https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/issue/feed Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2019-07-17T22:21:09+03:00 Elina Nivala elina@nivala.net Open Journal Systems <p>Sosiaalipedagogisessa aikakauskirjassa julkaistaan sosiaalipedagogiikan teoriaa ja tutkimusta sekä muita sosiaalipedagogisesti kiinnostavia aihealueita käsitteleviä artikkeleita, sosiaalipedagogisia käytäntöjä käsitteleviä katsauksia, sosiaalipedagogisesti kiinnostavia kirja-arviointeja sekä puheenvuoroja suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa on julkaistu vuodesta 2000 lähtien, ja julkaisun artikkelit ovat olleet vertaisarvioituja vuodesta 2012. Aikakauskirjalla on Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus ja Julkaisufoorumi-luokituksessa (Jufo) se on tasolla 1.</p> <p>Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa julkaisee Suomen sosiaalipedagoginen seura ry.</p> https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/77438 1918 2019-07-17T22:20:38+03:00 Juha Hämäläinen juha.hamalainen@uef.fi 2018-12-28T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2018 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/70196 Sosiaalinen luottamus ryhmäilmiönä 2019-07-17T22:19:37+03:00 Antti Maunu maunuan@gmail.com <p>Tutkin artikkelissa sosiaalisen luottamuksen muodostumista ryhmäprosessina. Käsitteellistän sosiaalista luottamusta relationaalisesti ja intersubjektiivisesti vuorovaikutuksessa kehkeytyvänä ilmiönä, ja pidän sitä keskeisenä resurssina yhteiskuntaan ja sen yhteisöihin kiinnittymisessä. Empiirisenä tapaustutkimuksena hyödynnän kahden ammatillisen opiskelijaryhmän (A ja B) vuorovaikutusta ryhmähaastattelutilanteessa. Aineiston analyysissa sovellan keskustelunanalyysin työkaluja. Ryhmä A:ssa puheenvuorot ja vuorovaikutukseen osallistuminen jakautuivat epätasaisesti eikä ryhmällä ollut valmiuksia säädellä itse omaa yhteistoimintaansa. Ryhmä B ilmeni vuorovaikutuksen suhteen tasapuolisena sekä ruokki jäsentensä yhteistyötä, aktiivista osallistumista ja tuotti myönteistä palautetta kaikille ryhmän jäsenille. Esitän, että ryhmä B antaa jäsenilleen ryhmä A:ta paremmat valmiudet sosiaaliseen luottamukseen sekä sitä tukeviin toimintatapoihin. Keskeiseksi selittäväksi tekijäksi ryhmien vuorovaikutuksessa nousi oppilaitosten ja ryhmänohjaaja-opettajien panos ja rooli ryhmien yhteistyökyvyn rakentajina. Sosiaalipedagogiikan ja koulutuspolitiikan näkökulmasta tulokset kertovat, että sosiaalista luottamusta sekä laajemmin<br>yhteisöllisyyttä ja yhteisöihin kasvamista on mahdollista ohjata ja harjoitella aktiivisesti. Koulut ja oppilaitokset ovat luonteva toimintaympäristö tehdä tätä, mutta se edellyttää oppilaitosten henkilökunnalta valmiuksia ja resursseja.</p> 2018-12-28T15:47:01+02:00 Copyright (c) 2018 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/70141 What field education experiences do social services students regard as meaningful? 2019-07-17T22:19:06+03:00 Niina Manninen niina.manninen@helsinki.fi Elina Kuusisto elina.kuusisto@helsinki.fi Kirsi Tirri Kirsi.Tirri@helsinki.fi <p>Mitä työharjoittelukokemuksia sosionomiopiskelijat pitävät merkityksellisinä?