https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/issue/feed Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2021-01-19T23:45:06+02:00 Elina Nivala elina@nivala.net Open Journal Systems <p>Sosiaalipedagogisessa aikakauskirjassa julkaistaan sosiaalipedagogiikan teoriaa ja tutkimusta sekä muita sosiaalipedagogisesti kiinnostavia aihealueita käsitteleviä artikkeleita, sosiaalipedagogisia käytäntöjä käsitteleviä katsauksia, sosiaalipedagogisesti kiinnostavia kirja-arviointeja sekä puheenvuoroja suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa on julkaistu vuodesta 2000 lähtien, ja julkaisun artikkelit ovat olleet vertaisarvioituja vuodesta 2012. Aikakauskirjalla on Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus ja Julkaisufoorumi-luokituksessa (Jufo) se on tasolla 1.</p> <p>Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa julkaisee Suomen sosiaalipedagoginen seura ry.</p> https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/101286 Sosiaalipedagoginen katse ja ajan haasteet 2021-01-14T14:39:43+02:00 Juha Hämäläinen juha.hamalainen@uef.fi 2020-12-28T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/96099 Oman osaamisen tunnistaminen voimaantumisen välineenä 2021-01-14T14:39:36+02:00 Anne Airaksinen anneair@uef.fi <p>Tässä katsauksessa tarkastellaan oman osaamisen tunnistamista voimaantumisen näkökulmasta. Tarkastelussa hyödynnetään ViaDia Joensuu&nbsp;ry:n Kotoa kohti työelämää -hankkeessa vuosina 2019–2020 saatuja kokemuksia. Hankkeen toiminta kohdennettiin maahan muuttaneille naisille ja toiminta tavoitti säännöllisesti noin 40 osallistujaa. Hankkeessa toteutettiin avoimia toiminnallisia ryhmä- ja yksilöohjaustuokioita, joiden avulla tuettiin osallistujien suomen kielen taitoa ja tunnistettiin osallistujien vahvuuksia sekä kartoitettiin heidän opiskelumahdollisuuksiaan. Hankkeen tarkoituksena oli tukea osallistujien omien lähtökohtien ja tarpeiden pohjalta osallistujien voimavaroja, potentiaalia, kasvua, osallisuutta ja toimijuutta. Toiminnan taustalla on tunnistettavissa sosiaalipedagoginen viitekehys. Osaamisen tunnistamisen työvälineinä käytettiin Itä-Suomen yliopiston SkiLLfie-itsearviointityökaluja, jotka auttavat tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamista sekä kertomaan siitä. SkiLLfie-työkalut on kehitetty erityisesti maahan muuttaneiden tarpeisiin. Tässä katsauksessa hyödynnetään hankkeen aikana kertyneiden kokemusten lisäksi hanketyöntekijöiden laatimaa aikuiskasvatustieteen pro gradu -työtä, joka käsittelee Itä-Suomen yliopiston Opinsauna-hankkeen oman osaamisen tunnistamisen työkalujen käytön vaikutuksia. Oman osaamisen tunnistamista lähestytään voimaantumisen ydinkäsitteen kautta.</p> 2020-12-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/96100 Ylätaso – asiakkuudesta yliopistoyhteisön jäsenyyteen 2021-01-14T14:39:34+02:00 Satu Järvinen satujar@gmail.com Anna-Kaisa Hokkanen annakaisa.hokkanen@gmail.com Sara Komulainen sara.komulainen@live.fi Katri Jurvakainen katri.jurvakainen@tuni.fi <p>Katsausteksti tarkastelee yliopistomaailman tehokkuus- ja suoritusvaatimuksia opiskelijoiden näkökulmasta esitellen niiden vastapainoksi opiskelijoiden luoman hitaan ajattelun tilan: Ylätaso – keskustelusarja kasvatuksesta (2018–2020). Ylätaso-hanke on tietoinen pyrkimys pois yliopiston asiakassuhteesta kohti yliopistoyhteisön täysivaltaista jäsenyyttä opiskelija-aktivismin ja epävirallisen yliopistopedagogiikan kehittämisen kautta.</p> 2020-12-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/101287 Maahanmuuttajaopiskelijoiden sosiaalipedagoginen ohjaus vapaassa sivistystyössä 2021-01-14T14:39:32+02:00 Elina Nivala elina.nivala@uef.fi 2020-12-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/101288 Ohjaustyön käytännön ja teorian yhdistäminen innostaa vapaan sivistystyön toimijoita 2021-01-14T14:39:31+02:00 Tytti Pantsar tytti.pantsar@kansanopistot.fi 2020-12-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/101289 Mitä opimme yhteistyöstä kotokoulutuksen kehittämiseksi? 