Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti

Syövän vaikutukset puolison tuloihin ja työllisyyteen

Petri Böckerman, Mika Kortelainen, Henri Salokangas, Maria Vaalavuo — ke, 27 syys 2023 00:00:00 +0300

Vakavat sairaudet aiheuttavat merkittäviä taloudellisten resurssien menetyksiä perheissä. Tutkimuksessa tarkastelemme puolison syöpädiagnoosin vaikutuksia terveen puolison työmarkkinalopputulemiin. Tämän lisäksi tarkastellaan perheen kokonaistulojen kehitystä. Vaikutuksia tarkastellaan erikseen nais- ja miespuolisoille. Tutkimuksen analyyseissä käytetään hyväksi koko Suomen väestön kattavia Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämiä rekisteriaineistoja, joiden avulla voidaan tunnistaa syöpädiagnoosit ja puolisot. Havaitsemme, että syövän heijastusvaikutukset puolison työllisyyteen riippuvat iästä ja sukupuolesta. Eläkeiän lähestyessä syöpädiagnoosi johtaa naispuolisten puolisoiden työllisyyden todennäköisyyden ja ansiotulojen pieneen kasvuun, kun taas miesten tapauksessa vaikutus on päinvastainen. Nuoremmissa ikäluokissa emme kuitenkaan havaitse vastaavanlaisia vaikutuksia. Tuloksia selittänee se, että miehet ovat olleet naisia useammin kokopäiväisessä työssä ennen puolison sairastumista syöpään, joten työn tarjonnan lisääminen on vaikeampaa. Lisäksi koska miesten syövät päättyvät naisia useammin kuolemaan, syövän taloudelliset heijastusvaikutukset puolisolle ovat naisille suurempia. Tämä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että puolison sairastuttua syöpään naiset lykkäävät eläköitymistään, kun taas miehet eivät. Tulokset osoittavat myös sen, että kotitalouksien kokonaistulot supistuvat vähemmän kuin ansiotulot. Tulonsiirrot tasoittavat tulosten perusteella siis merkittävästi vakavien sairauksien aiheuttamia tuloriskejä. Tutkimuksemme osoittaa, että vakavat sairaudet muovaavat kokonaisuudessaan varsin vähän suomalaisten perheiden työn tarjontaa koskevia päätöksiä ja työuria. Näiden vaikutusten parempi huomioiminen terveys- ja sosiaalipolitiikassa edesauttaa kuitenkin tulonsiirtojen optimaalista mitoitusta ja tuloriskien tasaamista. Tutkimuksemme osoittaa, että tulonsiirrot ylläpitävät Suomessa perheiden taloudellista vakautta sairaussokkien yllättäessä.

Yksityisen terveysvakuutuksen vaikutus terveyspalveluiden käyttöön

Mika Linden, Pasi Tuomainen — ke, 27 syys 2023 00:00:00 +0300

Vapaaehtoisten terveyskuluvakuutusten määrä on viimeisen 15 vuoden aikana Suomessa yli kaksinkertaistunut. Yksityisen terveysvakuutuksen avulla vakuutetut voivat hankkia nopeasti tarvitsemiaan terveyspalveluita, joita he välttämättä eivät pysty rahoittamaan omakustanteisesti. Vakuutuksella kotitaloudet pyrkivät täydentämään osin julkisen terveydenhuollon palvelun puutteita. Tutkimuksen empiirisessä osassa selvitetään BiProbit-mallin estimoinnin avulla lisääkö terveyskuluvakuutus terveyspalveluiden käyttöä. Tutkimusaineistona käytetään ISSP-ohjelman vuonna 2011 suomalaisille toteuttamaa kirje- ja puhelinkyselyä. Tulokseksi saadaan, että lääkäripalvelun käyttöaktiviteetin ja vapaaehtoisen terveyskuluvakuutuksen välillä on merkitsevä positiivinen yhteys.

