Ruokinnan intensiivisyyden vaikutus maitorotuisten hiehojen kasvuun ja ruhon laatuun
Keywords:
naudanlihantuotanto, hiehot, ruokinta, rehut, väkirehut, kasvu, ruhon laatuAbstract
Teurashiehojen ruokinnan tavoite on tuottaa hyvin kasvavia mutta mahdollisimman vähän rasvoittuvia ruhoja. Teurashiehojen ruokinta on yleensä rajoitettua, sillä runsas energiansaanti nopeuttaa kasvua, mutta lisää eläinten rasvaisuutta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää väkirehuruokinnan voimakkuuden vaikutusta maitorotuisten hiehojen kasvuun ja teurastuloksiin.
Ruokintakoe toteutettiin MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla. Koe-eläimet (yhteensä 30 kpl maitorotuisia hiehoja) olivat tutkimusasemalla alkukasvatettuja lehmävasikoita. Koeruokinnat erosivat väkirehuruokinnan koostumuksen ja intensiteetin osalta (Taulukko 1). Ensimmäisellä jaksolla (eläinten ikä 2vk-3kk) kaikki eläimet saivat vapaasti väkirehuna teollista täysrehua (Mullin-Herkku 1). Kolmannesta elinkuukaudesta eteenpäin ensimmäisen käsittelyn eläimet saivat väkirehuna 2 kg ohraa / päivä (OHRA2-ryhmä). Toisen käsittelyn eläimet saivat vastaavasti 2 kg Mullin-Herkku 1 –täysrehua (MH2-ryhmä). Kolmannella käsittelyllä olleet hiehot saivat väkirehuna 4 kg Mullin-Herkku 1 –täysrehua (MH4-ryhmä). Kaikki ruokintaryhmät saivat ensimmäisellä jaksolla säilörehua vapaasti, toisella jaksolla (3 kk – 9 kk) säilörehua annettiin maksimissaan 3 kg ka / pv ja viimeisessä jaksossa (9 kk – teurastus) maksimissaan 4 kg ka / pv. Kuivaa heinää annettiin kokeen ajan vapaasti. Koe toteutettiin erillisruokintana. Säilörehuna oli hyvälaatuinen nurmisäilörehu (D-arvo keskimäärin 68).
Ikävälillä 3-6 kuukautta (eläimet ryhmäkarsinoissa) hiehojen kuiva-aineen syönti ja energian saanti oli suurinta MH4-ruokinnalla. Tämä johtui luonnollisesti suuremmasta tarjotusta väkirehuannoksesta. Vastaavasti säilörehun syönti oli vähäisintä MH4-ruokinnalla. Suuremmasta energian saannista johtuen hiehot myös kasvoivat em. jaksolla parhaiten MH4-ruokinnalla.
Parsikasvatuskaudella (6 kuukauden iästä teurastukseen) MH4-ryhmän eläimet söivät noin kg:n enemmän kuiva-ainetta päivässä kuin MH2- ja OHRA2-ryhmien eläimet (7,1 vs. 6,1 kg ka/pv) (p<0.001). Suurempi väkirehuannos näkyi myös lisääntyneenä energian saantina, sillä MH4-ryhmä sai päivässä yli rehuyksikön verran enemmän energiaa kuin OHRA2- ja MH2-ryhmät (7,1 vs. 5,9 ry/pv) (p<0.001). Väkirehuruokinnan voimakkuus vaikutti myös kasvutuloksiin, sillä MH4-ryhmän hiehot kasvoivat selkeästi paremmin (päiväkasvu 1065 g/pv) kuin MH2- (901 g/pv) tai OHRA2-ryhmän (876 g/pv) hiehot (P<0.001). MH2- ja OHRA2-ryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja kasvuluvuissa. Hiehojen keskimääräinen teuraspaino oli 231 kilogrammaa. Kaikilla ruokinnoilla päästiin tavoiteltuun teuraspainohaarukkaan (220-240 kg). Väkirehun päivittäisen annosmäärän nostaminen 2 kg:sta 4 kg:n ei vaikuttanut ruhojen rasvoittumiseen (keskimäärin 3,4 EUROP-luokituksella).
