Poistolehmien ruhon laatu suomalaisessa teurasaineistossa

Kirjoittajat

• Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Halolantie 31A, 71750 Maaninka
• Jarmo Mikkola Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki
• Katariina Manni Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Tietotie 4, 31600 Jokioinen

DOI:

https://doi.org/10.33354/smst.181010

Abstrakti

Tutkimuksessa selvitettiin lypsy- ja emolehmien ruho-ominaisuuksia sekä teuraspainon ja teurasiän vaikutusta lypsylehmien ruhon laatuun. Aineisto koostui Snellmanin Pietarsaaren teurastamolta saaduista teurastiedoista sisältäen 1.1.2021 – 31.5.2023 välisenä aikana teurastetut lehmät. Tutkimukseen valittiin edellä mainittuna ajanjaksona teurastetut angus (AB), charolais (CH), hereford (HF), holstein (HO), jersey (JE), limousin (LI), Nordic red (NR) ja simmental (SI) rotuiset lehmät, joita oli yhteensä 14 884. Niiden keskimääräinen teurasikä oli 1 952 vrk, teuraspaino 301 kg, EUROP-lihakkuusluokka 3.0 ja EUROP-rasvaisuusluokka 6.3. Havainnoista 94% oli lypsylehmiä ja 6% emolehmiä. Aineistossa oli eniten HO- ja NR-rotuisia lehmiä, 51% ja 43% kaikista havainnoista. Tutkituista roduista JElehmien keskimääräinen teuraspaino oli selvästi matalin (229 kg). HO-lehmien teuraspaino (302 kg) oli 4% korkeampi
kuin NR-lehmien (290 kg). Emolehmien osalta mannermaisten rotujen (CH, LI, SI) keskimääräinen teuraspaino (384 kg) oli 9% korkeampi kuin brittiläisillä roduilla (AB, HF) (351 kg). Lypsyroduista NR-lehmien ruhot olivat merkitsevästi lihakkaampia kuin HO- ja JE-lehmillä. Mannermaisten rotujen emolehmillä keskimääräinen ruhon EUROP-lihakkuus (5.3) oli 47% korkeampi kuin brittiläisillä roduilla (7.8). NR-lehmien keskimääräinen ruhon rasvaluokka oli 12% korkeampi kuin HO-lehmillä (6.6 vs. 5.9). Mannermaisten rotujen emolehmien ruhon rasvaluokka oli keskimäärin 32% korkeampi kuin brittiläisillä roduilla (9.6 vs. 7.3). Rotu vaikutti myös ruhon arvo-osien saanto-osuuksiin. Esimerkiksi sisäfileen, sisäpaistin ja paahtopaistin saannot olivat HO-lehmillä korkeammat kuin NR-lehmillä. Sitä vastoin ulkofileen ja entrecoten saannot olivat korkeammat NR-ruhoista HO-ruhoihin verrattuna. Emolehmien osalta mannermaisilla roduilla oli korkeammat ulkofileen, sisäfileen, sisäpaistin ja paahtopaistin saannot verrattuna brittiläisiin rotuihin. Teuraspainon ja -iän vaikutuksia tutkittiin HO- ja NR-roduilla. Teuraspaino vaikutti teurasikää enemmän kaikkiin analysoituihin muuttujiin. Teurasiän vaikutus oli käytännön kannalta merkityksetön. Teuraspaino korreloi positiivisesti ruhon lihakkuus- ja rasvaluokituksen sekä rasvan leikkuusaannon kanssa molemmilla roduilla. Sen sijaan sisäfileen, sisäpaistin ja paahtopaistin saanto-osuudet vähenivät molemmilla roduilla teuraspainon noustessa. Teuraspaino ei kuitenkaan vaikuttanut ulkofileen saanto-osuuteen. Tulosten perusteella parempi EUROP-lihakkuusluokka ei välttämättä tarkoita suurempaa arvo-osien määrää. Tämä havaittiin varsinkin maitorotujen välisessä vertailussa. Lisäksi havaittiin, että lehmien teuraspaino oli negatiivisesti korreloitunut tiettyjen arvo-osien saannon kanssa. Lehmien teuraspainoja kasvattamalla saadaan kyllä lisättyä kokonaislihantuotantoa, mutta arvo-osien prosentuaaliseen osuuteen se voi vaikuttaa enemmänkin negatiivisesti kuin positiivisesti.