Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla <div id="customblock-esittely" class="pkp_block block_custom"> <div class="content"> <p><strong>Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti</strong> on kotimainen tiedejulkaisu, jossa käsitellään terveyteen, sairauteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kirjoitukset voivat edustaa esimerkiksi kansanterveystiedettä, terveyssosiologiaa, yhteiskuntapolitiikkaa, terveystaloustiedettä tai terveydenhuoltotutkimusta.&nbsp; Lehti julkaisee empiirisiä (laadullisia ja määrällisiä), teoreettisia ja metodisia alkuperäisartikkeleita, tieteellisiä katsauksia ja tutkija-puheenvuoroja sekä muita kirjoituksia suomen ja ruotsin kielellä. <strong>Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.</strong></p> </div> </div> fi-FI Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn artikkeliin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Sosiaalilääketieteelliselle Aikakauslehdelle. Käsikirjoitus julkaistaan paperimuodossa ja sen tiivistelmä julkaistaan sähköisessä muodossa. Kustantaja varaa oikeuden julkaista artikkelin myös sähköisessä muodossa. toimitussihteeri@socialmedicine.fi (Suvi Määttä) antti-jussi.nygard@tsv.fi (Antti-Jussi Nygård) ke, 08 touko 2019 19:33:33 +0300 OJS 3.1.2.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Estääkö ikäsyrjintä tutkimustiedon käytön vanhuspalveluista päätettäessä? https://journal.fi/sla/article/view/80448 Päivi Topo Copyright (c) 2019 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/80448 su, 28 huhti 2019 09:50:53 +0300 Kuluttajadatan mahdollisuudet ja haasteet kansanterveystutkimuksessa; case LoCard https://journal.fi/sla/article/view/70960 <div class="page" title="Page 1"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">Kuluttajadata on tuottanut merkittävää lisäarvoa erityisesti elinkeinoelämälle, mutta yksilön valintoihin liittyvät, kansanterveydelliset ja tutkimukselliset mahdollisuudet alkavat vasta tulla esiin. Suomen keskittynyt päivittäistavaramarkkina mahdollistaa väestön elintapojen tarkastelun jo yhden suuren toimijan datan avulla. Teema-artikkelissa arvioimme kuluttajadatan mahdollisuuksia ja haasteita kansanterveystutkimuksessa suomalaisen LoCard-tutkimuksen aineiston pohjalta. S-ryhmän asiakasomistajille lähetettiin sähköinen suostumuslomake ja tiedote, jossa heitä pyydettiin luovuttamaan ostotietonsa tutkimustarkoitukseen. Aineisto koostuu 14 595 asiakasomistajan ja henkilöstön yli 13 miljoonasta ruoka-, alkoholi- ja tupakkaostotapahtumasta vuoden ajalta. Tutkittavien keski-ikä on 46 (vaihteluväli 16–90) vuotta ja heistä 68,5 % on naisia.Vuosiostojen kokonaissummaa määrittivät sukupuoli ja ikä. Olut ja tupakka olivat ostetuimpien tuoteryhmien joukossa (€/vuosi). Tutkimusnäkökulmasta aineiston vahvuuksia ovat suuri koko, pitkä ajallinen ulottuvuus, objektiivisuus ja ostotapahtumatietojen yksityiskohtaisuus. Haasteita ovat aineiston osittainen valikoituneisuus, tuoteryhmittelyn epätarkoituksenmukaisuus sekä puuttuva tieto ostojen ja yksilötason kulutuksen kohtaavuudesta. Suomalaisille kauppaketjuille kertyvät ostotiedot ovat terveystutkimuksen näkökulmasta lähes ilmainen oheistuote, jotka syntyvät jo olemassa olevissa rakenteissa ja joita on mahdollista hyödyntää riippumattomassa tutkimuskäytössä. Aineiston tiedollinen potentiaali kasvaa muihin väestöaineistoihin yhdistettäessä. Kuluttajadatan avulla on mahdollista tarkastella keskeisten kansansairauksiemme riskitekijöitä, elintapojen kasaantumista ja niiden alueellisia sekä sosioekonomisia eroja aiempaa laajemmin ja yksityiskohtaisemmin. Tutkimuksen löydöksiä voidaan käyttää eriarvoisuuden tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. LoCard-tutkimus tarjoaa myös näyttöä yritysten yhteiskuntavastuullisen toiminnan kehittämiseksi. </span></p> </div> </div> </div> Maijaliisa Erkkola,Mikael Fogelholm,Hannu Saarijärvi,Liisa Uusitalo,Jaakko Nevalainen Copyright (c) 2019 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/70960 su, 28 huhti 