Säilörehun korjuuajan optimointi uusia teknologioita hyödyntäen

Datan ja laitteiden skaalautuvuus maatilakäyttöön

Abstrakti

Vuonna 2024 säilörehua korjattiin Suomessa tuoreena ja esikuivattuna yhteensä 8 409,8 miljoonaa kiloa. Suuriin rehumääriin nähden nykyiset korjuuajankohdan määrittämiseen käytettävät menetelmät, kuten korjuuaikanäytteet ja lämpösummaan perustuvat ennusteet, ovat hitaita ja työläitä. Viiveet kasvuston D-arvon kehityksen havainnoinnissa voivat johtaa korjuun ajoituksen epäonnistumiseen ja rehun laadun heikentymiseen. Säilörehun oikea-aikainen korjuu on keskeistä sitä käyttävien eläintilojen tuotannon kannattavuuden ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. D-arvolla eli rehun sulavuudella, on suora vaikutus eläinten tuotokseen ja maatilan talouteen. Säilörehun korjuuajankohdan tarkentaminen –hankkeessa (SäRe-hanke) kehitetään uusia menetelmiä ja testataan uusia teknologioita. Erityisesti rehun laatuanalyysiin käytettävien NIR-analysaattoreiden ja lohkojen kuvantamiseen tarkoitettujen dronejen käytettävyyttä testataan säilörehun korjuuajankohdan määrittämisen apuvälineinä. Säilörehulohkojen dronekuvista etsitään korrelaatiota sekä NIR-analysaattorilla että laboratoriossa tutkittuihin näytteisiin. Näiden avulla kasvustosta voitaisiin päätellä sopiva säilörehunkorjuuajankohta. Tavoitteena on tuottaa apukeino, jolla saadaan reaaliaikaista ja tarkkaa tietoa nurmen laadusta ja määrästä, jotta korjuupäätökset voidaan tehdä luotettavammin ja optimoida rehun laatua tilakohtaisesti. Laitteiden käytettävyyden kehittämisen lisäksi niiden käyttöä skaalataan maatilakokoluokkaan sopivammaksi. Hankkeessa luodaan uusia kalibrointiaineistoja monilajisista ja apilapitoisista nurmista eri kasvu-
vyöhykkeiltä, mikä mahdollistaa laitteiden luotettavamman käytön suomalaisissa oloissa. Kahden kasvukauden aikana (2025–2026) kerättävä data analysoidaan ja sen pohjalta kehitetään yleistettävä toimintamalli tai työkalu säilörehun korjuuajan optimointiin. Menetelmiä testataan Biotalouskampuksen koeympäristössä Saarijärvellä ja kuuden innovaatioryhmään kuuluvan maatilan lohkoilla Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla. Tulokset varmistetaan laboratoriokokeilla sekä punnituksin. Hanketta koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti ja osatoteuttajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus. Hankkeessa yhdistyvät tutkimus, teknologia ja käytäntö, ja sen tavoitteena on skaalata uudet menetelmät maatalousyrittäjien käyttöön sekä tuottaa osaamista älymaatalouden mahdollisuuksista. Tulokset hyödyttävät myös neuvonta- ja koulutusorganisaatioita sekä valtakunnallisia korjuuaikapalveluita.