Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla <div id="customblock-esittely" class="pkp_block block_custom"> <div class="content"> <p><strong>Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti</strong> on kotimainen tiedejulkaisu, jossa käsitellään terveyteen, sairauteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kirjoitukset voivat edustaa esimerkiksi kansanterveystiedettä, terveyssosiologiaa, yhteiskuntapolitiikkaa, terveystaloustiedettä tai terveydenhuoltotutkimusta.&nbsp; Lehti julkaisee empiirisiä (laadullisia ja määrällisiä), teoreettisia ja metodisia alkuperäisartikkeleita, tieteellisiä katsauksia ja tutkija-puheenvuoroja sekä muita kirjoituksia suomen ja ruotsin kielellä. <strong>Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.</strong></p> </div> </div> fi-FI Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn artikkeliin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Sosiaalilääketieteelliselle Aikakauslehdelle. Käsikirjoitus julkaistaan paperimuodossa ja sen tiivistelmä julkaistaan sähköisessä muodossa. Kustantaja varaa oikeuden julkaista artikkelin myös sähköisessä muodossa. toimitussihteeri@socialmedicine.fi (Suvi Määttä) antti-jussi.nygard@tsv.fi (Antti-Jussi Nygård) ke, 13 helmi 2019 11:50:56 +0200 OJS 3.1.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Toimituksen terveiset https://journal.fi/sla/article/view/78072 Riikka Lämsä, Suvi Määttä ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/78072 pe, 01 helmi 2019 20:12:58 +0200 Toimintarajoitteisilla nuorilla tyydyttämätöntä tuen ja avun tarvetta koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta https://journal.fi/sla/article/view/72989 <div class="page" title="Page 1"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">Kansainväliset lapsen ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevat yleissopimukset velvoittavat parantamaan toimintarajoitteisten nuorten mahdollisuuksia saada palveluja yhdenvertaisesti. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten tuen ja avun tarvetta ja saantia terveydenhoitajalta ja lääkäriltä toimintarajoitteisilla ja muilla nuorilla sekä erityisesti tyydyttämätöntä tuen ja avun tarvetta sosiodemogra sten tekijöiden mukaan. Tutkimuksessa käytettiin valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn 2017 aineistoa (n=138 972). Aineisto analysoitiin ristiintaulukoinnilla, χ2-merkitsevyystestillä ja logistisella regressioanalyysillä. Noin 14 prosenttia nuorista arvioi, että heillä oli jokin vakava toimintarajoite eli vaikeuksia näkemisessä, kuulemisessa, liikkumisessa, muistamisessa, oppimisessa tai keskittymisessä. Nuorista, jotka ilmoittivat tarvinneensa tukea ja apua terveydenhoitajalta, kymmenesosa (10%) ei ollut sitä saanut. Tyydyttämätön tuen ja avun tarve oli yleisempää toimintarajoitteisilla (19%) kuin muilla (9%) nuorilla. Lääkäriltä tukea ja apua tarvinneista nuorista noin joka kuudes (16%) ei ollut saanut sitä. Tyydyttämätön tuen ja avun tarve oli yli kaksi kertaa yleisempää toimintarajoitteisilla nuorilla (28%) muihin nuoriin verrattuna (13%). Toimintarajoitteisilla nuorilla oli yli kaksinkertainen riski jäädä ilman tarvitsemaansa tukea ja apua muihin nuoriin verrattuna tarkasteltaessa sekä terveydenhoitajalta että lääkäriltä saatavaa tukea ja apua, vaikka sosiodemogra set tekijät vakioitiin. Toimintarajoitteisilla nuorilla on muita nuoria enemmän hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tuen tarpeita, joista osa voi jäädä tunnistamatta, ja nuori voi kokea jäävänsä ilman tukea ja apua. Erot toimintarajoitteisten ja muiden nuorten välillä ovat suuria, mikä on haaste yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla on keskeinen rooli näiden hyvinvointierojen kaventamisessa ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. </span></p> </div> </div> </div> Outi Ilona Kanste, Nina Halme, Päivi Sainio ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/72989 pe, 01 helmi 2019 20:21:02 +0200 Osatyökykyisten työolot ja työmarkkinasiirtymät kunta-alalla https://journal.fi/sla/article/view/69639 <p>Tutkimme osatyökyvyttömyyseläkkeen saajien eläkesiirtymiä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimme osatyökyvyttömyyseläkkeelle päätyneiden koettua terveyttä, työkykyä ja työstressitekijöitä. Tutkimukseen osallistuivat Työterveyslaitoksen Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimusaineistosta poimitut osatyökyvyttömyyseläkkeen saajat vuosina 2010–2016 (n=7032). Kevan eläkerekisteristä tunnistettiin tutkimusjoukon kunkin vuoden joulukuussa maksussa olleet eläkkeet eläkelajeittain. Noin puolet osallistujista (n=3235) oli vastannut Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksen kyselyihin vähintään kerran. Kyselyvastauksista 80 % oli ennen osatyökyvyttömyyseläkettä ja 20 % sen aikana tai työhön paluun jälkeen. Jälkimmäisistä lähes kaikki olivat vastanneet kyselyihin myös ennen osatyökyvyttömyyseläkettä (n=798). Joka vuosi 10 % osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista siirtyi kokoaikaiselle työkyvyttömyysetuudelle; siirtymän todennäköisyyttä lisäsivät krooninen somaattinen sairaus sekä työntekijäasema. Osatyökyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyi 8–12 % vuosittain. Kuuden seurantavuoden aikana vain 2 % osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista palasi kokoaikaisesti töihin; todennäköisemmin nuoremmat ja ylemmät toimihenkilöt. Osatyökyvyttömyysaikana tai kokoaikaiseen työhön paluun jälkeen koettiin useammin työn vaatimien ponnistelujen ja työn palkitsevuuden epäsuhtaa kuin ennen eläkettä. Tutkimus osoitti, että osatyökyvyttömyyseläke voi pidentää osatyökykyisten työuria, vaikka harva palaa kokoaikaiseen työhön. Nuorempi ikä, korkeampi ammatillinen asema, hyvä mielenterveys ja vähäisemmät stressitekijät työssä ennen osatyökyvyttömyyseläkettä näyttäisivät parantavan osa-aikaisen tai kokoaikaisen työssä jatkamisen ennustetta. Kunta-alalla voitaisiin kiinnittää huomiota työhön palanneiden tukemiseen niin, että työ koetaan palkitsevaksi suhteessa työn vaatimiin ponnisteluihin.</p> Jenni Ervasti, Laura Pekkarinen, Marianna Virtanen, Ville Aalto, Tuula Oksanen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/69639 pe, 01 helmi 2019 20:25:32 +0200 Asiantuntijoiden näkemyksiä työn uusjaosta tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalalla – Delfoi-tutkimus https://journal.fi/sla/article/view/69797 <p><strong>Tausta:</strong> Meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoite parantaa asiakkaiden ja potilaiden hoidon ja palvelun laatua ja saatavuutta edellyttää myös ammattilaisten työn uudelleen tarkastelua.</p> <p><strong>Tutkimuksen tarkoitus:</strong> Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata asiantuntijoiden käsityksiä sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmien työnjaosta tulevaisuudessa.</p> <p><strong>Tutkimusmenetelmät:</strong> Aineisto kerättiin Delfoi-menetelmällä ja aineiston hankita toteutettiin kahdessa kierroksessa syksyllä 2016 ja keväällä 2017. Osallistujiksi valittiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita (n=16) ja Delfoin ensimmäinen kierros toteutettiin osallistujien yksilöhaastatteluina, ja toinen verkkokyselynä. Haastattelu analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja verkkokysely ensimmäisen kierroksen perustella laaditun deduktiivisen rungon mukaisesti. Analyysin viimeinen vaihe oli synteesi tuloksista.</p> <p><strong>Tulokset:</strong> Tulosten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työnjakoon pakottavat ajankohtaiset tekijät, ammattilaisten uudet työnjaolliset lähtökohdat sekä uudet palvelumuodot. Tulosten perusteella työnjaon uudelleen tarkasteluun “pakottavia, ajankohtaisia” tekijöitä ovat asiakkaiden roolin ja osallisuuden vahvistuminen sekä valinnanvapaus ja hoidon ja palvelun vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden tavoitteet. Osallistujien mukaan ammattilaisten työnjako tulisi perustua ammattilaisten joustaviin työnkuviin, tilanne- ja osaamislähtöisen työnjakoon ja tehtäväsiirtoihin sekä robotiikan ja teknologian tuomiin mahdollisuuksiin.