2019 10:03:04 +0300 Lähiesimiesten arvio organisaatiokulttuurista ja -ilmapiiristä on hoitohenkilökunnan arviota positiivisempi https://journal.fi/sla/article/view/70438 <div class="page" title="Page 1"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">Organisaatiokulttuuri ja -ilmapiiri ovat yhteydessä palvelun laatuun, työntekijöiden tyytyväisyyteen ja organisaation menestymiseen. Aikaisemman tutkimuksen perusteella johtajien ja eturivin työntekijöiden välillä ei ole ollut jaettua käsitystä vallitsevasta organisaatiokulttuurista ja </span><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">-ilmapiiristä. Hoitotyön kontekstissa vastaavaa tutkimusta ei ole tehty. Yhteinen kulttuuri- ja ilmapiirikäsitys esimiesten ja työntekijöiden välillä voi edistää organisaation kehitystä. Tutkimuksen tarkoituksena on verrata julkisen terveydenhuollon hoitohenkilökunnan sekä heidän lähiesimiestensä organisaatiokulttuuri- ja -ilmapiirinäkemyksiä. Tutkimukseen osallistui julkisen terveydenhuollon hoitohenkilökuntaa (n=266) sekä heidän lähiesimiehiään (n=246) </span><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">11 sairaanhoitopiiristä. Kohdeorganisaatioiden kulttuuria ja -ilmapiiriä tutkittiin Organisaation sosiaalinen konteksti -mittarilla. Aineistoa kuvailtiin standardoitujen T-arvojen keski- ja hajontaluvuilla, analysoinnissa hyödynnettiin lineaarista regressioanalyysiä sekä sekamallinnusta. Lähiesimiehet arvioivat organisaatiokulttuurin kokonaisuudessaan sekä organisaatioilmapiirin osallisuuden ja funktionaalisuuden hoitohenkilökuntaa positiivisemmin. Operatiivisella ja konservatiivisella toimialueella lähiesimiehet kokivat vähemmän organisaatiokulttuurin joustamattomuutta. Lisäksi konservatiivisen toimialueen lähiesimiehet kokivat vähemmän organisaatioilmapiirin stressiä sekä enemmän osallisuutta ja funktionaalisuutta. Operatiivisen sekä psykiatrisen toimialueen lähiesimiehet arvioivat organisaatiokulttuurin hoitohenkilökuntaansa pätevämmäksi. Sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna hoitohenkilökunnan ja lähiesimiesten näkemykset erosivat organisaatiokulttuurin joustamattomuuden sekä organisaatioilmapiirin stressin ja funktionaalisuuden osalta. Eri sairaanhoitopiireissä ryhmän vaikutus korostui organisaatiokulttuurin joustamattomuuden ja vastarinnan kokemisessa. Ilmenneet lähiesimiesten ja hoitohenkilökunnan näkemyserot osoittavat tarpeen organisaatiokulttuurin ja -ilmapiirin kehittämiselle yhteisen näkemyksen saavuttamiseksi organisaation sosiaalisesta kontekstista. Organisaatiomuutoksissa on tarpeen ottaa huomioon työyhteisöjen erilaiset näkemykset ympäröivästä kulttuurista ja ilmapiiristä sekä työntekijöiden rooli ja asema organisaatiossa. </span></p> </div> </div> </div> Petra Saukkonen,Sari Viinikainen,Mervi Roos,Mika Helminen,Paula Asikainen,Philip Green,Tarja Suominen Copyright (c) 2019 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/70438 su, 28 huhti 2019 10:06:12 +0300 Hoidon alkuarvioinnin tulkintakehykset mielenterveystyössä https://journal.fi/sla/article/view/70181 <div class="page" title="Page 1"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">Mielenterveystyön hoidon alkuarvioinnissa selvitetään asiakkaan vahvuudet ja haasteet eri elämän osa-alueilla, punnitaan interventioiden tarve, hoidon tavoitteet ja hoidon seuranta. Mielenterveys- hoidon alkuarvioinnin tulee olla suunnitelmallista ja laadukasta, jotta potilaan oikeus hyvään hoitoon toteutuu. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisissa tulkintakehyksissä (Goffman 1986) hoidon alkuarviointi jäsentyy mielenterveystyön moniammatillisen hoitotiimin ja asiakkaan </span><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">välillä. Tutkimusaineistoina ovat videoidut ja litteroidut kolme hoidontarpeen arviointikäyntiä ja </span><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">asiakastapaamisten jälkeen työntekijöiden käymät reflektiokeskustelut psykiatrisella polikilinikalla. Aineiston analyysin tuloksena alkuarvioinnista identifioitiin hoidontarpeen, mielenterveyden, huolen, </span><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">ja tulevaisuuden tulkintakehykset. Tulosten perusteella asiakkaan ja työntekijöiden toiminta ja roolit vaihtelivat kehyksittäin. Hoidontarpeen arvioinnin ja mielenterveyden tulkintakehyksessä tavoitteina oli saada tietoa potilaan kokonaistilanteesta, oireista ja tehdä diagnoosi. Hoitotiimin jäsenet esittivät kysymyksiä, ja potilas oli selontekovelvollinen. Huolen tulkintakehyksessä tavoitteena oli lievittää potilaan diagnoosin aiheuttamaa stigmatisoitumista ja aktivoida potilasta rohkaisevilla, suostuttelevilla ja selitystä pyytävillä kysymyksillä. Potilaalla oli hoitoa tarvitsevan sairastuneen rooli. Tulevaisuuden tulkintakehyksessä tavoitteena oli potilaan toimijuuden tukeminen ja </span><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">aktivointi sekä potilaan hoidon oikea-aikaisuuden turvaaminen. Potilaalla oli vastuullisen toimijan rooli. Tulokset tuovat näkyväksi hoidon alkuarvioinnin ja sen merkityksen omana työvaiheenaan mielenterveystyössä. Lisäksi tulokset auttavat tunnistamaan prosessin eri vaiheita, potilaan ja työntekijöiden rooleja ja kysymysten merkitystä. Tuloksia voidaan hyödyntää alkuarvioinnin kehittämisessä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa ja käytännön potilastyössä. </span></p> </div> </div> </div> Aini Pehkonen,Kaarina Mönkkönen,Taru Kekoni Copyright (c) 2019 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/70181 su, 28 huhti 2019 00:00:00 +0300 Nuorten aikuisten syrjäytymiseen liittyvät tekijät ja sosiaali- ja terveyspalveluiden ajoittuminen https://journal.fi/sla/article/view/73002 <div class="page" title="Page 1"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">Päätöksenteossa ei tunnisteta riittävän hyvin syrjäytymisen taustalla olevia syitä ja olosuhteita. Tämä johtaa pistemäisiin ratkaisuihin ja usein ihmisten pallotteluun ja ongelmien monimutkaistumiseen. Tarjottavat palvelut ja todelliset tarpeet eivät myöskään välttämättä kohtaa. </span><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">Tässä tutkimuksessa kouluttamattomuutta 25-vuotiaana ja pitkittynyttä työttömyyttä 25–28-vuotiaana tarkastellaan syrjäytymisenä, jolloin tietyt elämänkaarelle normaalisti kuuluvat </span><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">asiat ovat jääneet saavuttamatta.Tässä tutkimuksessa selvitettiin Kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineiston avulla </span><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">(N=60 069), kuinka suurta osuutta ikäluokasta syrjäytyminen koskee aikuisuudessa, sekä<br> miten syrjäytyminen jakaantuu sukupuolittain. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitkä tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa liittyvät syrjäytymiseen, sekä näiden tekijöiden yleisyyttä koulutettujen työllisten, koulutettujen työttömien, kouluttamattomien työllisten sekä syrjäytyneiden ryhmien välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös lapsuuden ja nuoruuden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyntimääriä ja ajoittumista koulutettujen työllisten ja syrjäytyneiden ryhmissä. </span><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">Ikäluokasta 3,7 prosenttia eli 2186 henkilöä voitiin kouluttamattomuuden ja pitkäaikaisen työttömyyden vuoksi lukea kuuluvan syrjäytyneiden ryhmään 25–28-vuotiaana. Enemmistö heistä oli miehiä. Kouluttamattomuus oli pitkäaikaista työttömyyttä vahvemmin yhteydessä muihin ongelmiin, ja syrjäytyneillä voitiin nähdä jo lapsuudessa ja nuoruudessa useita muita omia ja perheeseen liittyviä ongelmia. Syrjäytymiseen liittyvissä tekijöissä voitiin nähdä eroja sukupuolen mukaan. Huomattavaa oli, että syrjäytyneiden ryhmän sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö ja ajoitus erosivat merkitsevästi koulutettujen työllisten ryhmän palveluiden käytöstä. </span><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat, että koulutus ja työelämään kiinnittyminen kietoutuvat voimakkaasti toisiinsa ja myös aiemman elämän hyvinvointiongelmat ovat näihin voimistuen yhteydessä. Tutkimus täydentää aiempaa tietoa syrjäytymiseen liittyvistä tekijöistä ja sukupuolittuneisuudesta. Tutkimus tuo myös lisätietoa palvelujärjestelmän suhteesta syrjäytymiseen. </span></p> </div> </div> </div> Reija Paananen,Anne Surakka,Sakari Kainulainen,Tiina Ristikari,Mika Gissler Copyright (c) 2019 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/73002 su, 28 huhti 2019 10:12:35 +0300 Työterveysyhteistyö 2000-luvulla -kirjallisuuskatsaus suomalaisista julkaisuista https://journal.fi/sla/article/view/70404 <div class="page" title="Page 1"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">Työterveysyhteistyöllä tarkoitetaan työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työntekijän työhyvinvoinnin tukemiseksi. Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella työterveysyhteistyöhön liittyvää suomalaista kirjallisuutta, joka on julkaistu ajanjaksolla 1/2000–9/2017. Kirjallisuuskatsauksessa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mistä muodostuu toimiva työterveysyhteistyö? 2. Minkä kontekstien näkökulmista työterveysyhteistyöstä on tutkittu ja ketkä ovat tiedonantajina? 3. Millä menetelmillä työterveysyhteistyötä on tutkittu? Kirjallisuuskatsaus on kuvaileva ja integroiva. Julkaisuja haettiin useista tietokannoista (Medic, Arto, Melinda), julkaisuiden lähdeviitteistä sekä asiantuntijoiden kautta. Katsaukseen hyväksyttiin tieteelliset (12) ja vertaisarvioimattomat (32) tutkimukset, </span><span style="font-size: 12.000000pt; font-family: 'GillSansMT';">joten analysoitava aineisto muodostui 44 julkaisusta. Kirjallisuuskatsauksen mukaan 1) toimiva työterveysyhteistyö on tavoitteellista ja se perustuu työpaikan tarpeisiin. Työterveysyhteistyöllä työterveystoiminnan tulisi kiinnittyä osaksi työpaikan strategiaa ja toimintaa. Toimivan työterveysyhteistyön edellytyksenä on säännöllinen, aktiivinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus sekä sovitut roolit ja vastuut. 2) Työterveysyhteistyötä oli tutkittu yhteistyön, työterveyshuollon ja työpaikan näkökulmista. Julkaisuissa käsiteltiin yhteistyökäytäntöjen arviointia, kehittämistä sekä yhteistyön sujuvuuteen liittyvien tekijöiden kuvaamista. Työterveyshuollon näkökulmasta käsiteltiin pääosin työterveyshuollon toiminnan arviointia ja työterveysyhteistyön kehittämistä osana työterveyshuollon prosesseja. Työpaikan näkökulmasta kuvattiin työpaikan odotuksia ja kokemuksia yhteistyöstä. 3) Tutkimusmenetelmät olivat pääosin laadullisia sekä monimenetelmällisiä. Katsaus osoittaa, että toimiva työterveysyhteistyö perustuu yleisiin yhteistyöhön liittyviin tekijöihin. Tieteellisten tutkimusten vähäinen määrä ja kuvaileva ote osoittavat, että tarvitaan lisätietoa siitä, mistä toimiva työterveysyhteistyö koostuu. </span></p> </div> </div> </div> Sanna Helena Pesonen,Hanna Hakulinen,Jaana I Halonen Copyright (c) 2019 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/70404 su, 28 huhti 2019 10:17:12 +0300 Tiede politiikan tueksi https://journal.fi/sla/article/view/80449 Kari Raivio Copyright (c) 2019 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/80449 su, 28 huhti 2019 10:21:00 +0300 Ihmis- ja perusoikeudet talouskuripolitiikan aikana - Terveyssosiaalityön päivät 4 – 5.10.2018 https://journal.fi/sla/article/view/77878 Heli Valokivi,Anna Metteri Copyright (c) 2019 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/77878 su, 28 huhti 2019 10:22:35 +0300 Terveys on onnistuneen kotoutumisen edellytys https://journal.fi/sla/article/view/79425 Natalia Skogberg Copyright (c) 2019 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/79425 su, 28 huhti 2019 10:24:22 +0300 Nuorten terveysvalintoihin liittyvät oikeudet, velvollisuudet ja vastuu https://journal.fi/sla/article/view/79501 Tanja Moilanen Copyright (c) 2019 Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti https://journal.fi/sla/article/view/79501 su, 28 huhti 2019 10:26:03 +0300