https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/issue/feed Sosiaalipedagogiikka 2024-12-08T18:56:26+02:00 Elina Nivala elina@nivala.net Open Journal Systems <p>Sosiaalipedagogiikka on avoimesti verkossa saatavilla oleva, vertaisarvioitu tiedelehti, joka ilmestyy pääsääntöisesti kerran vuodessa. Vuoteen 2022 saakka se ilmestyi nimellä Sosiaalipedagoginen aikakauskirja. Lehdellä on Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus ja Julkaisufoorumi-luokituksessa (Jufo) se on tasolla 1.</p> <p>Sosiaalipedagogiikka-lehteä julkaisee Suomen sosiaalipedagoginen seura ry.</p> https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/142908 "Kerro niille että me ollaan ihmisiä" 2024-06-13T17:26:10+03:00 Anu Koskinen <p>Artikkeli käsittelee taiteen korkeakoulupedagogiikkaa, joka keskittyy vankiloissa tehtävään yhteisötaiteeseen – esimerkiksi kuvataiteeseen, musiikkiin tai esittäviin taiteisiin. Käytän myös lyhyempää muotoa vankilataide. Vankilataidetta pidetään<br />usein arvokkaana ja sille on yhteiskunnallista tilausta. Toimintakenttä on mielekkyydestään huolimatta taiteilijoille haasteellinen ja usein yksinäinen. Siksi myös vankilataiteen koulutuksen kehittäminen on tarpeen. Tutkimuskysymys on: millainen taiteen korkeakoulupedagogiikka antaa opiskelijoille valmiuksia vankiloissa tehtävään yhteisötaiteeseen? Artikkelin lähtökohta on useissa vankiloissa karttuneessa taiteilijan, taidepedagogin ja tutkijan kokemuksessani. Viitekehys sijoittuu yhteisötaiteen tutkimuksen ja taiteen korkeakoulupedagogiikan sekä sosiaalipedagogisten näkökulmien risteyskohtaan. Olen kerännyt aineiston osana laajempaa taiteellista toimintatutkimusta osallistuvalla havainnoinnilla sekä haastatteluilla. Analyysissa olen lähtenyt liikkeelle aineistolähtöisen laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Olen myös hyödyntänyt analyysissa suhteisuuden käsitettä. Tarkastelen aineistosta tunnistamiani teemoja: vankilataidekontekstin tuntemusta, yhteistä toimintaa ja vankilataiteen tekemisen ja opettamisen eettisiä kysymyksiä. Tulosten pohjalta esitän suosituksia, joita voi hyödyntää esimerkiksi erilaisissa yhteisötaiteen tutkintoon johtavissa ja täydentävissä korkeakoulutuksissa silloin, kun halutaan perehtyä vankilakontekstiin.</p> 2024-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiaalipedagogiikka https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/128839 Luovuus, kaaos ja tavoitteet varhaiskasvatuksessa dialogisen kasvatuksen näkökulmasta 2024-04-12T13:08:36+03:00 Teemu Nikkola Jyrki Reunamo Inkeri Ruokonen <p>Lasten luovaa potentiaalia voi pitää yhtenä edellytyksenä lasten mahdollisuuksille osallistua yhteisen kulttuurisen sisällön rakentamiseen. Varhaiskasvatuksessa oppimisympäristö vaikuttaa sekä lasten mahdollisuuksiin kasvaa luovaan potentiaaliinsa että ylipäätään lasten osallistumismahdollisuuksiin. Tässä artikkelissa tutkitaan lasten mitattujen luovien ajattelutaitojen eli luovan potentiaalin ja henkilöstön arvioiman oppimisympäristön välisiä yhteyksiä. Lasten luovia ajattelutaitoja tutkitaan The Thinking Creatively in Action and Movement -testillä (TCAM) ja henkilöstön arvioimaa oppimisympäristöä tutkitaan Oppimisympäristön arviointityökalulla. Tutkimus on osa Kehittävä palaute -tutkimus- ja kehittämisprojektia (Reunamo 2024). Tutkimukseen osallistui 280 lasta 23 päiväkodissa tai esiopetusryhmässä. TCAM-testin ja Oppimisympäristön arvioinnin välisiä yhteyksiä tutkittiin osittaiskorrelaatioilla. Oppimisympäristön muuttujista muodostettiin neljä summamuuttujaa Reunamon Orientaatioteorian mukaan eli Harmonia, Mahdollisuus, Tavoite ja Kaaos. Tulokset osoittavat, että lasten luovan potentiaalin ja Tavoite-muuttujan välillä on negatiivinen ja luovan potentiaalin ja Kaaos-muuttujan välillä positiivinen yhteys. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksessa täytyy käydä arvokeskustelua siitä, mahdollistavatko varhaiskasvatuksen tavoitteet lasten aloitteiden huomioimisen sekä niihin vastaamisen vai ovatko tavoitteet päämääriä itsessään.</p> 2024-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiaalipedagogiikka https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/142935 Kokemusasiantuntijoiden merkitys ammattikorkeakouluopetuksessa 2024-06-18T08:11:24+03:00 Tiina Putkuri Jenni Tikkanen <p>Kokemusasiantuntijoiden osallistuminen ammattikorkeakouluopetukseen on Suomessa melko yleistä mutta sattumanvaraista. Tutkimustieto aiheesta on niukkaa. Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lehtoreiden näkemyksiä kokemusasiantuntijoiden ammattikorkeakouluopetukseen osallistumisen merkityksistä sekä tulkita näitä merkityksiä dialogisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalipedagoginen dialogisuuden näkökulma. Sisällönanalyysillä analysoitu tutkimusaineisto kerättiin kolmessa fokusryhmähaastattelussa, joihin osallistui yhteensä 12 sosiaali- ja terveysalan lehtoria yhdestä ammattikorkeakoulusta.</p> <p>Kokemusasiantuntijoiden osallistumisella ammattikorkeakouluopetukseen oli lehtoreiden näkemysten mukaan merkitystä sekä henkilökohtaisella että pedagogisella tasolla. Henkilökohtaista merkitystä osallistumisella tunnistettiin olevan sekä opiskelijoille, opettajille että kokemusasiantuntijoille itselleen. Pedagogista merkitystä osallistumisella oli lehtoreiden näkökulmasta sekä opettajien kannalta opetukselle että opiskelijoiden kannalta oppimiselle. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kokemusasiantuntijoiden osallistuminen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopetukseen on merkityksellistä tulevien ammattilaisten sisällöllisen osaamisen ja eettisen osaamisen kannalta, sillä se tarjoaa mahdollisuuksia vahvistaa dialogisia minä–sinä-suhteita, lisää ymmärrystä ilmiöistä, toisista ja itsestä sekä kehittää työelämässä tarvittavia taitoja kokemusasiantuntijoiden kanssa toimimiseen.</p> 2024-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiaalipedagogiikka https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/142950 Voimavaroja ja vaatimuksia 2024-06-10T13:50:03+03:00 Minna Rauas <p>Nuorisotyötä tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa nuorten kanssa. Tässä artikkelissa tarkastelen nuorisotyöntekijöiden näkemyksiä siitä, millaisia vaikutuksia työssä kohdattavilla nuorilla ja nuoruudella on työhyvinvointiin 2020-luvun nuorisotyössä. Tutkin asiaa sosiaalipedagogisesta näkökulmasta ja osana ammatillista työhyvinvointia. Analyysissä hyödynnän työhyvinvoinnin JD-R-mallia, jossa työhyvinvointia tarkastellaan työn vaatimusten ja työn voimavarojen näkökulmasta. Tekemäni analyysin perusteella voimavaroja vahvistavia tekijöitä ovat nuoret työn lähtökohtana, heidän etenemisensä elämässä ja nuorilta saatu palaute. Työn vaatimuksia lisäävät odotukset nuorten integroimisesta yhteiskuntaan, työskentely yhä heikompikuntoisten nuorten kanssa ja nuoriin kohdistuva muutospaine. Artikkelissa argumentoin, että nuorisotyöhön kohdistuvat vaatimustekijät heikentävät työhyvinvointia, horjuttavat nuorisotyön pyrkimystä mukauttaa tehtäviä nuorten tarpeiden mukaan ja haastavat myönteisen näkökulman nuoruuteen. Nuorisotyössä tulisi vahvistaa vaatimusten rinnalla työn kasvatuksellisia tavoitteita, joiden mukaisesti nuoret nähdään voimavarana ja nuorisotyö emansipaation tukemisena.