Suomalaisväestön maksuhalukkuus terveyteen liittyvästä elämänlaadusta

Maija Hakuri, Emma Aarnio, Janne Martikainen, Eila Kankaanpää — ke, 27 syys 2023 00:00:00 +0300

Kustannusvaikuttavuusanalyysit tuottavat tietoa interventioiden kustannusvaikuttavuudesta, mitä hyödynnetään päätettäessä resurssien allokoinnista terveydenhuollossa. Koska terveydenhuollon päätöksenteko vaikuttaa koko väestöön sekä veronmaksajina että mahdollisina potilaina, tulisi päätöksenteossa huomioida myös väestön preferenssejä eli arvotuksia. Väestön arvotuksia terveyttä kohtaan tutkitaan maksuhalukkuusmenetelmillä pyrkimyksenä määrittää rahallinen arvo esimerkiksi yhdelle terveyteen liittyvälle laatupainotetulle elinvuodelle (QALY). Uusien hoitojen lisätessä usein elämänlaatua pituuden sijaan olisi tärkeää tietää väestön arvotus tätä parannusta kohtaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisväestön maksuhalukkuutta terveyteen liittyvän elämänlaadun paranemisesta, maksuhalukkuuteen yhteydessä olevia tekijöitä ja kyselytavan yhteyttä vastauksiin. Suomalaisten maksuhalukkuutta terveyteen liittyvästä elämänlaadusta ei ole tutkittu aiemmin.

Aineistona käytettiin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean Lääkebarometri 2015 -väestökyselyä, joka toteutettiin postikyselynä (n=3190) ja internet-paneelikyselynä (n=2235). Maksuhalukkuutta tutkittiin tarjoamalla vastaajille satunnaisesti neljästä mahdollisesta summasta yksi, jonka he pystyivät valitsemaan tai hylkäämään, elämisestä vuoden täydessä terveydentilassa. Aineisto analysoitiin SPSS- ja STATA-ohjelmilla.

Vastaajien keskimääräinen maksuhalukkuus QALYsta oli noin 13000 euroa, mikä on samaa tasoa kuin aikaisemmissa eurooppalaisissa tutkimuksissa. Korkeampiin tuloluokkiin kuuluvat, miehet, iäkkäämmät ja huonomman elämänlaadun omaavat hyväksyivät todennäköisemmin tarjotun summan. Myös työmarkkinastatus sekä tarjottu summa olivat yhteydessä maksuhalukkuuteen, mutta eivät pitkäaikaissairaudet tai koulutustaso. Internet-paneelivastaajat hyväksyivät postivastaajia todennäköisemmin tarjotun summan, mutta heidän keskimääräinen maksuhalukkuutensa oli postikyselyyn vastanneita alempi. Havaittuihin tuloksiin vaikuttavat todennäköisesti Suomen verorahoitteinen terveydenhuoltojärjestelmä ja siitä johtuva ostokokemuksen puute.

Helppoa kuin mallinteko – lyhyt oppimäärä elinaikamallinnukseen ja ekstrapoloinnin aiheuttamaan epävarmuuteen taloudellisessa arvioinnissa

ke, 27 syys 2023 00:00:00 +0300

Uusien lääkehoitojen kustannuksia ja terveyshyötyä tarkastellaan korvattavuus- tai käyttöönottopäätöstä tehtäessä terveystaloudellisen mallinnuksen avulla. Uusiin hoitoihin liittyvää tutkimusdataa on usein saatavilla tarpeeseen nähden liian lyhyeltä ajalta, jolloin hoitojen terveyshyötyjä ja kustannuksia joudutaan mallintamaan seuranta-ajan jälkeiselle ajalle ekstrapoloimalla. Tämä ajallinen epäsuhta lisää mallinnusten tuloksiin ja päätöksentekoon ajallista epävarmuutta. Tässä artikkelissa esitellään lukijalle parametrista elinaikamallinnusta ja ekstrapolointia sekä havainnollistetaan ekstrapoloinnissa käytettävän elinaikamallin valinnan ja seuranta-ajan pituuden vaikutusta keskimääräisten elinaikaennusteiden tarkkuuteen immuno-onkologisissa hoidoissa.

Tutkimusaineistona käytettiin avointa synteettistä aineistoa, joka pohjautuu myelooisen leukemian hoidon kliinisen tutkimuksen seuranta-aineistoon. Seuranta-ajan pituuden vaikutusta elinaikamallin ennusteeseen tutkittiin pilkkomalla kokonaisseuranta-aineisto lyhyempiin datajoukkoihin ja ekstrapoloimalla hoitovasteita käyttäen vaihtoehtoisia parametrisia elinaikamalleja. Elinaikamalleja verrattiin koko aineiston elinaikakäyriin ja niiden onnistumista arvioitiin selviytymisosuuksien ja rajatun keskimääräisen selviytymisajan perusteella eri aikapisteissä.

Käytetyt elinaikamallit aliarvioivat selviytymisosuutta ja rajattua keskimääräistä selviytymisaikaa verrattuna koko tutkimusaineistoon. Erot tuloksissa olivat suuria eri elinaikamallien välillä ja pidempään seuranta-aikaan sovitetut elinaikamallit tuottivat tarkempia ennusteita. Käytetyt mallinvalintakriteerit eivät pystyneet ennustamaan parhaiten onnistuneita malleja.

Terveystaloudellisen mallinnuksen yhteydessä käytettävän elinaikamallin valinnalla ja tutkimusaineiston seuranta-ajan pituudella on merkittävä vaikutus ekstrapoloinnin luotettavuuteen. Immunoonkologisten hoitojen erityispiirteet, kuten nopea riskinmuutos ja pitkäaikainen selviytyminen, on otettava huomioon mallia valittaessa ja epävarmuutta arvioitaessa. Mallin valintaan ja lopputuloksen arviointiin on käytettävissä erilasia työkaluja, joiden käyttökelpoisuus rajoittuu kuitenkin seurantadatan pituudelle. Joustavat mallinnusmenetelmät voivat parantaa elinaikamallin tarkkuutta etenkin immuno-onkologisten hoitojen osalta. Elinaikamallinnuksessa on kiinnitettävä huomiota seuranta-aineiston ominaisuuksiin ja tunnuslukuihin, elinaikamallin valintaan, sekä lopputuloksen uskottavuuteen. Epävarmuutta ei voida poistaa mallista kokonaan.

Kvasikokeelliset menetelmät terveydenhuollon ja terveystaloustieteen vaikutusarvioinneissa

Mika Kortelainen, Henri Salokangas — ke, 27 syys 2023 00:00:00 +0300

Terveystaloustieteen yksi keskeisimmistä käsitteistä on vaikuttavuus. Vaikutuksella viitataan usein siihen, millaiseksi tutkittavana olevan kohderyhmän kiinnostuksen kohteena oleva vaste kehittyy intervention jälkeen verrattuna tilanteeseen, jossa interventiota ei olisi tehty. Lääketieteessä vaikuttavuutta tutkitaan valtaosin satunnaistettuja kokeita hyödyntäen. Satunnaistettujen kokeiden rooli on perinteisesti ollut vähäisempi yhteiskuntatieteissä, vaikka laajoja yhteiskunnallisia kokeiluita on tehty ainakin 1970-luvulta lähtien.

