Varsakasvatus Suomessa
Nyckelord:
hevonen, varsa, kasvatus, ruokinta, hoitoAbstract
Suomen hevosmäärä on kasvanut viime vuosikymmenet tasaisesti ja nyt hevosia on noin 70000. Suomenhevosista kaikki ja lämminveriravureistakin pääosa on kotimaista kasvatusta. Ratsujen kasvatus on ollut vähäistä, mutta kiinnostus siihenkin on lisääntynyt viime vuosina. Valtaosalla kasvattajista on vain 1 tai 2 siitostammaa ja aloittelevia kasvattajia on paljon. Kantavan tamman hoito ja ruokinta, varsominen sekä varsan hoito ja ruokinta vaativat kuitenkin kasvattajalta paljon osaamista ja huolellisuutta, jotta kaikki menisi hyvin.
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää varsojen kasvatusolosuhteita, ruokintaa ja hoitokäytäntöjä Suomessa. Työ liittyy yhteispohjoismaiseen NKJ tutkimushankkeeseen: Group Housing Horses under Nordic conditions, jonka tavoitteena on parantaa hevosten ryhmäkasvatusolosuhteita.
Tutkimusaineistoa kerättiin tilakäynnein, jotka tehtiin 2009 helmi-maaliskuussa 20 hevostilalle Etelä-Suomessa. Tiloilla oli vuonna 2008 syntyneitä varsoja yhteensä 165 (2–23/tila). Varsat olivat suomenhevosia, lämminverisiä, puoliverisiä, arabeja, poneja sekä risteytyksiä. Ne olivat iältään 8-12 kk.
Osalla tiloista talli tai pihatto oli hevosen pitoon suunniteltu ja rakennettu rakennus. Joissakin paikoissa pihaton virkaa hoiti kolmiseinäinen katos. Rakennuksen iällä ei ollut aina suoraa yhteyttä tallin hevosystävällisyyteen ja viihtyvyyteen. Vaikka parannettavaakin oli, useimmat tilat täyttivät lain asettamat vaatimukset hevosten pitopaikoille. Useimmilla tiloilla varsoilla oli hyvät mahdollisuudet liikkua ryhmässä. Tarhojen puhdistuksessa on osalla parannettavaa.
Varsat olivat hyväkuntoisia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tilaratkaisu tuntui vaikuttavan käsittelymääriä enemmän varsojen lähestyttävyyteen tarhassa, sillä lähes kaikki pihattovarsat tulivat tutkimaan uusia ihmisiä, kun taas muutama yksittäiskarsinassa asuva ei päästänyt lähellekään.
Korsirehuruokinnassa noudatetaan hyvin varsojen luontaista syömiskäyttäytymistä pitämällä sitä vapaasti saatavilla tai jakamalla sitä useita kertoja päivässä. Korsirehun rehuanalyysejä pitäisi tehdä ja hyödyntää nykyistä useammin, jotta varsat saavat parhaat mahdolliset lähtökohdat kasvuun. Väkirehuruokinnassa olisi parannettavaa tiloilla, joilla varsojen ruokailurauhaa ei taattu väkirehuruokinnan ajaksi. Varsojen juotto oli yllättävän usein kantoveden varassa. Kesäisin laiduntaminen on erittäin suositeltavaa kasvaville varsoill, mutta laidunten viljavuustutkimuksissa, kalkituksissa ja lannoituksissa on osalla tiloista parannettavaa.
Puutteellinen vasta-aineiden saanti tammanmaidosta voi johtaa jopa varsan menehtymiseen. Silti vain harvalla tilalla varmistetaan jokaiselta varsalta vasta-aineiden riittävä taso. Lähes kaikilla tiloilla huolehdittiin siitostammojen ja varsojen loishäädöistä ja rokotuksista hyvin. Lanta-analyysien teettäminen loisten varalta oli harvinaista. Monella tilalla on parannettavaa varsojen kavioiden hoidossa.
