä ja vuorovaikutuksellisia yksityiskohtia ja pohtia sitä kautta potilaan osallistumista ja osallistumismahdollisuuksia. Aineistonani on 36 videoitua yleislääkärin vastaanottoa, joista puolessa maahanmuuttajaosapuoli on potilas ja puolessa lääkäri. Metodini ovat keskustelunanalyysi ja vuorovaikutuslingvistiikka. Analysoin ensin niin sanottuja päätösaloitteita, joilla päätös tuodaan ensimmäisen kerran keskusteluun ja keskusteltavaksi. Lääkärien päätösaloitteet voi järjestää niiden implikoiman päätösvallan<br>mukaisesti seuraavasti: velvoitukset, kehotukset, toteamukset, luvat, suositukset, tarjoukset, ehdotukset ja kysymykset. Suomea äidinkielenään puhuvat lääkärit ja ulkomaalaistaustaiset lääkärit eroavat toisistaan päätösaloitteiden käytössä: ulkomaalaistaustaiset lääkärit käyttävät enemmän velvoittavia ja vähemmän tarjoavia ja ehdottavia aloitteita. Ulkomaalaistaustaisten lääkärin päätösaloitevalikoima näyttää siis olevan jokseenkin autoritaarisempi kuin suomea äidinkielenään puhuvien. Toiseksi tarkastelen, miten päätösaloitteisiin vastataan ja millaisia neuvotteluja päätöksentekokeskustelussa syntyy. Tulokset osoittavat, että potilaat voivat kieli- ja kulttuurierosta huolimatta ilmaista vastarintaa ja neuvotella päätöksistä. Lisäksi potilaat tekevät oma-aloitteisia pyyntöjä ja ehdotuksia lääkärille. Tulokset eivät tarkoita, etteivät kieli- ja kulttuurierot voisi vaikuttaa päätöksentekokeskusteluun, mutta ne antavat syyn uskoa, etteivät ne väistämättä heikennä potilaan asemaa. Artikkeli tarjoaa uusia näkökulmia potilaskeskeiseen päätöksentekoon ja voi toimia virikkeenä lääkäri–potilas-vuorovaikutuksen kehittämiselle.</p> Jenny Kristiina Paananen ##submission.copyrightStatement## 2018-12-04 2018-12-04 55 4 10.23990/sa.66980 MS-tautiin sairastuneen toimijuus sosiaali- ja terveyspalveluissa https://journal.fi/sla/article/view/66919 <p>Hoito- ja kuntoutuskäytännöt ovat tärkeä osa muuttuvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Artikkelin tarkoitus on tuoda esiin nuorena MS-tautiin sairastuneen oma näkökulma hänen kohtaamiinsa hoito- ja kuntoutuskäytäntöihin, jotta niitä voitaisiin kehittää. Aineistona on 14 työssä käyvän, 26–33-vuotiaan MS-tautiin sairastuneen haastattelua. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jossa päättelyä on ohjannut Giddensin rakenteistumisteoria ja Jyrkämän teoreettismetodologinen viitekehys toimijuuden modaliteeteista. Tutkimus kohdistuu sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakäytäntöihin ja MS-tautiin sairastuneiden toimijuuteen suhteessa omaan sairauteen ja kuntoutukseen. Aineiston perusteella toimintakäytäntöinä toteutuva vuorovaikutus ammattilaisten kanssa ja omaan sairauteen suhtautuminen ohjasivat MS-tautiin sairastuneiden toimijuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tieto sairaudesta oli vaikea ottaa vastaan. Ensitiedon antamisen tapa sekä ammattilaisten toimintakäytäntöjä ohjaava tieto olivat yhteydessä haastateltujen mahdollisuuksiin hyväksyä oma sairautensa ja hakeutua kuntoutukseen. Ammattilaisten tuen puute ensitiedon yhteydessä jätti haastatellut yksin käsittelemään sairaustietoa ja ohjasi haastateltujen toimijuutta sairauden kieltäväksi ja torjuvaksi, itseään sairaudelta suojelevaksi tai sairauden suhteen odottavaksi. Jotta haastateltujen toimijuus sosiaali-ja terveyspalveluissa saattoi olla valtansa tiedostavaa ja omaa etua