</p> <p>Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia työharjoittelukokemuksia sosionomiopiskelijat (N=113) pitivät merkityksellisinä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on ”elämän tarkoituksen” määritelmä (Damon, Menon &amp; Bronk 2003). Auttamisammatin tavoittelu määritellään elämän tarkoitukseksi, mikäli se on henkilökohtaisesti merkityksellinen pitkän tähtäimen tavoite, joka tietoisesti toteutetaan muiden hyödyksi. Laadullisen ja määrällisen aineiston perusteella opiskelijoiden merkittävät kokemukset koskivat yhteisöllisyyttä sekä ammattiin ja itseen liittyvään oppimista. Luottamus omiin auttamisen ja sosiaalisen asianajon taitoihin kasvoi harjoittelun aikana, ja opiskelijat kokivat vähemmän tarvetta etsiä elämän tarkoitusta. Auttaminen vaikuttaa olevan tärkeä elämäntavoite opiskelijoille, mutta sen prososiaalisten merkitysten eksplisiittinen reflektointi ei ole kuitenkaan ilmeistä.</p> 2018-12-28T16:04:17+02:00 Copyright (c) 2018 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/70187 Osallistava pedagogiikka liikuntakasvatuksessa 2019-07-17T22:20:08+03:00 Satu Lehto satu.s.lehto@helsinki.fi <p>Lasten ja nuorten kasvaneet hyvinvointi- ja terveyserot sekä syrjäytymisen uhka ovat kohdistaneet yhteiskunnallista keskustelua lasten ja nuorten yhdenvertaisuuteen ja suunnanneet resursseja ennaltaehkäisyyn kuten koulun kerhotoiminnan kehittämiseen. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty alakoulun liikuntakerhoista. Niihin olivat saaneet kutsun lapset, joilla ei ollut ohjattua liikuntaharrastusta. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää paremmin osallisuuden tukemista liikuntakasvatuksessa. Minkälaiset asiat liikuntakerhossa mahdollistavat lasten mielestä mieluisan liikuntakerhokokemuksen ja miten lasten osallisuutta tuetaan liikuntakerhossa? Tarkastelun apuna käytetään bell hooksin kehittämää osallistavaa pedagogiikkaa (engaged pedagogy), jonka tavoitteena on luoda tasa-arvoinen oppimisyhteisö. Koulun kerhot osoittautuivat osallisuuden tukemiselle otolliseksi liikuntaympäristöksi. Liikuntakerhojen yhdenvertainen ja turvallinen ilmapiiri rohkaisi lapsia oman mielipiteen ilmaisuun ja aktiivisen roolin ottamiseen kerhon toiminnasta sekä tuki yhdessä tekemisen kulttuuria.</p> 2018-12-28T15:44:17+02:00 Copyright (c) 2018 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/70949 Kohti valveutumista ja ajattelun rajoja kriittisen pedagogiikan keinoilla 2019-07-17T22:21:09+03:00 Aleksi Fornaciari aleksi.fornaciari@jyu.fi Tiina Nikkola tiina.nikkola@jyu.fi <p>Katsauksessa pohdimme kriittisen pedagogiikan mahdollisuuksia lisätä opettajaopiskelijoiden kykyä jäsentää yhteiskunnallisten ilmiöiden suhdetta kasvatukseen. Esimerkkinä käytämme Lapset elämänsä valtiaiksi -hanketta, jota Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa on toteutettu Venäjällä ja Virossa. Siinä sosiokulttuurisen innostamisen avulla, opiskelijoiden oman osallistumisen kautta, pyritään luomaan solidaarisuuteen ja tasa-arvoon kurkottavia yksilöitä. Toiminnan keskeisiä arvoja ovat yhteisöllisyys, osallistuminen, dialogi ja luovuus. Prosessin päämääränä on todellisuuden kriittinen tarkastelu ja siitä kumpuava toiminta. Kriittisen pedagogiikan sovelluksia toteutetaan yliopistokentällä kauttaaltaan suhteellisen vähän. Varsinkin opettajankoulutuksen ja kasvatustieteen kentällä koulun ulkopuolelle suuntautuva yhteiskunnallinen ja kriittinen toiminta on harvinaista. Myös yhteiskunnallista tiedostamista lisäävät lähestymistavat, kuten demokratia- ja osallisuuskasvatus tai kriittisen ajattelun taidot, ovat vähäisessä roolissa niin peruskouluissa kuin opettajankoulutuksessakin. Esittelemme Lapset elämänsä valtiaiksi -hankkeen pitkäaikaisen projektikoordinaattorin kanssa käydyn keskustelun pohjalta hankkeen toimintaa sekä pohdimme taustalla vaikuttavan freireläisen kriittisen pedagogiikan ja sen tavoitteiden pedagogista ja tutkimuksellista antia myös opettajankoulutukselle. Kriittisen pedagogiikan keinoin on mahdollista syventää opettajaopiskelijoiden yhteiskunnallista ajattelua sekä terävöittää ymmärrystä kokemuksen, reflektion ja toiminnan yhteydestä.