2021-01-14T14:39:29+02:00 Paula Yliselä paula.ylisela@msl.fi 2020-12-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/101290 Sosiaalipedagoginen toimintatapa ja vapaa sivistystyö 2021-01-14T14:39:27+02:00 Juha Hämäläinen juha.hamalainen@uef.fi 2020-12-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/101291 Lektio praecursoria 2021-01-14T14:39:24+02:00 Päivi Mäntyneva paivi.mantyneva@helsinki.fi 2020-12-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/90106 Arkilähtöinen kotitalousneuvonta ja -kasvatus nuorten siirtymävaiheiden tukena 2021-01-14T14:39:45+02:00 Sanna Sekki sanna.sekki@helsinki.fi Minna Autio minna.autio@helsinki.fi <p>Nuoruuden siirtymävaiheet ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet. Haavoittuvissa elämäntilanteissa eläville nuorille tuen saaminen ja tuen oikea-aikaisuus ovat keskeisiä siirtymävaiheen onnistumisen kannalta. Nuorten tukeminen on kohdistunut pääasiassa kouluttautumisen ja työllistymisen edistämiseen. Sen sijaan arjen taitojen oppimiseen, kuten itsestä huolehtimiseen (mm. vaatehuoltoon, hygieniaan) tai raha-asioiden hoitamiseen, ei ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota. Tutkimme kotitalousasiantuntijoiden näkemyksiä nuorille suunnatusta kotitalousneuvonnasta, jonka avulla tuetaan haavoittuvassa asemassa olevien nuorten arjen taitoja ja sitä kautta kiinnittymistä yhteiskuntaan. Tutkimusaineisto koostuu kotitalousasiantuntijoiden teemahaastatteluista (n=11). Analysoimme kotitalousasiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten he rakentavat ymmärrystä arjen haasteista kartoittamalla nuorten elämismaailmaa sekä miten he vastaavat nuorten tuen tarpeeseen. Asiantuntijat painottivat yhdessä tekemistä sekä malli- ja vertaisoppimista. He liittivät ryhmätoimintaan kotitalouden opetukselle tyypillisiä sisältöjä, kuten ruoanvalmistusta, kodin puhtaanapitoa ja kuluttamista. Nuorten kanssa työskentely ohjaa asiantuntijoita toiminaan kasvattajina, joten toimintaa voi kutsua arkilähtöiseksi kotitalouskasvatukseksi. Tutkimus rakentaa ymmärrystä siitä, miten arkilähtöinen kotitalouskasvatus tuo käytännöntaitojen opettamisen osaksi nuorten siirtymävaiheiden tukemista. Nuoret tarvitsevat konkreettista, arkeen suuntautuvaa, sosiaalipedagogisesta näkökulmasta suunniteltua tukea muiden tukipalveluiden rinnalle.&nbsp;</p> 2020-12-28T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/91582 Ympäristöinnostaja luontokokemusten ja ekososiaalisesti merkittävien suhteiden välittäjänä 2021-01-14T14:39:42+02:00 Satu Järvinen satu.jarvinen@tuni.fi Raisa Foster fosterraisa@gmail.com Nicholas Morris nick.morris@kent.edu <p>Artikkelissa luonnostellaan laaja-alaisesti eri kasvatuskonteksteihin soveltuvan ympäristöinnostamisen lähtökohtia, periaatteita ja tavoitteita. Tarve ympäristöinnostamisen käsitteellistämiselle nousi Ohiossa toteutetun Arts for Parks -hankkeen myötä. Ohiolaisten ympäristökasvattajien haastatteluiden ja työpajahavainnointien analysointi nosti keskeisimpinä piirteinä esiin kasvattajan omista kokemuksista nousevan vastuullisen luontosuhteen sekä heidän syvän luontorakkautensa ja innostuksensa tiedon jakamiseen ja kokemusten tarjoamiseen. Sosiokulttuurisen innostamisen teoriaan nojaten ympäristöinnostamisen lähtökohdiksi voidaan asettaa toiminnan paikkasidonnaisuus ja innostajan henkilökohtainen työote. Ympäristöinnostajan keskeisenä tehtävänä on ekososiaalisesti merkittävien suhteiden välittäminen. Ympäristöinnostamisella pyritään emansipaatioon kestämättömyyttä tuottavista arvoista, uskomuksista ja toimintatavoista. Ympäristöinnostaminen on siis yhteisöllistä toimintaa kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää tulevaisuutta.