Biohiilen raaka-aineen kasvatus, kasvualustakäyttö ja hiilensidonta: kokeellisia havaintoja ja soveltamisnäkymiä

Kirjoittajat

• Sanna Tyni Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk), Yliopistonkatu 9, 90570 Oulu
• Henna Honkanen Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk), Yliopistonkatu 9, 90570 Oulu
• Ritva Imppola Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk), Yliopistonkatu 9, 90570 Oulu
• Petri Luukkonen Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk), Yliopistonkatu 9, 90570 Oulu
• Eeva Suonperä Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk), Yliopistonkatu 9, 90570 Oulu
• Thomas Virta Utajärven kunta, Vanhatie 1, 91600 Utajärvi

DOI:

https://doi.org/10.33354/smst.181092

Avainsanat:

hiilinielut, kasvualustat, kiertotalous, pajukasvit, viljelykokeet

Abstrakti

Biohiili on vakaa kasvibiomassoista termokemiallisella käsittelyllä tuotettu hiilipitoinen materiaali, joka tarjoaa maanomistajille monipuolisen työkalun maanparannuskäyttöön ja pitkän aikavälin hiilensidontaan. Maatalousmaahan levitettynä biohiili muun muassa parantaa vedenpidätyskykyä, ravinteiden saatavuutta ja mikrobitoimintaa. Maanomistajat hyötyvät biohiilen integroinnista uudistavan viljelyn menetelmiin. Biohiiltä voidaan hyödyntää myös osana vedenpuhdistusjärjestelmiä. Puhdistusprosessin jälkeen ravinneladattu biohiili soveltuu palautettavaksi maaperään pitkäaikaiseksi hiilen varastoksi. Biohiilen ympärille rakentuva suljetun kierron arvoketju tukee vihreän siirtymän ja biokiertotalouden periaatteita. Pohjois-Pohjanmaalla toteutettava Biohiilen aika -hanke selvittää vaikutusmahdollisuuksia kasvihuonekaasupäästöjen alentamiseen ja turvemaiden kestävän käytön edistämiseen. Tavoitteena on tukea biohiilen ympärille muodostuvia yritysekosysteemejä ja luoda näin uusia liiketoimintamahdollisuuksia maanomistajille sekä maanviljelijöille. Pohjois-Pohjanmaa on vahvaa maa- ja metsätalousaluetta, jonka merkittävimpiä tuotantosuuntia ovat maidon- ja lihantuotanto, sekä näiden ohessa maakuntaa leimaavat laajat nurmentuotantoalat.
Maatalouden hiilensidontapotentiaalin kehittäminen on myös nostettu maakunnan ilmastotiekartan yhdeksi toimenpiteeksi (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2024). Hanke tutkii turvemaiden (turvepellot ja turvetuotannosta vapautuneet alueet) uudelleen-hyödyntämispotentiaalia biohiilen raaka-aineiksi soveltuvien kasvien kasvatusalueina. Tutkimuslajeina olivat paju (Salix Spp.) ja kylvetty hieskoivu (Betula pubescens). Toisessa kasvatuskokeessa lisättiin puuperäistä ravinneladattua biohiiltä ruukuissa kasvatettujen yksivuotisten koristekasvien kasvualustaan. Alustavien tulosten mukaan biohiililisä edistää kasvien kasvuun lähtöä sekä kuivuusjaksoista selviämistä. Pienen mittakaavan viljelykokeet eivät ole suoraan skaalattavissa suurten turvealueiden biohiiliraaka-ainetuotantoon mutta antavat viitteitä kustannusrakenteesta. Kasvatuskokeet erityyppisillä alueilla ja kasveilla laajentavat tietopohjaa biohiilen raaka-ainetuotantomahdollisuuksista Suomessa. Hyödyntämällä vuosittaisesta viljelystä useamman vuoden kestäviin kasvusykleihin soveltuvien kasvien tuotantoa maanomistajat pystyvät hidastamaan pellon muokkausten yhteydessä vapautuvia hiilidioksidipäästöjä sekä hyödyntämään tuotetun biomassan biohiilen raaka-aineena. Biohiili tarjoaa mahdollisuuden sitoa maaperään hiiltä, joka voi toimia myös kilpailuetuna, sekä väylän vapaaehtoisille hiilimarkkinoille. Hyödyntämällä biohiiltä hiilinieluna, maanomistajat voivat olla keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, maaperän ennallistamisessa ja ekosysteemipalveluissa samalla, kun avautuu uusia taloudellisia mahdollisuuksia hiiliviljelyn ja kestävän biomassan hyödyntämiseen.