</p> 2018-12-28T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2018 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/77439 Simone Weilin inspiroimia ajatuksia eettiseksi kasvamiseen, hyvän toteutumiseen ja sosiaaliseen silloittumiseen kuudennen aallon (2010–2050) yhteiskunnassa 2019-07-17T22:18:35+03:00 Voitto Kuosmanen voitto.kuosmanen@lapinamk.fi <p>Simone Weil (1908–1943) oli ranskalainen filosofi, jota kiinnosti kysymys, kuinka elää eettisesti vastuullista elämää modernissa, ihmisen elämän edellytyksiä tuhoavassa<br>kulttuurissa. Weil ajatteli, että ihmisen ydin on hyvyys. Ongelmana on se, että ajatuksemme ja tekomme eivät enää tavoita toisiaan. Taustalla on juurista irtirepeytymisen<br>ongelma. Kun ihminen on repeytynyt irti juuristaan, hän on kadottanut vallan omaan elämäänsä.<br>Miten oman elämän sivustakatsojaksi asettunut voisi elää eettisesti arvokasta elämää? Weil pyytää ihmistä kääntämään katseen tarpeisiinsa ja niiden tyydyttymiseen.<br>Weil katsoi, että ihmisiä yhdistävät aidot fyysiset ja ”sielun” tarpeet. Fyysisten tarpeiden tyydyttyminen on ihmisten yhteinen intressi. Yhteiskunta voidaan<br>rakentaa noiden tarpeiden tyydyttymisen perustalle. Kuitenkin vasta sitten, kun ihminen ottaa itse vastuun henkisten tarpeidensa tyydyttymisestä, hän silloittaa itsensä<br>toisiin ihmisiin ja luontoon eli kasvattaa juurensa uudelleen.<br>Ihmiskunnalla on ratkaistavana jännite sivilisaation tuhon ja kestävän tulevaisuuden välillä. Nyt elämme niin sanotussa kuudennen aallon (2010–2050) yhteiskunnassa,<br>jossa haasteeksi nousee solidaarisuuteen perustuvien siteiden vahvistaminen ihmisten keskinäisessä toiminnassa. Tekstissä pohdin, millaisia ajatuksia Simone<br>Weil tarjoaa sosiaalipedagogisesti virittyneille toimijoille kestävän tulevaisuuden rakentumiseen.</p> 2018-12-28T17:01:36+02:00 Copyright (c) 2018 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/70998 Yhteiskunnasta näkyvää taiteen työtavoilla 2019-07-17T22:18:05+03:00 Satu Maria Olkkonen satu.m.olkkonen@gmail.com <p>Katsaus käsittelee dokumenttiteatteria tutkimusmenetelmänä ja tutkimustuloksena, sen tarjoamia sisällöllisiä mahdollisuuksia ja tutkimustiedon sensoriseen ulottuvuuteen liittyviä raportoinnin haasteita yhden tapausesimerkin kautta.</p> 2018-12-28T20:43:10+02:00 Copyright (c) 2018 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/65455 Empatian monet kasvot 2019-07-17T22:17:34+03:00 Eija Raatikainen eija.raatikainen@metropolia.fi 2018-12-28T21:02:50+02:00 Copyright (c) 2018 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/77442 Nuorena turvapaikanhakijana Suomessa 2019-07-17T22:17:03+03:00 Päivikki Rapo paivikki.rapo@gmail.com 2018-12-28T21:10:44+02:00 Copyright (c) 2018 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/77443 Kasvatuksella kohti ekologista viisautta 2019-07-17T22:16:33+03:00 Raisa Foster raisa@raisafoster.com 2018-12-28T21:16:13+02:00 Copyright (c) 2018 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/77444 Lectio praecursoria 2019-07-17T22:16:02+03:00 Leena Karppinen leena.karppi@dnainternet.net 2018-12-28T21:22:11+02:00 Copyright (c) 2018 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja