Sosiaalipedagogiikka

Sosiaalipedagogiikka visiona, tehtävänä ja maailmankuvan jäsentäjänä

Juha Hämäläinen — ti, 20 joulu 2022 00:00:00 +0200

Matkani sosiaalipedagogiseen kasvatusajatteluun

Leena Kurki — ti, 20 joulu 2022 00:00:00 +0200

Mistä tulet sosiaalipedagogiikka, mihin menet?

Sanna Ryynänen — ti, 20 joulu 2022 00:00:00 +0200

Kuvittelua opettamassa

Pilvi Porkola, Suvi Salmenniemi, Hanna Ylöstalo — ti, 20 joulu 2022 00:00:00 +0200

Utopiat ja toisenlaisten maailmojen kuvittelu ovat tärkeitä yhteiskuntakritiikin välineitä. Kuvittelu ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se on taito, joka vaatii harjoittelua. Tässä käytäntökuvauksessa tarkastellaan sitä, miten kuvittelua voi opettaa yliopistossa. Kuvaus pohjautuu sosiologian maisteriopiskelijoille suunnattuun "Harjoituksia poliittisessa
mielikuvituksessa" -opintojaksoon. Kuvauksessa pohditaan konkreettisten esimerkkien avulla taiteen piirissä kehitettyjen harjoitteiden soveltamista yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun ja opetukseen sekä kriittisen ajattelun valmiuksien kehittämiseen. Pohdinta perustuu harjoitusten kuvauksiin, tutkijoiden opetustilanteista kirjoittamiin kenttäpäiväkirjoihin ja opiskelijoiden kurssipalautteisiin. Kuvittelu auttaa edistämään yhteiskunnallista muutosta sekä haastaa etsimään toisenlaisia tietämisen tapoja. Kuvittelu ja sen opettaminen edellyttää mahdollisen pedagogiikkaa, joka ei tarjoa valmiita vastauksia vaan etsii tapoja kurottua kohti tuntematonta.

Kiireetöntä ohjausta ja kunnianhimoisia luovuuspajoja Poikien Talolla

Johanna Niemi, Mai Salmenkangas — ti, 20 joulu 2022 00:00:00 +0200

Taiteellisen toiminnan merkitys sosiaalisessa nuorisotyössä on hyvin tunnistettu. Poikien Talolla tehtävän sukupuolisensitiivisen nuorisotyön yhdeksi toteutustavaksi on noussut luova työote, jota toteutetaan pääosin ammattitaiteilijoiden vetämissä luovuuspajoissa. Luovuuspajat jäsentyvät kolmen ulottuvuuden ympärille: oppiminen, taiteellinen ilmaisu ja sosiaaliset vaikutukset. Käytäntökuvauksessa avataan näitä ulottuvuuksia toiminnan taustana ja esitetään käytännön työkaluja, joilla niiden toteutuminen voidaan varmistaa. Luova toiminta mahdollistaa sensitiivisten aiheiden kuten sukupuolen käsittelemisen tekemisen kautta. Monella pajoihin osallistuvalla nuorella on haasteita sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa, eikä esimerkiksi sukupuolen tai muiden oman elämän kysymysten käsittely etenkään sanallisesti ole helppoa. Kiireetön tekeminen ja tuttu ryhmä luovat turvallisen ympäristön monien teemojen käsittelyyn myös ilman sanoja. Käytäntökuvauksessa hyödynnetään nuorilta ja ohjaajilta kerättyjä palautteita, joiden pohjalta jaetaan nuorten ja ohjaajien kokemuksia luovuuspajoista oman äänen vahvistajana.