Terveystaloustieteen lisäarvo terveydenhuollon toiminnan järjestämisen työkaluna on nähty ensisijaisesti priorisoinnissa ja resurssien vaihtoehtoisten käyttötarkoitusten systemaattisessa tarkastelussa, ei niinkään vaikutusarvioinnin saralla. Viime vuosikymmeninä otetut menetelmälliset edistysaskeleet taloustieteessä ja niiden sovellukset terveystaloustieteessä ovat edistäneet uskottavien tutkimusasetelmien tärkeää roolia vaikutusarvioinneissa. Monien tärkeiden terveystaloustieteellisten kysymysten tapauksessa varteenotettavin vaihtoehto vaikuttavuuden arviointiin on käyttää kokeellisten asetelmien sijasta havainnoivia kvasikokeellisia asetelmia ja niihin liittyviä ekonometrisiä menetelmiä. Kvasikokeellisten menetelmien merkittävänä etuna voidaan pitää niiden soveltumista moniin tärkeisiin terveyspolitiikkaa ja terveydenhuoltoa käsitteleviin kysymyksiin ja lisäksi se, että menetelmät mahdollistavat uskottavien vaikuttavuus- ja
kustannusvaikuttavuusarviointien tekemisen vastaavasti kuin satunnaistetut koeasetelmat.

Tässä artikkelissa esitellään satunnaistetut ja keskeisimmät kvasikokeelliset tutkimusasetelmat sekä niitä hyödyntäviä suomalaisia ja kansainvälisiä terveystaloustieteen tutkimuksia. Lisäksi artikkelissa arvioidaan ns. uskottavuusvallankumouksen vaikutusta terveystaloustieteelliseen tutkimukseen. Yhtenä tavoitteena on myös havainnollistaa opiskelijoille ja tutkijoille kvasikokeellisten asetelmien hyödyntämisen mahdollisuuksia erilaisissa ajankohtaisissa sosiaali- ja terveydenhuoltoa käsittelevissä kysymyksissä.

Vuosien takaa

Kari Vinni, Harri Sintonen — ke, 27 syys 2023 00:00:00 +0300

Suomalaisen terveystaloustieteellisen tutkimuksen painopisteet

Leena Forma, Virva Hyttinen, Lauri Sääksvuori, Ismo Linnosmaa — ke, 27 syys 2023 00:00:00 +0300

Kati Koskinen 1966–2023

Eila Kankaanpää, Ismo Linnosmaa, Pirjo Räsänen — ke, 27 syys 2023 00:00:00 +0300

Kustannusvaikuttavuuden kynnysarvo terveydenhuoltoa koskevassa päätöksenteossa

Eila Kankaanpää, Elisa Rissanen — ke, 27 syys 2023 00:00:00 +0300

Taloudellisen arvioinnin historia, nykyhetki ja tulevaisuus

Neill Booth — ke, 27 syys 2023 00:00:00 +0300

Tässä puheenvuorossa käsitellään joitakin terveystaloudellisen arvioinnin (jäljempänä taloudellinen arviointi) onnistumisia ja haasteita käytännössä, kuvataan historiaa ja nykytilannetta sekä tarkastellaan sen pohjalta lyhyesti alan tulevaisuudennäkymiä Suomessa. Valtiovarainministeriö on viime aikoina ilmoittanut, että ”Väestön ikääntyminen luo merkittävän haasteen julkisen talouden kestävyydelle” ja ”että taloutemme suorituskyky ei riitä julkisen sektorin tarpeisiin, ei lakisääteisiin eikä muihin menoihin”. Vaikka lääketiede kehittyy hurjaa vauhtia ja aiheuttaa kasvavia julkisen terveydenhuollon menoja (1), monia sen terveysvaikutuksia voidaan nykyään pitää marginaalisina tai ne saattavat ilmetä vasta monien vuosien ennaltaehkäisyn tuloksena. Jos valtiovarainministeriön ennuste on oikea, jonkinlainen priorisointi saattaa olla pian Suomessa tarpeen(2). Koska terveydenhuollon budjettiin kohdistuu jatkuvaa painetta ja monien hoitojen hyödyt ovat epäselviä, taloudellista arviointia on tarjottu osittaisena ratkaisuna, joka voisi auttaa jollain tavalla päätöksentekoprosesseissa (3).

Kilpailu ja julkiset hankinnat terveyspalveluissa

Visa Pitkänen — ke, 27 syys 2023 00:00:00 +0300

Kohti luotettavaa vaikuttavuuden mittaamista

Jari Heiskanen — ke, 27 syys 2023 00:00:00 +0300