</p> <p><strong> Johtopäätökset:</strong> Kokonaisvaltaisten ja yhtenevien palveluiden toteutuminen vaatii ammattilaisten työnjaolta joustavuutta, yhteistyötä eri sektoreiden ja ammattiryhmien välillä sekä ammattilaisten autonomiaa oman työn ja asiakkaan palveluiden järjestämisessä. Lisää tutkimustietoa tarvitaan, jotta työnjakoa voidaan kehittää sekä asiakkaiden ja potilaiden hoidon ja palvelun saatavuutta ja laatua voidaan parantaa.</p> Annika Tolmala, Johannes Koponen, Mirja Hämäläinen, Satu Korhonen, Minea Koskinen, Noora Asikainen, Mari Kangasniemi ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/69797 pe, 01 helmi 2019 20:28:25 +0200 Sähköiseen terveyskyselyyn vastaamatta jättäneet yliopisto-opiskelijat - katoanalyysi https://journal.fi/sla/article/view/70440 <p>Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) lähettää ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoille sähköisen terveyskyselyn. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sähköiseen terveyskyselyyn vastaamatta jättäneet yliopisto-opiskelijat eroavat kyselyyn vastanneista terveydentilan, terveystottumusten ja sosiaalisten tilanteiden kokemisen suhteen. Lisäksi tarkoituksena oli saada tietoa opiskelijoiden syistä jättää vastaamatta sähköiseen kyselyyn.&nbsp; Kohdejoukkona oli lukuvuonna 2011–2012 sähköiseen terveyskyselyyn vastaamatta jättäneet opiskelijat, joista 498 satunnaisesti valitulle opiskelijalle tehtiin puhelinhaastattelu. Puhelinhaastattelussa opiskelijoille esitettiin sähköisessä terveyskyselyssä olleita kysymyksiä terveydentilasta, terveystottumuksista ja sosiaalisten tilanteiden kokemisesta. Vastauksia verrattiin niiden opiskelijoiden vastauksiin, jotka olivat vastanneet sähköiseen kyselyyn samana lukuvuotena (N=8750). Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avoin kysymys laadullisella sisällön analyysillä.</p> <p>Sähköiseen terveyskyselyyn vastaamatta jättäneet opiskelijat kokivat terveydentilansa ja mielialansa paremmaksi sekä sosiaaliset tilanteet positiivisemmin kuin terveyskyselyyn vastanneet opiskelijat. He kokivat myös vähemmän yksinäisyyttä. Vastaamatta jättäneissä opiskelijoissa oli vastanneita enemmän ylipainoisia. Yleisimmät syyt jättää vastaamatta kyselyyn olivat, että opiskelija ei muistanut saaneensa kutsua vastata kyselyyn, ei ehtinyt vastata, ei pitäneet vastaamista tärkeänä tai koki terveydentilansa riittävän hyväksi. Tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että katoon ei jää enemmän terveydentilansa heikommaksi kokevia tai psyykkisesti oireilevia.</p> Minna Ritakorpi, Marja Kaunonen, Minna Kaila, Susanna Paldanius, Noora Seilo ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/70440 pe, 01 helmi 2019 20:30:30 +0200 Vaikuttaako tiede politiikkaan? https://journal.fi/sla/article/view/78074 Pekka Puska ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/78074 pe, 01 helmi 2019 20:34:46 +0200 Emme käsitä maailmaa väärin, vaan systemaattisesti väärin: Hans Roslingin testamentti meille kaikille https://journal.fi/sla/article/view/78075 Eero Lahelma ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/78075 pe, 01 helmi 2019 20:38:07 +0200 11. Euroopan kansanterveyskonferenssi Sloveniassa 28.11–1.12.2018 https://journal.fi/sla/article/view/78076 Kausto Johanna ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/78076 pe, 01 helmi 2019 20:40:43 +0200 Miten mahdollistuu eettisesti kestävä kliininen tutkimus? https://journal.fi/sla/article/view/75848 Sanna-Maria Nurmi ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/sla/article/view/75848 pe, 01 helmi 2019 20:42:53 +0200