ajavaa, haastateltujen täytyi käsitellä sairauden vaikutusta elämään kokonaisvaltaisesti ja tiedostaa oma toimijuutensa sosiaali- ja terveyspalvelujen vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan, että haastateltujen vähäinen osallistuminen toimintakäytäntöinä toteutuvaan vuorovaikutukseen sosiaali- ja terveyspalveluissa vaikeutti aktiivisen ja oman sairauden hyväksyvän toimijuuden muodostamista. Kuntoutukseen hakeutumista saattoivat vaikeuttaa suomalaisen kuntoutusjärjestelmän monimutkaisuus ja puutteet kuntoutuksen suunnittelussa. Haastatellut olisivat voineet hyötyä psykologisesta varhaiskuntoutuksesta. Pitkäaikaissairaiden hoitokäytäntöjen käsitteellistäminen ja mallintaminen on keino kehittää kuntoutukseen ohjaamista ja kuntoutuksen sisältöjä sekä auttaa sairastunutta sairauden hyväksymisprosessissa.</p> Suvi-Maaria Tepora-Niemi ##submission.copyrightStatement## 2018-12-04 2018-12-04 55 4 10.23990/sa.66919 Toimeentulotuen saajien lääkekorvausoikeudet ja lääkkeiden käyttö https://journal.fi/sla/article/view/68862 <p>Eriarvoisuus terveyspalvelujen laadussa ja saatavuudessa voi vahvistaa sosioekonomisia terveyseroja. Toimeentulotuen saajat sairastavat ja käyttävät julkisia terveyspalveluja muuta saman ikäistä väestöä enemmän. Tutkimuksessa vertailtiin rekisteriaineiston avulla toimeentulotuen saajien (N=37 836) ja ei-toimeentulotuen saajien (N=430 997) lääkekorvausoikeuksia ja lääkkeiden käyttöä Helsingissä vuonna 2010. Menetelminä käytettiin vakiointia ja logistista regressioanalyysia. Kun erot ikä- ja sukupuolirakenteessa, maahanmuuttajataustassa, tulotasossa ja opiskelijoiden osuudessa vakioidaan, toimeentulotuen saajilla on ei-toimeentulotuen saajia useammin lääkekorvausoikeuksia (20 % vs. 15 %) sekä psyykensairauksiin (34 % vs. 14 %), astmaattisiin sairauksiin (11 % vs. 5 %), diabetekseen (6 % vs. 3 %) ja sydän- ja verisuonisairauksiin (21 % vs. 13 %) liittyviä lääkeostoja. Psyykenlääkkeiden käyttö yleistyy toimeentulotuen saantikuukausien määrän kasvaessa, mutta psyyken sairauden vuoksi erityiskorvaukseen oikeutetut saavat toimeentulotukea yleisimmin vain muutaman kuukauden. Psyykenlääkityksen (korvausoikeus tai lääkeosto) ja toimeentulotuen saannin yhteys on samansuuntainen kantaväestöllä ja maahanmuuttajilla (toimeentulotukea 1–3 kuukautta ja 10–12 kuukautta saaneilla ristitulosuhteet (OR) 2,8 [2,7–2,9] ja 5,3 [5,0–5,5] kantaväestöllä; 2,4 [1,9–3,2] ja 7,8 [6,4–9,5] OECD-maista saapuneilla; 2,3 [1,8–3,0] ja 3,6 [2,9–4,3] entisen Neuvostoliiton alueelta saapuneilla; ja 2,0 [1,6–2,6] ja 5,1 [4,4–6,0] muista kuin em. maista saapuneilla, kun vertailuryhmänä ei-toimeentulotuen saajat). Tutkimus vahvistaa käsitystä sairaudesta osana huono-osaisuutta. Terveysongelmien yleisyys on syytä ottaa huomioon toimeentulotuen saajien palveluita suunniteltaessa.</p> Katri Aaltonen Kaarlo Lekander Elina Ahola Heikki Hiilamo ##submission.copyrightStatement## 2018-12-04 2018-12-04 55 4 10.23990/sa.68862 Perhetekijöiden yhteys perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisten itseraportoimiin luvattomiin koulupoissaoloihin https://journal.fi/sla/article/view/69137 <p>Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perusopetuksen 8. ja 9. vuosiluokan oppilaiden itseraportoitujen luvattomien koulupoissaolojen määrää sekä tarkastella erilaisten tausta- ja perhetekijöiden yhteyttä luvattomiin poissaoloihin. Taustatekijöinä