Sisäpaikannusjärjestelmä karjanhoitajan apuna -Alussa olevan tutkimushankkeen esittely

Authors

• Arto Huhtala
• Kirsi Suhonen Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76775

Keywords:

Paikannus, eläimet, käyttäytyminen

Abstract

Lypsykarjojen koko ja automaatiotaso on voimakkaasti kasvanut viime vuosina Suomessa. Karjan ruokinta hoidetaan usein automaattisilla ruokintalaitteilla ja lypsy yhä useammin automaattisella lypsyjärjestelmällä (lypsyrobotilla). Näistä on seurauksena karjanhoitajan ja yksittäisen eläimen välisten kontaktien väheneminen. Riski karjan terveyden heikentymiseen lisääntyy, koska karjanhoitajan ja eläinten väliset kontaktit eivät ole enää niin säännöllisiä kuin perinteisillä lypsyjärjestelmillä varustetuissa navetoissa. Lisäksi suuressa karjassa on vaikeaa tarkkailla eläimiä yksilöllisesti. Hyvinvointitutkimuksissa on havaittu, että eläinten käyttäytyminen on voimakas indikaattori terveydestä ja hyvinvoinnista, jonka vuoksi käyttäytymisen muutosta voidaan käyttää huonontuneen tilanteen havaitsemiseen. Monet tutkijat ovat todenneet, että eläinten liikkumisen vähäisyys on merkki terveysongelmista.
Eläimen sijainti suuressa karjassa ja karjarakennuksessa on tärkeä parametri. Yksittäisen eläimen löytäminen, esim. terveystarkastukseen lypsyrobotin antaman maidonlaatu -hälytyksen vuoksi, saattaa olla varsinkin tilapäiselle työvoimalle hankalaa ja aikaa vievää.
Tämän alussa olevan tutkimushankkeen tavoitteena on löytää ja jatkokehittää menetelmä eläimen automaattiseen paikantamiseen ja seurantaan pihattonavetassa. Hankkeen aikana kehitettävällä menetelmällä toteutetaan eläinten automaattista seurantaa, samalla seuraten eläinten käyttäytymistä ja terveyttä tallentavalla videovalvonnalla, säännöllisin eläinlääkäritarkastuksin sekä tehostetulla visuaalisella valvonnalla. Tavoitteena on selvittää pystytäänkö tällä menetelmällä luomaan ennakkovaroitusjärjestelmä eläimen hyvinvointi- ja terveysongelmista käyttäytymisseurannan perusteella.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on perehdytty markkinoilla oleviin eri sisäpaikannusjärjestelmiin. Sopivan järjestelmän löytäminen on todettu olevan haasteellista, sillä sisäpaikannus on vielä melko uusi tekninen sovellutus ja harvoilla laitteistoilla päästään tässä tutkimuksessa vaadittavaan tarkkuuteen ja kestävyyteen navetassa vallitsevissa olosuhteissa. Jatkokehittelyyn on valittu WLAN –pohjainen järjestelmä, jossa paikannus perustuu radiosignaalin saapumisaikaeroihin. Laitteisto on asennettu Ilmajoen maatalousoppilaitoksen opetusnavettaan, mutta mittaukset ja kehitystyö on vasta alussa. Tässä vaiheessa tulokset näyttävät kuitenkin melko lupaavilta.