Näin toimii kehittämishanke Case: Peltoenergia Kainuussa -hanke

Authors

• Elina Virkkunen
• Jari Korhonen MTT Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.77028

Keywords:

ruokohelpi, Phalaris arundinacea L., peltoenergia, kehittämishanke

Abstract

Kehittämishanke on yksi keino viedä tutkimustietoa suoraan sitä hyödyntäville viljelijöille.
Peltoenergia Kainuussa -hankkeen tarkoituksena on ollut edistää ruokohelven ja muun peltoenergian
tuotantoa Kainuun alueella. Tiloja on aktivoitu tiedottamalla peltoenergian ja uuden viljelykasvin
tuotantomahdollisuuksista. Hanke toteutettiin vuosina 2004─2007.
Hankkeen aikana järjestettiin pelto- ja bioenergiaan liittyviä koulutustilaisuuksia, info-päiviä,
pellonpiennarpäiviä ja opintoretkiä. Peltoenergiasta kiinnostuneille viljelijöille annettiin tietoa
päätöksenteon tueksi heidän miettiessään oman tilansa tuotantomahdollisuuksia.
Tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 120 viljelijää. Tämä on noin 12 % Kainuun viljelijöistä.
Kouluttajina toimivat sekä alan toimijat maakunnassa että kauempaa tulleet asiantuntijat. Erityinen
huomio kiinnitettiin ruokohelven viljelyn haasteellisiin kohtiin kuten perustamiseen, rikkakasvien
torjuntaan ja korjuuseen. Tällöin viljelijä välttyy tekemästä tiedon puutteesta aiheutuvia virheitä
uuden viljelykasvin tuotannossa.
Ruokohelven viljelylle laadittiin hankkeessa kannattavuuslaskelmamalli, jota viljelijät voivat
soveltaa tilalleen. Viljelijöille pyrittiin antamaan kuva myös ruokohelven polttoainekäytöstä.
Paikallisen konepajan kanssa kehitettiin yhteistyössä paalimurskain, jolla voidaan silputa pyöröpaalit
esimerkiksi turvesuolla. Urakoitsijoiden yhteystiedot ja taksat koottiin listalle viljelijöitä varten.
Urakoitsijat kutsuttiin myös korjuuta käsittelevään koulutukseen.
Hankkeen aikana aloitettiin ruokohelven viljely yksityistiloilla Kainuussa. Ensimmäiset
viljelijät kylvivät ruokohelpeä keväällä 2005. Nämä yrittäjät korjasivat satoa keväällä 2007. Vuonna
2007 viljelysopimuksia oli tehty 22. Viljelypinta-ala oli yhteensä 268 hehtaaria.
Peltoenergian merkitys Kainuun voima- ja polttolaitoksilla on kokonaisuuden kannalta
marginaalinen. Sillä on suurempi merkitys tilakohtaisesti uutena tuotantovaihtoehtona. Maakunnan
pohjoisesta sijainnista johtuen etanoli ja biodiesel eivät ole Kainuussa varteenotettavia peltoenergian
muotoja. Ruokohelpi puolestaan kasvaa Kainuussa yhtä hyvin kuin Etelä-Suomessa. Energiapajulla
olisi voimalaitoksissa suuri käyttöpotentiaali, mutta sitä ei Kainuussa viljellä lainkaan.
Hankkeen edetessä tiloilla heräsi kiinnostus biokaasun tuotantoon. Pellolta voi saada energiaa
myös mädättämällä biomassaa reaktorissa. Osa koulutuspäivistä, opintoretkistä ja neuvonnasta
käsitteli biokaasun tuotannon mahdollisuuksia maatiloilla.