Hevosen toimijuus sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa
DOI:
https://doi.org/10.30675/sp.163849Avainsanat:
sosiaalipedagogiikka, hevostoiminta, hevoset, toimijuusAbstrakti
Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on sosiaalipedagogiikan teoriaan pohjautuva ohjaamisen työote, jossa keskeisessä roolissa ovat hevosen ja ihmisen välinen vuorovaikutus sekä talliyhteisö. Tavoitteena on asiakkaan sosiaalisen kasvun tukeminen ennaltaehkäisevästi tai korjaavasti. Vaikka hevostoimintaa on tutkittu asiakkaan ja ohjaajan kannalta, hevosen näkökulma on jäänyt vähäiselle huomiolle. Viime vuosina toiminnassa on korostunut hevosen tekemä tunnetyö talliyhteisön sijaan, mikä tekee hevosen aseman tarkastelusta entistä tärkeämpää.
Tarkastelen hevosen toimijuuden mahdollisuuksia ja rajoitteita sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa Martha Nussbaumin toimintamahdollisuuksien teorian viitekehyksessä. Katsaus yhdistää sosiaalipedagogiikan, eläinten käyttäytymistieteen, posthumanismin ja eläinfilosofian näkökulmia, ja sen tavoitteena on tunnistaa tutkimusaukkoja sekä jäsentää hevosen toimijuutta estäviä ja tukevia käytäntöjä.
Katsauksen havaintojen mukaan hevosen toimijuutta rajoittavat muun muassa pakollinen osallistuminen, käyttäytymisen virhetulkinnat, taloudelliset intressit ja inhimillistämisen vinoumat. Toimijuutta tukevat puolestaan ohjaajan vallankäytön tiedostaminen, reflektiivisyys ja halu antaa hevoselle vaikutusmahdollisuuksia sekä lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistava ympäristö. Hevosen asema on usein hyvä mutta edellyttää jatkuvaa eettistä pohdintaa ja itsetutkiskelua.