olivat vastaajan sukupuoli ja luokka-aste sekä vanhempien työllisyystilanne ja koulutustausta. Perhetekijöinä tarkasteltiin perherakennetta, omista asioista keskustelua vanhempien kanssa sekä nuoren ja vanhemman välistä arjen vuorovaikutusta. Tutkimuksen aineisto muodostui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyyn vuonna 2015 vastanneista perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista (n=49 256). Kyselyyn vastanneista 8. luokan tytöistä 15% ja pojista 14% raportoi vähintään yhden luvattoman poissaolon viimeisen 30 päivän aikana. Luvattomia poissaoloja esiintyi enemmän 9. luokalla: sekä tytöistä että pojista 20%:lla. Vanhempien heikompi koulutustaso ja työttömyys olivat yhteydessä lisääntyneeseen luvattomien poissaolojen määrään sekä tytöillä että pojilla. Taustatekijöiden ja perhetekijöiden yhteyttä luvattomiin poissaoloihin tarkasteltiin logistisella regressioanalyysillä. Tyttöjen luvattomia poissaoloja selittivät 9. luokka-aste, isän matala koulutus, toisen vanhemman työttömyys, muu kuin kahden vanhemman perherakenne, vähäisempi omista asioista keskustelu ja vähäisempi vuorovaikutus vanhemman kanssa. Pojilla luvattomia poissaoloja selittivät 9. luokka-aste, äidin matala koulutus, molempien vanhempien työttömyys, muu kuin kahden vanhemman perherakenne, vähäisempi kotoa saatu apu koulunkäyntiin ja vähäisempi vuorovaikutus vanhemman kanssa. Luvattomiin poissaoloihin yhteydessä olevien tekijöiden tunnistaminen palveluissa auttaa ymmärtämään perheen merkitystä nuoren elämässä sekä kehittämään koulun ja opiskeluhuollon toimintaa.</p> <p>&nbsp;</p> Eva Autio Anja Rantanen Anna-Maija Koivisto Katja Joronen ##submission.copyrightStatement## 2018-12-04 2018-12-04 55 4 10.23990/sa.69137 Jäsenistö arvioi Sosiaalilääketieteen yhdistyksen toimintaa https://journal.fi/sla/article/view/76277 Laura Pääkkö Peija Haaramo Mika Gissler ##submission.copyrightStatement## 2018-12-04 2018-12-04 55 4 10.23990/sa.76277 Sosiaalilääketieteen tulevaisuudennäkymiä ja -haasteista. https://journal.fi/sla/article/view/77162 Elina Hemminki ##submission.copyrightStatement## 2018-12-04 2018-12-04 55 4 10.23990/sa.77162 Sosiaalilääketieteen pitkä linja: väestön kivuloisuudesta globaaliin terveyteen https://journal.fi/sla/article/view/76408 Maijaliisa Erkkola Eero Lahelma ##submission.copyrightStatement## 2018-12-04 2018-12-04 55 4 10.23990/sa.76408 Uudet toimintamallit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä https://journal.fi/sla/article/view/76541 Tanja Tilles-Tirkkonen Tomi Mäki-Opas Marja Vaarama Aija Lögren Saara Pentikäinen Sanni Tiitinen Sakari Ilomäki Jussi Pihlajamäki Jaana Laitinen ##submission.copyrightStatement## 2018-12-04 2018-12-04 55 4 10.23990/sa.76541 The 5th International Conference on Evidence-based Policy in Long-term Care, Itävallassa (10.-12.9.2018) https://journal.fi/sla/article/view/75284 Tuulikki Vehko ##submission.copyrightStatement## 2018-12-04 2018-12-04 55 4 10.23990/sa.75284 Eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän puolisoidensa terveyteen liittyvä elämänlaatu ja parisuhde https://journal.fi/sla/article/view/74291 Eeva Harju ##submission.copyrightStatement## 2018-12-04 2018-12-04 55 4 10.23990/sa.74291 Naisten perheväkivaltakäyttäytyminen https://journal.fi/sla/article/view/75194 Pia Keiski ##submission.copyrightStatement## 2018-12-04 2018-12-04 55 4 10.23990/sa.75194