Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla <div id="customblock-esittely" class="pkp_block block_custom"> <div class="content"> <p><strong>Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti</strong> on kotimainen tiedejulkaisu, jossa käsitellään terveyteen, sairauteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kirjoitukset voivat edustaa esimerkiksi kansanterveystiedettä, terveyssosiologiaa, yhteiskuntapolitiikkaa, terveystaloustiedettä tai terveydenhuoltotutkimusta.&nbsp; Lehti julkaisee empiirisiä, teoreettisia ja metodisia alkuperäisartikkeleita, tieteellisiä katsauksia ja tutkija-puheenvuoroja sekä muita kirjoituksia suomen ja ruotsin kielellä. <strong>Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.</strong></p> </div> </div> Sosiaalilääketieteen yhdistys ry fi-FI Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 0355-5097 Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn artikkeliin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Sosiaalilääketieteelliselle Aikakauslehdelle. Käsikirjoitus julkaistaan paperimuodossa ja sen tiivistelmä julkaistaan sähköisessä muodossa. Kustantaja varaa oikeuden julkaista artikkelin myös sähköisessä muodossa. Päätoimittajan tervehdys https://journal.fi/sla/article/view/69219 Sari Räisänen ##submission.copyrightStatement## 2018-02-05 2018-02-05 55 1 10.23990/sa.69219 Sote-maratonin loppusuora https://journal.fi/sla/article/view/69220 Lasse Lehtonen ##submission.copyrightStatement## 2018-02-05 2018-02-05 55 1 10.23990/sa.69220 Miesten parisuhteettomuuden yhteys hyvinvointiin https://journal.fi/sla/article/view/69222 <p>Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu parisuhteen vaikuttavan elämänlaatuun erityisesti miehillä. Parisuhteettomuuden valinnaisuudesta ei juuri puhuta ja ydinperheolettama elää vahvana. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin miehet toivovat parisuhdetta ja miten parisuhteettomuus on yhteydessä miesten hyvinvointiin. Yksin eläviä mutta itselleen parisuhdetta toivovia miehiä verrattiin miehiin, jotka elävät yksin ilman parisuhdetoiveita ja parisuhteessa oleviin miehiin. Hyvinvointia tarkasteltiin kolmen eri ulottuvuuden avulla: onnellisuus, yksinäisyys ja psykosomaattiset oireet.</p> <p>Tutkimus tehtiin kvantitatiivisin menetelmin, ja se perustuu Väestöliiton ja Helsingin yliopiston keräämään FINSEX-aineistoon vuosilta 1992, 1999, 2007 ja 2015. Aineistossa on 2797 iältään 25–64-vuotiasta miestä. Heistä joka kuudes elää ilman parisuhdetta. Tästä joukosta enemmistö toivoo itselleen parisuhdetta. Parisuhdetta itselleen toivovat miehet kokivat muita parisuhteettomia enemmän yksinäisyyttä. Heillä oli myös enemmän ylirasittuneisuutta, ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä sekä painajaisunia kuin niillä parisuhteettomilla miehillä, jotka eivät toivoneet parisuhdetta. Parisuhdetta itselleen toivovat eivät kuitenkaan olleet merkitsevästi onnettomampia kuin muut parisuhteettomat. Kaikista vertailuryhmistä parhaiten voivat parisuhteessa olevat miehet.</p> <p>Tutkimustulokset osoittavat, että varsinaisen parisuhdetilanteen lisäksi hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi myös omat toiveet tilanteen suhteen. Tulosten perusteella näyttää myös, että miesten parisuhde toiveiden taustalla voi olla enemmän yksinäisyyden kokemuksen lievittämiseen kuin onnellisuuden tavoitteluun liittyviä motiiveja.