Nuorten erittäin heikko osallisuuden kokemus – sosioekonomiset, terveydelliset ja sosiaaliset riskit

Kirjoittajat

• Anna-Sofia Holappa Pohjois-Savon hyvinvointialue https://orcid.org/0009-0006-5011-9474
• Timo Toikko Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0000-0001-9452-8022
• Aini Pehkonen Itä-suomen yliopisto ja Pohjois-Savon hyvinvointialue https://orcid.org/0000-0003-1217-3753

DOI:

https://doi.org/10.30675/sp.157365

Avainsanat:

nuoret, riskitekijät, kasautuminen, osallisuus

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan sosioekonomisten, sosiaalisten ja terveydellisten tekijöiden yhteyttä nuorten erittäin heikkoon osallisuuden kokemukseen. Tutkimuksen aineistona on Kouluterveyskyselyn aineisto vuodelta 2019 (n = 155 166), jota analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin ja logistisella regressioanalyysillä. Erittäin heikkoa osallisuutta kokevia nuoria oli 7,8 prosenttia (n =11 196) ja sitä vahvimmin selittäviksi tekijöiksi tunnistimme huonon taloudellisen tilanteen (OR = 2,40), kohtalaisen tai vaikean ahdistuksen (OR = 3,54), heikon keskusteluyhteyden vanhemman kanssa (OR = 4,40) sekä yksinäisyyden kokemuksen (OR = 4,57). Lisäksi kohonnut riski kokea erittäin heikkoa osallisuutta oli pojilla (OR = 1,18), peruskoulua käyvillä (OR = 1,38) ja nuorilla, joilla oli paljon luvattomia poissaoloja (OR = 1,43). Pitkäaikaissairaus (OR = 1,12) ja runsas fyysinen oireilu (OR = 1,79) lisäsivät erittäin heikon osallisuuden kokemuksen riskiä. Äidin koulutustaustalla ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä erittäin heikkoon osallisuuden kokemukseen, mutta isän toisen asteen tutkinto (OR = 0,92) vähensi riskiä. Lisäksi havaitsimme, että erittäin heikon osallisuuden kokemus oli yleisempää nuorilla, joille kasautui useita sosioekonomisia, terveydellisiä tai sosiaalisia riskejä. Nuorten erittäin heikon osallisuuden vahvistaminen edellyttää sekä yksilön vuorovaikutussuhteiden tukemista että osallisuuden rakenteellisten mahdollisuuksien parantamista.