</p> 2024-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiaalipedagogiikka https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/145146 Pedagoginen tunnustus skeittikoulun toiminnassa 2024-04-19T17:14:01+03:00 Raisa Foster Heini Luotola Teemu Grönlund <p>This practical description examines the activities of the Tampere Skateboarding School in dialogue with the Pedagogy of Recognition. The activities of the Skateboarding School include weekly hobby group sessions, summer camps, and various events. The description combines internal and external understandings of the practices: the discussions about the activities involve a social pedagogy researcher who has formulated the theory of pedagogical recognition, together with the head instructor of the skateboarding school and the executive director of the organizing association. The researcher examines their experiences from the perspective of a parent of a child who skateboards; the instructor and executive director describe the activities through their professional observations and reflections. Based on shared understanding, they conclude that the activities of the skateboarding school exhibit characteristics of pedagogical recognition. Firstly, the emphasis on <em>informal experimentation</em> during the sessions provides space for learners' insights and <em>recognition as identification</em> of everyone's unique skills. Secondly, in skateboarding, capturing and being captured skateboarding through a camera can support the development of learners' self-expression and <em>self-recognition</em>. Thirdly, <em>touch and holding hands</em> demonstrate care, creating a space of <em>mutual recognition</em> between learners and instructors. Trusting and open interaction strengthen the cycle of positive learning. In a polarized and complex world – which is also interdependent and full of countless possibilities – a pedagogy that promotes equity and justice is needed to empower individuals and communities.</p> 2024-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiaalipedagogiikka https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/153287 Sosiaalipedagogiikan teoria hevostoiminnassa 2024-12-07T14:02:25+02:00 Juha Hämäläinen 2024-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiaalipedagogiikka https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/145352 Lectio praecursoria 2024-04-29T08:13:42+03:00 Teijo Räsänen 2024-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiaalipedagogiikka https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/147113 Ikämiehille hyvinvointia kulttuurista (IHKU) -hankkeen Velmut-toiminta sosiaalipedagogisen työotteen näkökulmasta 2024-08-02T12:36:41+03:00 Teija Makkonen Anne Airaksinen <p>Tässä käytäntökuvauksessa tarkastelemme Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n Ikämiehille hyvinvointia kulttuurista (IHKU) -hanketta ja sen Velmut-toimintaa sosiaalipedagogisen työotteen teoreettisen jäsennyksen valossa. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlaisia toimintatapoja kulttuurin hyödyntämiseksi siten, että ikääntyneiden miesten kokemuksellinen yksinäisyys vähenee ja elämänlaatu kohenee taiteeseen ja kulttuuriin liittyvien toimintojen keinoin. Jäsennämme Velmut-toimintaa sosiaalipedagogisen työotteen mukaisesti ja muotoilemme käytäntökuvauksen pohjalta kysymyslistan, jota voi hyödyntää sosiaalipedagogisesti orientoituneen toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.</p> 2024-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiaalipedagogiikka https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/153285 Ajattelun puolustus 2024-12-07T13:53:19+02:00 Sanna Ryynänen 2024-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiaalipedagogiikka https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/144879 Planetaarinen sosiaalipedagogiikka ihmisenä kasvamisen ja yhteiskunnan uudistumisen vauhdittajana 2024-04-10T10:44:44+03:00 Erkka Laininen Maria Joutsenvirta Arto O. Salonen <p>Sosiaalipedagogiikan tehtävänä on ollut tieteenalan varhaisvaiheista lähtien hyvinvoinnin mahdollisuuksien vaaliminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Nyky-yhteiskunnassa hyvinvointia pyritään parantamaan tavalla, joka ei tunnista ihmisen