Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
https://journal.fi/sla
<div id="customblock-esittely" class="pkp_block block_custom"> <div class="content"> <p><strong>Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti</strong> on kotimainen tiedejulkaisu, jossa käsitellään terveyteen, sairauteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kirjoitukset voivat edustaa esimerkiksi kansanterveystiedettä, terveyssosiologiaa, yhteiskuntapolitiikkaa, terveystaloustiedettä tai terveydenhuoltotutkimusta. Lehti julkaisee empiirisiä (laadullisia ja määrällisiä), teoreettisia ja metodisia alkuperäisartikkeleita, tieteellisiä katsauksia ja tutkija-puheenvuoroja sekä muita kirjoituksia suomen ja ruotsin kielellä. <strong>Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.</strong></p> </div> </div>Sosiaalilääketieteen yhdistys ryfi-FISosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti0355-5097Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn artikkeliin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Sosiaalilääketieteelliselle Aikakauslehdelle. Käsikirjoitus julkaistaan paperimuodossa ja sen tiivistelmä julkaistaan sähköisessä muodossa. Kustantaja varaa oikeuden julkaista artikkelin myös sähköisessä muodossa.Syövän vaikutukset puolison tuloihin ja työllisyyteen
https://journal.fi/sla/article/view/122525
<p class="paragraph" style="margin: 0cm; text-align: justify; line-height: 150%;">Vakavat sairaudet aiheuttavat merkittäviä taloudellisten resurssien menetyksiä perheissä. Tutkimuksessa tarkastelemme puolison syöpädiagnoosin vaikutuksia terveen puolison työmarkkinalopputulemiin. Tämän lisäksi tarkastellaan perheen kokonaistulojen kehitystä. Vaikutuksia tarkastellaan erikseen nais- ja miespuolisoille. Tutkimuksen analyyseissä käytetään hyväksi koko Suomen väestön kattavia Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämiä rekisteriaineistoja, joiden avulla voidaan tunnistaa syöpädiagnoosit ja puolisot. Havaitsemme, että syövän heijastusvaikutukset puolison työllisyyteen riippuvat iästä ja sukupuolesta. Eläkeiän lähestyessä syöpädiagnoosi johtaa naispuolisten puolisoiden työllisyyden todennäköisyyden ja ansiotulojen pieneen kasvuun, kun taas miesten tapauksessa vaikutus on päinvastainen. Nuoremmissa ikäluokissa emme kuitenkaan havaitse vastaavanlaisia vaikutuksia. Tuloksia selittänee se, että miehet ovat olleet naisia useammin kokopäiväisessä työssä ennen puolison sairastumista syöpään, joten työn tarjonnan lisääminen on vaikeampaa. Lisäksi koska miesten syövät päättyvät naisia useammin kuolemaan, syövän taloudelliset heijastusvaikutukset puolisolle ovat naisille suurempia. Tämä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että puolison sairastuttua syöpään naiset lykkäävät eläköitymistään, kun taas miehet eivät. Tulokset osoittavat myös sen, että kotitalouksien kokonaistulot supistuvat vähemmän kuin ansiotulot. Tulonsiirrot tasoittavat tulosten perusteella siis merkittävästi vakavien sairauksien aiheuttamia tuloriskejä. Tutkimuksemme osoittaa, että vakavat sairaudet muovaavat kokonaisuudessaan varsin vähän suomalaisten perheiden työn tarjontaa koskevia päätöksiä ja työuria. Näiden vaikutusten parempi huomioiminen terveys- ja sosiaalipolitiikassa edesauttaa kuitenkin tulonsiirtojen optimaalista mitoitusta ja tuloriskien tasaamista. Tutkimuksemme osoittaa, että tulonsiirrot ylläpitävät Suomessa perheiden taloudellista vakautta sairaussokkien yllättäessä.</p>Petri BöckermanMika KortelainenHenri SalokangasMaria Vaalavuo
Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
2023-09-272023-09-2760310.23990/sa.122525Yksityisen terveysvakuutuksen vaikutus terveyspalveluiden käyttöön
https://journal.fi/sla/article/view/122299
