Teknologiavalinnat, maalaji ja maan rakenne avainasemassa kyntötyön energiankulutuksessa
Avainsanat:
energiankulutus, polttoaineenkulutus, muokkausmenetelmät, teknologiavalinnatAbstrakti
Maaseudun energia-akatemia on Helsingin yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu yhdessä toteuttama maatalouden energiankäytön perusteiden tuntemiseen ja energian säästön edistämiseen tähtäävä hanke. Energia-akatemia jakaantuu lukuisiin osiin, ja esillä oleva artikkeli keskittyy yhteen niistä eli viljelijän mahdollisuuksiin vaikuttaa toimillaan kynnön energian kulutukseen.
Käyttäjä voi vaikuttaa lukuisilla teknologisilla keinoilla kyntötyön energian kulutukseen. Merkittävimmät ovat työsyvyys, käsittelyajankohta, menetelmä- ja laitevalinnat, koneen kunto ja ajonopeus. Myös maan rakenteen hoidolla voidaan pienentää kyntöön kuluvaa energian tarvetta. Hyvärakenteisen maan aiheuttama vetovastus on huonorakenteisen maan vetovastusta alhaisempi, se muokkautuu helpommin ja kyntösyvyys voidaan jättää matalammaksi. Silti viljelijän valintojen ulkopuolella oleva asia, maalaji, voi olla vaikutukseltaan merkittävämpi kuin kaikki mainitut tekijät.
Maan muokkauksessa energiaa kuluu maan vetovastuksen sekä traktorin ja työkoneen kulkuvastuksen voittamiseen. Vetovastus aiheutuu maan muokkauksessa tapahtuvista leikkaus- ja kitkavoimista. Kun auran terä tunkeutuu maaprofiilin läpi, syrjäyttää se maata työvälineen muodon mukaisella tavalla. Maapartikkelien siirtämisestä ja hajoamisesta aiheutuvat voimat ovat sitä suurempia, mitä enemmän maanpartikkelien koko pienenee ja mitä suurempi nopeus niille annetaan. Muokattavan maaprofiilin koko ja muokkaukseen tarvittava energiamäärä lisääntyy kyntösyvyyden lisääntyessä. Samalla aura kohtaa yleensä pintamaata kovempaa maata, jolloin muokkauksen energian tarve kasvaa nopeammin kuin syvyyden lisäys edellyttäisi. Eri keinoilla, joilla parannetaan maan rakennetta (ojitus, kalkitus, viljelykierto, pintapaineiden minimointi) vodaan alentaa kyntötyön polttoaineen kulutusta. Hyvä maan rakenne voi johtaa alhaisempaan polttoaineen kulutukseen myös välillisesti, koska voidaan madaltaa muokkausta, pienentää intensiteettiä tai vähentää käsittelykertoja.
Tyypillinen kyntötyön polttoaineen kulutus on n. 30 l/ha 20 cm kyntösyvyydellä. Epätyydyttävästi sovitettu auran ja traktorin kokosuhde, huonot veto-olosuhteet, ja huonon hyötysuhteen omaava voimansiirto voi johtaa kuitenkin jopa 10 l/ha suurempaan kulutukseen. Jokainen muutossentti työsyvyydessä vaikuttaa kulutukseen 1-2 l/ha, ja hyvin hoidettu maan rakenne voi alentaa kulutusta jopa kymmeniä prosentteja.
Polttoaineen kulutuksen vähentäminen kyntötyössä edellyttää tietoisuutta auran vetovastuksen syntymekanismeista ja traktorin voimantuoton periaatteista. Lisäksi täytyy hallita auran ja traktorin koon yhteensovittamisen periaatteet sekä tuntea missä vuorovaikutuksessa moottorin pyörimisnopeus ja ajonopeus ovat näihin. Lisääntyvä tietoisuus sekä uusi traktoritekniikka, joka mahdollistaa hehtaarikohtaisen kulutuksen seurannan, auttaa viljelijää energian säästämisessä