</p> Anu Kinnunen Osmo Kontula ##submission.copyrightStatement## 2018-02-05 2018-02-05 55 1 10.23990/sa.69222 Civilståndsstatus och ensamhet bland svensk- och finskspråkiga – en befolkningsbaserad studie i västra Finland https://journal.fi/sla/article/view/69223 <p>I den här studien granskar vi civilståndsstatus och dess betydelse för ensamhet. Vi fokuserar särkskilt på svensk- och finskspråkigas ensamhet i Finland med tanke på att den tidigare<br>forskningen visar att det bland svenskspråkiga förekommer färre skilsmässor jämfört med finskspråkiga. Data insamlades i västra Finland åren 2008 och 2014 och totalt analyserades 8238<br>personer i åldern 20–80 år. Vi delade upp analysen enligt tre åldersgrupper och civilståndsstatus. Resultaten visar att äktenskap och samboskap verkar skydda mot känslan av ensamhet. Resultaten<br>visar dessutom en språkgruppsskillnad i ensamhet för ogifta i åldersgruppen 60–80 år så att flera svenskspråkiga rapporterar ensamhet jämfört med finskspråkiga. Genomgående har svagt<br>socialt stöd en stor betydelse för ensamhet, medan ett lågt föreningsengagemang enbart har ett samband med ensamhet för gifta och samboende i åldern 60–80 år. Resultaten antyder att<br>särskild uppmärksamhet i debatten om ensamhet bör fästas vid sociala förändringar som sker vid förlust av livspartner och skilsmässa. De sociala resurserna har en viktig roll för minskad<br>ensamhet men betydelsen av dem varierar mellan åldersgrupper och ens civilståndsstatus.</p> Fredrica Nyqvist Kaarina Reini Anna K. Forsman ##submission.copyrightStatement## 2018-02-05 2018-02-05 55 1 10.23990/sa.69223 Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi – tiedonhankinta ja -tarve kunnallisessa päätöksenteossa https://journal.fi/sla/article/view/69224 <p>Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata millaisia tiedonhankintakanavia kuntien lautakunnissa käytetään ja millaista tietoa lautakuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat kokevat tarvitsevansa lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä politiikkatoimissa. Tutkimusaineisto (n=13) kerättiin laadullisilla teemahaastatteluilla ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.<br>Tulosten mukaan pääasiallisina tiedonhankintakanavina käytettiin valtion ja julkisen sektorin sekä kolmannen sektorin organisaatioita, mediaa ja verkostoja. Luottamushenkilöt ja viranhaltijat<br>erosivat toisistaan sekä tiedonhankinnan että tiedon tarpeen suhteen. Luottamushenkilöt luottivat tiedonhankinnassa suuressa määrin viranhaltijoiden valmisteluun ja esittelymateriaaliin,<br>eikä muun omatoimisen tiedonhankinnan katsottu kuuluvan keskeisesti luottamushenkilön tehtäviin. Viranhaltijat puolestaan hankkivat tietoa monista eri lähteistä. Luottamushenkilöiden<br>ja viranhaltijoiden työskentelyssä ja päätöksenteossa yhdistyivät virallinen ja epävirallinen tieto. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tiedon välittämisessä tulisikin hyödyntää monipuolisia<br>tiedonvälityskanavia ja -menetelmiä, jotta informaatio tavoittaisi poliittiset päättäjät.</p> Outi Savolainen Kerttu Tossavainen Marjorita Sormunen ##submission.copyrightStatement## 2018-02-05 2018-02-05 55 1 10.23990/sa.69224 Ammattientarkastaja Vera Hjelt ja ravitsemusvalistus osana työsuojelua https://journal.fi/sla/article/view/69225 <p>Teollisuustyöväestä tuli 1800-luvun lopun Suomessa ensimmäinen suuri väestöryhmä, jonka elämässä työ irtaantui kodin piiristä tehtaisiin ja verstaisiin. Se vaikutti monien muiden seikkojen lisäksi ruokailutottumuksiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan Suomen ensimmäisen naispuolisen ammattientarkastajan, Vera Hjeltin, toimintaa työväestön ravitsemukseen ja työaikaiseen ruokailuun liittyvissä kysymyksissä. Hjelt oli kiinnostunut valistustyöstä ja hänen tavoitteenaan oli etenkin naisten työolojen parantaminen. Hjeltin käytännöllinen lähestymistapa ravitsemuskysymyksiin näkyi myös hänen 1909 perustamassaan työsuojelunäyttelyssä. Hänen lähes kolmekymmentä vuotta kestänyt toimintansa työväestön työ- ja elinolojen parantamiseksi on merkittävä osa suomalaisen ravitsemusvalistuksen historiaa. Vera Hjeltiä voidaan pitää myös työpaikkaruokailun kehittämisen uranuurtajana Suomessa.</p> Kaija Rautavirta ##submission.copyrightStatement## 2018-02-05 2018-02-05 55 1 10.23990/sa.69225 Nuorten mielenterveyspalvelut – määrä, tarjonta ja kohdentuminen Uudenmaan alueella https://journal.fi/sla/article/view/69221 <p>Nuorten pahoinvointi on ollut keskeisenä huolena viimeaikaisessa tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa. Erityisesti lastensuojelun asiakaslapsille kasautuu paljon kuormittavia tekijöitä. Nuoria lähellä olevat palvelut sekä varhainen puuttuminen ovat tehokkaimpia lisäämään yhteiskuntaan kiinnittymistä. Suomessa on käynnissä laaja palvelurakenneuudistus, mutta muutoksen tueksi tarvittava tutkimustieto on kuitenkin puutteellista.</p> <p>Tutkimuksessa kuvataan nuorten mielenterveyspalveluita Uudenmaan alueella vuonna 2014. Kaikki Uudenmaan alueen nuorille tarkoitetut mielenterveyspalvelut kartoitettiin ja toiminnot luokiteltiin nuorille sovelletulla ESMS-R-työkalulla. Palveluita tarkastellaan lukumäärän, monipuolisuuden ja avohoidon henkilöstöresurssien perusteella sekä suhteutetaan lastensuojelun asiakasnuorten määrään. Nuorten hyvinvoinnin riskitekijät ja palveluiden monipuolisuus korreloivat alueen väkiluvun kanssa. Avohoidon henkilöstön resursointi ei ollut suhteessa väkimäärään, lastensuojelun avohuollon asiakkaisiin tai kodin ulkopuolelle sijoitettuihin. Lisäksi monilla alueilta puuttuivat kokonaan esimerkiksi päivätoimintojen ja liikkuvan avohoidon palvelut.</p> <p>Tarkastelun perusteella alueen nuorten mielenterveyspalveluiden avohoito vaikuttaisi eriarvoiselta ja sattumanvaraiselta. Tulokset ovat tarpeen suunniteltaessa palveluiden kehittämistä siten, että kaikilla nuorilla on tarjolla yhtäläisiä palveluita kotikunnasta riippumatta. Nämä asiat tulisi huomioida myös tulevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa.</p> Johanna Hedman Marjut Vastamäki Grigori Joffe ##submission.copyrightStatement## 2018-02-05 2018-02-05 55 1 10.23990/sa.69221 Valinnanvapaus sote-uudistuksessa https://journal.fi/sla/article/view/69227 <p>Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetti 13.1.2016 asiantuntijaryhmän (sote-asiantuntijaryhmä), jonka tehtävänä on tukea ja antaa asiantuntemustaan ja näkemyksiään sosiaali- jaa terveydenhuollon uudistuksen valmisteluryhmille. STM pyysi 9.11.2017 asiantuntijaryhmän jäseniltä kirjallista arviota 3.11.2017 päivätystä hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (valinnanvapauslaki). Valtaosa sote-asiantuntijaryhmän jäsenistä päätti jättää saman sisältöisen lausunnon, jossa tuodaan esiin valinnanvapauslakiesityksen keskeiset haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kannalta. Vaikka lausunnon kohteena ollutta esitysluonnosta on lausuntojen perusteella korjattu, on esityksessä edelleen useita asiantuntijalausunnoissa kuvattuja ongelmia. Tässä artikkelissa julkaistaan lausuntojen sisältö.</p> <p>Terveyserojen ja sosiaalisten hyvinvointierojen kaventamiselle on selvä tarve. Valinnanvapauslain riskinä on, etteivät resurssit kohdennu palveluita eniten tarvitseville ja erot sosiaaliryhmien välillä jopa lisääntyvät. Valinnanvapaus voi parantaa niiden sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien henkilöiden asemaa, joiden toimintakyky on riittävä järjestelmän tuomien mahdollisuuksien hahmottamiseksi. Valinnanvapaus ei kuitenkaan toteudu sosiaali- ja terveydenhuollon integraation kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Valinnanvapauslaki loisi asiakkaan kannalta monimutkaisen palveluiden järjestelmän, jossa palveluketjut (ainakin useampia palveluita tarvitsevilla) katkeavat. Valinnanvapauslaki voi parantaa perustason terveyspalvelujen saatavuutta, mutta alueellisesti vaikutukset voivat olla erilaisia ja jossain jopa palvelujen saatavuutta huonontavia. Ehdotettu malli edellyttää lisäksi laajaa ja resursseja vaativaa palveluohjauksen organisoimista, koska palvelujen tarjoajan ja palvelujen käyttäjän välillä on tiedollinen epäsuhta, mikä helposti johtaa epätarkoituksenmukaisten taikka kustannusvaikutuksiltaan huonojen palvelujen valintaan. Kokonaisuutena uudistuksen tuloksena syntyvä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on vaikeasti ohjattava. Suomalaiset kokemukset sopimusohjauksesta eivät tue oletusta ohjausmallin tehokkuudesta kustannusten hillinnässä. Taloudellisesti kestävän tuotantotavan hakemiseen maakunnissa tuleekin menemään useita vuosia. Merkittävät siirrot henkilöstöresursseissa yksityisen ja julkisen tuotannon välillä uudistuksen alussa voivat lisäksi vaarantaa keskeisten toimintojen (kuten päivystys) järjestämisen. Maakuntien ja tuottajien rahoituskorvaukset tulisi suunnitella sellaiseksi, että ne kannustavat tarjoamaan palveluita niitä eniten tarvitseville. Korvausperusteilla on myös vaikutusta siihen, mille hoito- tai maantieteellisille alueille tuottajat sijoittuvat.</p> Lasse Lehtonen Heikki Hiilamo Marina Erhola Pentti Arajärvi Jussi Huttunen Aulikki Kananoja Martti Kekomäki Anneli Pohjola Hanna Tainio Paul Lillrank Tanja Saxell Katariina Silander Pirkko Vartiainen ##submission.copyrightStatement## 2018-02-05 2018-02-05 55 1 10.23990/sa.69227 Sosiaalilääketiede: mitä se on ja mihin menossa? https://journal.fi/sla/article/view/68988 Riikka Lämsä Veli-Matti Partanen ##submission.copyrightStatement## 2018-02-05 2018-02-05 55 1 10.23990/sa.68988 Nextille levelille? – Kohti seuraavan sukupolven sosiaalilääketiedettä https://journal.fi/sla/article/view/69024 <p>ei abstraktia</p> Liina-Kaisa Tynkkynen ##submission.copyrightStatement## 2018-02-05 2018-02-05 55 1 10.23990/sa.69024 Pohjoismaiset terveysjärjestelmät yhteiskunnallisessa turbulenssissa – Euroopan kansanterveyskonferenssin prekonferenssi Tukholmassa 1.11.2017 https://journal.fi/sla/article/view/66794 <p>-</p> Mika Gissler Ossi Rahkonen ##submission.copyrightStatement## 2018-02-05 2018-02-05 55 1 10.23990/sa.66794 10. EUROOPAN KANSANTERVEYSKONFERENSSI – SUSTAINING RESILIENT AND HEALTHY COMMUNITIES 1-4.11.2017 https://journal.fi/sla/article/view/68844 Anu Linnansaari Hanna Ollila ##submission.copyrightStatement## 2018-02-05 2018-02-05 55 1 10.23990/sa.68844