elämän perustavanlaatuista kytkeytymistä muuhun luontoon. Hyvinvoinnin tavoittelun tapojen muutostarpeesta on muodostumassa ihmiskunnan kohtalonkysymys, joka heijastuu myös sosiaalipedagogiikkaan. Sosiaalipedagogiikan nouseva ekososiaalinen suuntaus tunnistaa ekologisten ja sosiaalisten kysymysten yhteenkietoutumisen. Se etsii ratkaisuja kestävämmän elämäntavan rakentamiseen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasojen lisäksi ihmiskunnan ja planeetan tasoilla. Tässä katsauksessa havainnollistamme Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-ohjelman esimerkin kautta, miten planetaarinen sosiaalipedagogiikka avartaa sosiaalipedagogiikan tavoitteita ja käytäntöjä kohti eheämmän maailmayhteyden omaksumista, yhdessäluovaa oppimista ja planetaarisen toimijuuden vahvistamista. Esimerkkimme osoittaa, miten planetaarisen sosiaalipedagogiikan transformatiivisuus ilmenee käytännössä. Tietoon perustuvan oppimisen rinnalla korostuu suhteissa olemisen kokemuksia synnyttävä kontemplatiivinen, tietoisuustaitoja, aisteja ja kehollisuutta hyödyntävä oppiminen. Sen avulla yksilöitä ja yhteisöjä voidaan ohjata kokemukseen päivittäisen elämän tilallisista, ajallisista ja eettisistä kytkeytymisistä maailmaan, ja tukea heidän kasvuaan eheään maailmasuhteeseen ja tulevaisuuden toivoa vahvistavaan planetaariseen toimijuuteen.</p> 2024-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiaalipedagogiikka https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/153286 Sosiaalipedagogiikka hyvinvoinnin ja kestävän elämän edistäjänä 2024-12-07T13:57:56+02:00 Maria Huhmarniemi 2024-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiaalipedagogiikka https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/147172 Ekososiaalisia kriisikertomuksia 2024-08-06T20:07:45+03:00 Raisa Foster <p><em><span style="font-weight: 400;">Sodan pauloissa: Militarismi suomalaisessa yhteiskunnassa</span></em><span style="font-weight: 400;"> (toim. Susanna Hast &amp; Noora Kotilainen) on ajankohtainen ja varsin kattavasti eri tieteenalojen tutkimukseen perustuva kokoelmateos, joka tarjoaa kriittisiä näkökulmia militarismiin ja sen moninaisiin vaikutuksiin erityisesti suomalaisessa yhteiskunnassa. Kriittinen militarismitutkimus on jo vakiintunut tutkimusala Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa; Suomessa alan tutkimusta on tehty vasta vähän. </span><span style="font-weight: 400;">Kirja on jaettu kolmeen pääosioon: </span><em><span style="font-weight: 400;">Militarismi ja militarisaatio, Asevoimien normit ja sotilaallinen toiminta </span></em><span style="font-weight: 400;">sekä </span><em><span style="font-weight: 400;">Posthumaani sota ja arjen militarisaatio</span></em><span style="font-weight: 400;">. Teoksessa on yhteensä 20 kirjoittajalta 18 esseetä, jotka käsittelevät muun muassa sotilaallisia instituutioita, asevoimien sukupuolinormeja ja arkielämän militarisaatiota, mutta myös militarismin, ympäristön, ihmisen ja toislajisten eläinten suhdetta. </span><span style="font-weight: 400;">Kirjassa osoitetaan teoreettisten tarkasteluiden ja konkreettisten esimerkkien kautta, kuinka sotilaalliset arvot vaikuttavat syvästi yhteiskunnassamme, ei vain politiikassa vaan myös arjen käytännöissä ja tunteiden tasolla. Toimittajien mukaan kirjan tarkoituksena on tarjota militaristisille kehityskuluille myös vaihtoehtoisia näkökulmia ja herättää vuoropuhelua niin tutkijoiden kesken kuin laajemminkin yhteiskunnassa. </span><span style="font-weight: 400;">Militarismin vaikutusten ymmärtäminen ja purkaminen on tärkeätä, kun halutaan löytää pedagogisia keinoja tukea sosiaalista integraatiota, yhteisöllisyyttä ja rauhaa erityisesti monimutkaisten sosiaalisten ja ekologisten kriisien ajassa.&nbsp;</span></p> 2024-12-08T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiaalipedagogiikka