Ympäristöjärjestelmien soveltaminen hevostalouteen – EquineLife- hanke

Authors

• Hanna Virtanen MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos, Biotekniikka ja elintarviketutkimus, L- talo, 31600 Jokioinen
• Inkeri Pesonen MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos, Biotekniikka ja elintarviketutkimus, L- talo, 31600 Jokioinen
• Suvi Pakarinen Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Viikinkaari 9, 00014 Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.77025

Keywords:

Hevostalous, ympäristöjärjestelmät, EMAS

Abstract

Hevosten lukumäärä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1980. Vuonna 2006 hevosia oli rekisterissä 66
050, kun vastaava luku vuonna 1980 oli 31 484. Talleja Suomessa oli vuonna 2005 arviolta 15 000 ja
määrän arvioidaan kasvavan entisestään.
Hevostallien lisääntyessä sekä keskittyessä erityisesti kasvukeskusten yhteyteen myös niistä aiheutuvien
ympäristöhaittojen merkitys korostuu. Pienilläkin talleilla lannasta aiheutuva ravinne- ja
mikrobikuormitus saattaa paikallisesti olla merkittävä vesiensuojelullinen sekä hygieniaongelma.
Ratsastus sekä hevosten tarhaaminen aiheuttaa eroosiota, maaston kulumista ja kasvillisuuden
tallaantumista sekä tämän myötä maaston vettymistä. Välillisesti hevosenpito aiheuttaa
ympäristökuormituksia mm. rehun- ja sähköntuotannon kautta. Ympäristölupa vaaditaan
pääsääntöisesti kuitenkin vasta 60 hevosen tallilta. Systemaattiselle ympäristöasioiden hoidolle on siis
tarvetta myös kasvavassa hevostaloudessa.
Tätä taustaa vasten Euroopan Unionin LIFE Ympäristö- rahoitusvälineen päärahoittamassa
hankkeessa EquineLife – toimintamalli ekologisesti ja eettisesti kestävälle hevosurheilulle sovellettiin
ympäristöjärjestelmiä hevostalouteen ja luotiin toimintamalleja hevostalouden ympäristö-,
turvallisuus- ja hyvinvointiasioiden kehittämiseksi niin hevosyrityksissä kuin -tapahtumissakin.
Toimintamallien pohjana oli Euroopan Unionin asetukseen perustuva EMAS (The Eco-Management
and Audit Schme) -ympäristöjärjestelmä. Kahdessa pilot- kohteessa, MTT Hevostaloudessa sekä
Ypäjän Hevosopistolla, EMAS- ympäristöjärjestelmä myös rekisteröidään vuonna 2008.
Standardiin perustuvia ympäristöjärjestelmiä on sovellettu Euroopassa muuhun kotieläintalouteen,
mutta ei hevostalouteen. Ruotsissa, Ranskassa ja Tanskassa on kokemuksia ISO14001- standardin
käytöstä yleisesti maataloudessa. Myös Yhdysvalloissa ISO14001- ympäristöjärjestelmiä on
sovellettu siipi-, liha- ja lypsykarjatalouteen. Sen sijaan Australiassa on rakennettu ISO14001-
järjestelmiä myös hevostalouteen. Kuitenkin hevostalouteen on käytetty itse kehitettyjä
ympäristöjärjestelmiä ja -ohjelmia erityisesti Yhdysvalloissa sekä Australiassa ja jonkun verran
EuroopEaqsusain. e Life- hankkeesta saadut kokemukset myötäilevät muualta maailmasta saatuja tuloksia.
Niissä hyötyinä nähtiin mm. tilastotiedon kerääminen, hiljaisen tiedon dokumentointi, jätehuollon ja
ympäristönsuojelun kehittyminen sekä kustannussäästö- ja imagohyödyt. Järjestelmiä pidettiin
kuitenkin aikaavievinä, vaikeaselkoisina, byrokraattisina ja rasitteina päätoiminnolle.