Ruokintafrekvenssin vaikutus täysikasvuisten emolehmien tuotantoon a)Tuotantotulokset ja eläinten hyvinvointi
Keywords:
emolehmä, frekvenssi, käyttäytyminen, naudanlihantuotanto, ruokinta, veriAbstract
Emolehmillä ruokintakertojen vähentämisen tavoitteena on säästää kustannuksia ja parantaa tuotannon kannattavuutta. Samalla uusien tuotantostrategioiden on huomioitava eläinten hyvinvointi. Tämä tutkimus selvitti joka kolmas päivä toteutetun ruokinnan (3D) vaikutukset emolehmien tuotantoon ja hyvinvointiin, kun ne saivat yhtä paljon energiaa kuin joka päivä ruokitut eläimet (D).
Kokeeseen otettiin 32 täysikasvuista hereford-emoa. Talven emot olivat kylmäpihaton neljässä karsinassa. Kaikilla emoilla oli mahdollisuus syödä samanaikaisesti. Emojen rehuina olivat säilörehu (S) ja heinä (H), jota ne saivat 1:1 lypsylehmien energiasuositusten mukaisesti. Ruokinta porrastettiin ylläpito-, tunnutus- ja imetysruokintaan. 3D-eläimet saivat kolmen päivän rehuannoksen kerta-annoksena. Dieetin sulavuus määritettiin kokeen aikana kolmesti. Emot ja vasikat punnittiin ja emot kuntoluokitettiin säännöllisesti. Maidontuotanto ja maidon koostumus määritettiin neljästi ennen laidunkautta. Emoista otettiin verinäytteet ennen laidunkautta neljästi ja verinäytteiden oton jälkeisinä päivinä seurattiin emojen käyttäytymistä. Emot vasikoineen ja astutussonni laidunsivat yhtenä ryhmänä.
Eläinten terveys oli hyvä. S:n ja H:n D-arvot olivat 62,1 % ja 64,3 %. Emot söivät keskimäärin 4,6 kg S:n ja 4,9 kg H:n KA:tta, josta ne saivat 8,0 RY/pv. Dieetin orgaanisen aineen sulavuus oli 0,735. Ruokinnan vaikutus emojen elopainoon ja kuntoon oli yhdenmukainen molemmilla käsittelyillä. Emojen maidontuotanto oli keskimäärin 9,5 kg/pv. Kaikki poikimiset olivat helppoja. Laitumella 3D-vasikat kasvoivat 49 g/pv paremmin kuin D-vasikat. Vasikoiden kasvu oli keskimäärin 1255 g/pv. Laiduntiheys oli alkukesällä 1,9 ja loppukesällä 1,7 ny/ha. Laidunolosuhteet olivat hyvät koko kesän ajan. Kaikki laidunkauden aloittaneet 31 emoa tiinehtyivät keskimäärin 78 pv poikimisesta. 3D-lehmät makasivat D-lehmiä enemmän joulukuussa ja helmikuussa samoin kuin laskettuna kaikkien seurantajaksojen keskiarvona. D-lehmät olivat enemmän ulkona joulukuussa ja laskettuna kaikkien seurantajaksojen keskiarvona kuin 3D-lehmät. 3D-eläinten veren vapaiden rasvahappojen ja urean pitoisuudet nousivat 3. päivänä ruokinnan jälkeen kaikilla näytteenottokerroilla, mikä kuvannee alkavaa rasva- ja valkuaisvarastojen hajotusta. 3D ei merkittävästi lisännyt eläinten liikkumista eikä aggressiivisesta käytöksestä johtuvia lihasvaurioita ilmennyt.
3D-ruokinta soveltuu täysikasvuisille emolehmille kylmiin tuotanto-olosuhteisiin. Eläinten tulee saada riittävästi energiaa ylläpitoon ja maidontuotantoon ja vedensaanti tulee varmistaa. Kokeen tuotanto-olosuhteet olivat moitteettomat ja käytetyt rehut soveltuivat hyvin 3D-ruokintaan. 3D-ruokinta ei poista eläinten päivittäisen huolellisen tarkkailun merkitystä, joka korostuu poikimiskaudella. Veriarvojen perusteella ei voi suositella 3D-mallia harvempaa ruokintaa. Emojen kunto, sisäruokintakauden pituus ja rehujen rehuarvo tulee tietää suunniteltaessa talven ruokintastrategiaa.