</p> 2020-12-28T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/86871 Syöpään sairastuneet ja heidän läheisensä tarvitsevat tukea ja palveluohjausta – Syöpäjärjestöjen ammattilaisten näkökulma 2021-01-14T14:39:40+02:00 Heli Tiirola heli.tiirola@uef.fi Veli-Matti Poutanen veli-matti.poutanen@uef.fi Liisa Pylkkänen liisa.pylkkanen@fimea.fi <p>Artikkelissa tarkastellaan syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä saamaa ja tarvitsemaa tietoa ja tukea sairauden eri vaiheissa. Lisäksi kartoitetaan Syöpäjärjestöjen ja julkisen terveydenhuollon välisen yhteistyön kehittämismahdollisuuksia sairastuneiden ja heidän läheistensä hyväksi. Vuonna 2017 lähetettiin Webropol-kysely Syöpäjärjestöjen potilastyötä tekeville ammattilaisille ja toiminnanjohtajille (n=35). Kyselytulosten pohjalta toteutettiin kolme terveydenhuollon ammattilaisten (n=12) ja kolme toiminnanjohtajien (n=9) ryhmähaastattelua. Kyselyaineisto analysoitiin kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä. Analyysissä sovellettiin jakaumatarkasteluja ja ristiintaulukointia. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimuksen mukaan syöpään sairastuneet ja heidän läheisensä tarvitsevat tietoa sairaudesta, hoidoista ja erityisammattilaisten palveluista. Lisäksi se kaipaavat psykososiaalista tukea ja talousneuvontaa. Osa läheisistä tarvitsee tukea enemmän kuin sairastunut. Terveydenhuollon ammattilaisten toivotaan tarjoavan nykyistä enemmän palveluohjausta erityisasiantuntijoiden luo ja järjestöjen palveluihin varsinkin hoitopolun alussa. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet vastata syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä tuen tarpeisiin, mihin julkisessa terveydenhuollossa on rajalliset resurssit. Tämä tutkimus osoittaa, että järjestöjen palveluja on tarpeen kehittää sosiaalipedagogisen työotteen, kuten toimijuuden ja osallisuuden tukemisen ja dialogisuuden avulla. Syöpäjärjestöjen henkilökunta haluaa vahvistaa yhteistyötä julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Järjestöjen roolin vahvistaminen on myös yksi sosiaalija terveydenhuollon rakennelakiuudistuksen tavoite.</p> 2020-12-28T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/70184 Pelit ja pelillisyys houkuttelevat nuoria osallistumaan ja tuottavat osallisuutta – esimerkkinä kaksi kehittämishanketta 2021-01-19T23:45:06+02:00 Kirsi Purhonen kirsi.purhonen@xamk.fi Jaana Poikolainen jaana.poikolainen@xamk.fi Suvi Pylvänen suvi.pylvanen@xamk.fi Valdemar Kallunki Valdemar.Kallunki@laurea.fi <p>Nuorten osallisuuden toteutumista kehittämistoiminnassa haastavat usein hanketoiminnan lähtökohdat, joissa tavoitteet ja toiminnot on ainakin osittain määritelty ennen nuorten osallistamista. Pelillistäminen on keino motivoida ja innostaa nuoria toimintaan. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten nuorten osallistumista tuettiin Matti – Miesten matkat työhön (ESR 2016–2018) ja Versus (THL Terveyden edistämisen määräraha 2017–2019) -hankkeissa. Artikkelissa tarkastellaan, miten osallisuus ja kokemus osallisuudesta kehittyivät osallistumisen myötä. Tutkimuskysymyksenä on, onko hankkeissa toteutettu pelillisyys vahvistanut osallistujien osallisuutta, ja jos on, millä tavoilla. Käytämme tässä artikkelissa molemmissa hankkeissa kerättyä aineistoa. Matti-hankkeessa tuotettiin aineistoa hankearviointia varten haastattelemalla nuoria ja samaa aineistoa käytettiin myös tässä tutkimuksessa. Versus-hankkeessa osallistettiin nuoria mukaan kehittämistyöhön palautekyselyjen ja ryhmähaastattelujen avulla. Versus-hankkeen palauteaineistoa otettiin tarkempaan analyysiin osallisuuden kokemuksen tunnistamiseksi. Aineisto osoittaa, että osallisuuden kokemus on nuorille monimuotoinen. Osallistuminen tuotti heille uuden oppimista ja kompetenssia, omaehtoisuutta ja autonomiaa, vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.</p> 2020-12-28T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Sosiaalipedagoginen aikakauskirja