<p>Vapaaehtoisten terveyskuluvakuutusten määrä on viimeisen 15 vuoden aikana Suomessa yli kaksinkertaistunut. Yksityisen terveysvakuutuksen avulla vakuutetut voivat hankkia nopeasti tarvitsemiaan terveyspalveluita, joita he välttämättä eivät pysty rahoittamaan omakustanteisesti. Vakuutuksella kotitaloudet pyrkivät täydentämään osin julkisen terveydenhuollon palvelun puutteita. Tutkimuksen empiirisessä osassa selvitetään BiProbit-mallin estimoinnin avulla lisääkö terveyskuluvakuutus terveyspalveluiden käyttöä. Tutkimusaineistona käytetään ISSP-ohjelman vuonna 2011 suomalaisille toteuttamaa kirje- ja puhelinkyselyä. Tulokseksi saadaan, että lääkäripalvelun käyttöaktiviteetin ja vapaaehtoisen terveyskuluvakuutuksen välillä on merkitsevä positiivinen yhteys.</p>Mika LindenPasi Tuomainen
Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
2023-09-272023-09-2760310.23990/sa.122299Suomalaisväestön maksuhalukkuus terveyteen liittyvästä elämänlaadusta
https://journal.fi/sla/article/view/122245
<p>Kustannusvaikuttavuusanalyysit tuottavat tietoa interventioiden kustannusvaikuttavuudesta, mitä hyödynnetään päätettäessä resurssien allokoinnista terveydenhuollossa. Koska terveydenhuollon päätöksenteko vaikuttaa koko väestöön sekä veronmaksajina että mahdollisina potilaina, tulisi päätöksenteossa huomioida myös väestön preferenssejä eli arvotuksia. Väestön arvotuksia terveyttä kohtaan tutkitaan maksuhalukkuusmenetelmillä pyrkimyksenä määrittää rahallinen arvo esimerkiksi yhdelle terveyteen liittyvälle laatupainotetulle elinvuodelle (QALY). Uusien hoitojen lisätessä usein elämänlaatua pituuden sijaan olisi tärkeää tietää väestön arvotus tätä parannusta kohtaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisväestön maksuhalukkuutta terveyteen liittyvän elämänlaadun paranemisesta, maksuhalukkuuteen yhteydessä olevia tekijöitä ja kyselytavan yhteyttä vastauksiin. Suomalaisten maksuhalukkuutta terveyteen liittyvästä elämänlaadusta ei ole tutkittu aiemmin.</p> <p>Aineistona käytettiin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean Lääkebarometri 2015 -väestökyselyä, joka toteutettiin postikyselynä (n=3190) ja internet-paneelikyselynä (n=2235). Maksuhalukkuutta tutkittiin tarjoamalla vastaajille satunnaisesti neljästä mahdollisesta summasta yksi, jonka he pystyivät valitsemaan tai hylkäämään, elämisestä vuoden täydessä terveydentilassa. Aineisto analysoitiin SPSS- ja STATA-ohjelmilla.</p> <p>Vastaajien keskimääräinen maksuhalukkuus QALYsta oli noin 13000 euroa, mikä on samaa tasoa kuin aikaisemmissa eurooppalaisissa tutkimuksissa. Korkeampiin tuloluokkiin kuuluvat, miehet, iäkkäämmät ja huonomman elämänlaadun omaavat hyväksyivät todennäköisemmin tarjotun summan. Myös työmarkkinastatus sekä tarjottu summa olivat yhteydessä maksuhalukkuuteen, mutta eivät pitkäaikaissairaudet tai koulutustaso. Internet-paneelivastaajat hyväksyivät postivastaajia todennäköisemmin tarjotun summan, mutta heidän keskimääräinen maksuhalukkuutensa oli postikyselyyn vastanneita alempi. Havaittuihin tuloksiin vaikuttavat todennäköisesti Suomen verorahoitteinen terveydenhuoltojärjestelmä ja siitä johtuva ostokokemuksen puute.</p>Maija HakuriEmma AarnioJanne MartikainenEila Kankaanpää
Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
2023-09-272023-09-2760310.23990/sa.122245Helppoa kuin mallinteko – lyhyt oppimäärä elinaikamallinnukseen ja ekstrapoloinnin aiheuttamaan epävarmuuteen taloudellisessa arvioinnissa
https://journal.fi/sla/article/view/129319
<p>Uusien lääkehoitojen kustannuksia ja terveyshyötyä tarkastellaan korvattavuus- tai käyttöönottopäätöstä tehtäessä terveystaloudellisen mallinnuksen avulla. Uusiin hoitoihin liittyvää tutkimusdataa on usein saatavilla tarpeeseen nähden liian lyhyeltä ajalta, jolloin hoitojen terveyshyötyjä ja kustannuksia joudutaan mallintamaan seuranta-ajan jälkeiselle ajalle ekstrapoloimalla. Tämä ajallinen epäsuhta lisää mallinnusten tuloksiin ja päätöksentekoon ajallista epävarmuutta. Tässä artikkelissa esitellään lukijalle parametrista elinaikamallinnusta ja ekstrapolointia sekä havainnollistetaan ekstrapoloinnissa käytettävän elinaikamallin valinnan ja seuranta-ajan pituuden vaikutusta keskimääräisten elinaikaennusteiden tarkkuuteen immuno-onkologisissa hoidoissa.</p> <p>Tutkimusaineistona käytettiin avointa synteettistä aineistoa, joka pohjautuu myelooisen leukemian hoidon kliinisen tutkimuksen seuranta-aineistoon. Seuranta-ajan pituuden vaikutusta elinaikamallin ennusteeseen tutkittiin pilkkomalla kokonaisseuranta-aineisto lyhyempiin datajoukkoihin ja ekstrapoloimalla hoitovasteita käyttäen vaihtoehtoisia parametrisia elinaikamalleja. Elinaikamalleja verrattiin koko aineiston elinaikakäyriin ja niiden onnistumista arvioitiin selviytymisosuuksien ja rajatun keskimääräisen selviytymisajan perusteella eri aikapisteissä.</p> <p>Käytetyt elinaikamallit aliarvioivat selviytymisosuutta ja rajattua keskimääräistä selviytymisaikaa verrattuna koko tutkimusaineistoon. Erot tuloksissa olivat suuria eri elinaikamallien välillä ja pidempään seuranta-aikaan sovitetut elinaikamallit tuottivat tarkempia ennusteita. Käytetyt mallinvalintakriteerit eivät pystyneet ennustamaan parhaiten onnistuneita malleja.</p> <p>Terveystaloudellisen mallinnuksen yhteydessä käytettävän elinaikamallin valinnalla ja tutkimusaineiston seuranta-ajan pituudella on merkittävä vaikutus ekstrapoloinnin luotettavuuteen. Immunoonkologisten hoitojen erityispiirteet, kuten nopea riskinmuutos ja pitkäaikainen selviytyminen, on otettava huomioon mallia valittaessa ja epävarmuutta arvioitaessa. Mallin valintaan ja lopputuloksen arviointiin on käytettävissä erilasia työkaluja, joiden käyttökelpoisuus rajoittuu kuitenkin seurantadatan pituudelle. Joustavat mallinnusmenetelmät voivat parantaa elinaikamallin tarkkuutta etenkin immuno-onkologisten hoitojen osalta. Elinaikamallinnuksessa on kiinnitettävä huomiota seuranta-aineiston ominaisuuksiin ja tunnuslukuihin, elinaikamallin valintaan, sekä lopputuloksen uskottavuuteen. Epävarmuutta ei voida poistaa mallista kokonaan.</p>Leena Haikonen-SaloVesa KiviniemiEssi GrönholmKari JalkanenJanne Martikainen
Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
2023-09-272023-09-2760310.23990/sa.129319Kvasikokeelliset menetelmät terveydenhuollon ja terveystaloustieteen vaikutusarvioinneissa
https://journal.fi/sla/article/view/122529
<p>Terveystaloustieteen yksi keskeisimmistä käsitteistä on vaikuttavuus. Vaikutuksella viitataan usein siihen, millaiseksi tutkittavana olevan kohderyhmän kiinnostuksen kohteena oleva vaste kehittyy intervention jälkeen verrattuna tilanteeseen, jossa interventiota ei olisi tehty. Lääketieteessä vaikuttavuutta tutkitaan valtaosin satunnaistettuja kokeita hyödyntäen. Satunnaistettujen kokeiden rooli on perinteisesti ollut vähäisempi yhteiskuntatieteissä, vaikka laajoja yhteiskunnallisia kokeiluita on tehty ainakin 1970-luvulta lähtien.</p> <p>Terveystaloustieteen lisäarvo terveydenhuollon toiminnan järjestämisen työkaluna on nähty ensisijaisesti priorisoinnissa ja resurssien vaihtoehtoisten käyttötarkoitusten systemaattisessa tarkastelussa, ei niinkään vaikutusarvioinnin saralla. Viime vuosikymmeninä otetut menetelmälliset edistysaskeleet taloustieteessä ja niiden sovellukset terveystaloustieteessä ovat edistäneet uskottavien tutkimusasetelmien tärkeää roolia vaikutusarvioinneissa. Monien tärkeiden terveystaloustieteellisten kysymysten tapauksessa varteenotettavin vaihtoehto vaikuttavuuden arviointiin on käyttää kokeellisten asetelmien sijasta havainnoivia kvasikokeellisia asetelmia ja niihin liittyviä ekonometrisiä menetelmiä. Kvasikokeellisten menetelmien merkittävänä etuna voidaan pitää niiden soveltumista moniin tärkeisiin terveyspolitiikkaa ja terveydenhuoltoa käsitteleviin kysymyksiin ja lisäksi se, että menetelmät mahdollistavat uskottavien vaikuttavuus- ja<br />kustannusvaikuttavuusarviointien tekemisen vastaavasti kuin satunnaistetut koeasetelmat.</p> <p>Tässä artikkelissa esitellään satunnaistetut ja keskeisimmät kvasikokeelliset tutkimusasetelmat sekä niitä hyödyntäviä suomalaisia ja kansainvälisiä terveystaloustieteen tutkimuksia. Lisäksi artikkelissa arvioidaan ns. uskottavuusvallankumouksen vaikutusta terveystaloustieteelliseen tutkimukseen. Yhtenä tavoitteena on myös havainnollistaa opiskelijoille ja tutkijoille kvasikokeellisten asetelmien hyödyntämisen mahdollisuuksia erilaisissa ajankohtaisissa sosiaali- ja terveydenhuoltoa käsittelevissä kysymyksissä.</p>Mika KortelainenHenri Salokangas
Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
2023-09-272023-09-2760310.23990/sa.122529Vuosien takaa
https://journal.fi/sla/article/view/137329
Kari VinniHarri Sintonen
Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
2023-09-272023-09-2760310.23990/sa.137329Suomalaisen terveystaloustieteellisen tutkimuksen painopisteet
https://journal.fi/sla/article/view/131955
Leena FormaVirva HyttinenLauri SääksvuoriIsmo Linnosmaa
Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
2023-09-272023-09-2760310.23990/sa.131955Kati Koskinen 1966–2023
https://journal.fi/sla/article/view/132001
<p>-</p>Eila KankaanpääIsmo LinnosmaaPirjo Räsänen
Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
2023-09-272023-09-2760310.23990/sa.132001Kustannusvaikuttavuuden kynnysarvo terveydenhuoltoa koskevassa päätöksenteossa
https://journal.fi/sla/article/view/122742
Eila KankaanpääElisa Rissanen
Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
2023-09-272023-09-2760310.23990/sa.122742Taloudellisen arvioinnin historia, nykyhetki ja tulevaisuus
https://journal.fi/sla/article/view/122328
<p>Tässä puheenvuorossa käsitellään joitakin terveystaloudellisen arvioinnin (jäljempänä taloudellinen arviointi) onnistumisia ja haasteita käytännössä, kuvataan historiaa ja nykytilannetta sekä tarkastellaan sen pohjalta lyhyesti alan tulevaisuudennäkymiä Suomessa. Valtiovarainministeriö on viime aikoina ilmoittanut, että ”Väestön ikääntyminen luo merkittävän haasteen julkisen talouden kestävyydelle” ja ”että taloutemme suorituskyky ei riitä julkisen sektorin tarpeisiin, ei lakisääteisiin eikä muihin menoihin”. Vaikka lääketiede kehittyy hurjaa vauhtia ja aiheuttaa kasvavia julkisen terveydenhuollon menoja (1), monia sen terveysvaikutuksia voidaan nykyään pitää marginaalisina tai ne saattavat ilmetä vasta monien vuosien ennaltaehkäisyn tuloksena. Jos valtiovarainministeriön ennuste on oikea, jonkinlainen priorisointi saattaa olla pian Suomessa tarpeen(2). Koska terveydenhuollon budjettiin kohdistuu jatkuvaa painetta ja monien hoitojen hyödyt ovat epäselviä, taloudellista arviointia on tarjottu osittaisena ratkaisuna, joka voisi auttaa jollain tavalla päätöksentekoprosesseissa (3).</p>Neill Booth
Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
2023-09-272023-09-2760310.23990/sa.122328Kilpailu ja julkiset hankinnat terveyspalveluissa
https://journal.fi/sla/article/view/130281
Visa Pitkänen
Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
2023-09-272023-09-2760310.23990/sa.130281Kohti luotettavaa vaikuttavuuden mittaamista
https://journal.fi/sla/article/view/127934
Jari Heiskanen
Copyright (c) 2023 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
2023-09-272023-09-2760310.23990/sa.127934