Tuu mun viereen nauraan

Tuula Stenius, Juli-Anna Aerila — ti, 20 joulu 2022 00:00:00 +0200

Huumorilla on monia positiivisia vaikutuksia sekä yksilöön että yhteisöön. Yhteisöön kuuluminen on ihmisen keskeisiä tarpeita, ja huumori voi sekä yhdistää että erottaa yhteisön jäseniä. Tämä tutkimus kuvaa paljon huumoria tuottavien lasten eli hupailijoiden huumoria. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata paljon huumoria käyttävien lasten toimintaa varhaiskasvatusryhmän erilaisissa tilanteissa sekä sitä, miten huumori rakentuu ryhmässä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Tutkimus on luonteeltaan etnografinen. Tutkimuksen aineisto koostuu 30 videotallenteesta, jotka on kuvattu viidessä eri lapsiryhmässä ja joissa yhdeksän hupailijaa tuottaa erilaisia huumoritilanteita. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hupailijat ovat huumorin tuottajina erilaisia ja parhaimmillaan hupailija synnyttää positiivista ilmapiiriä yhteisöön, toimii huumorin käytön mallina muille sekä tukee muita lapsia huumorikokeiluissa. Huumorille on tilaa, kun aikuiset tunnistavat pedagogisesti huumoritilanteet, ymmärtävät huumorin vastavuoroisen luonteen ja antavat hupailijan tuottamalle huumorille mahdollisuuden.

Erilaiset taide- ja luontotoimijat innostamassa ja tukemassa osallisuutta

Kati Vapalahti, Laura Hokkanen, Jatta Juhola — ti, 20 joulu 2022 00:00:00 +0200

Tämän artikkelin tavoite on tuottaa tietoa taide- ja luontotoimijoista osallisuudentukijoina. Haastattelimme 11 sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen toimijaa, jotka sovelsivat käytäntöön Parasta Etelä-Savoon -hankkeen yhteiskehittämispajoissa
kehittämiään taide- ja luontomenetelmiä. Haastatteluissa haimme vastausta siihen, miten nämä taide- ja luontotoimijat arvioivat käyttämiensä menetelmien lisänneen toimintoihin osallistuneiden osallisuutta. Lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, miten he kuvasivat omaa työtään ja työtapaansa. Kaikilla toimijoilla näytti olevan samansuuntainen orientaatio organisoidessaan demokraattista, arvostavaa ja turvallista toimintaa. Heillä oli rohkeutta kokeilla uusia työtapoja. Löysimme orientaatioista myös tyypillisiä eroja, jotka koottiin viideksi taide- ja luontotoimijatyypiksi. Toimijatyyppien tarkastelun kautta voidaan pohtia sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työn kehittämistä sosiokulttuurisen innostamisen suuntaan. Tämä artikkeli tarjoaa yhden näkökulman siihen, kuinka taide- ja luontotoimintaa voidaan toteuttaa eri tavoin ja erilaisista lähtökohdista.

Liian moni uupuu matkalla menestykseen

Elina Nivala — ti, 20 joulu 2022 00:00:00 +0200

Empaattisempi sosiaaliala luomassa empaattisempaa yhteiskuntaa

Satu-Johanna Lattu, Heikki Moisio, Eeva-Mari Miettinen — ti, 20 joulu 2022 00:00:00 +0200

Empatia on keskeisessä roolissa sosiaalialan suhdeperusteisessa työssä. Tässä katsauksessa tarkastellaan empatian roolia ja sen haasteita sosiaalialan työssä. Pohdintaa ohjaavat kysymykset siitä, millaista empatiaa sosiaalialalla tarvitaan ja mistä empatian haasteet juontavat juurensa sekä millaisena sosiaalialan empatia näyttäytyy reflektiivisen empatian kautta. Empatian moniulotteinen tarkastelu paljastaa sen alttiuden ulkopuolisille vaikutteille. Parhaimmillaan empatia ei ole vain tunne tai kehitettävä taito vaan paljon laajempi tapa nähdä maailmaa. Auttamisammateissa empatiaan liitetään usein haavoittavuus ja empatiaväsymys. Sosiaalialalla empatiaa onkin siksi erityisen tärkeä tarkastella kehitettävänä taitona, moniulotteisena kokemuksena ja maailmankatsomuksena, jolla on vaikutusta sosiaalityön laatuun ja työntekijän hyvinvointiin. Yhtenä ratkaisuna empatian haasteisiin voidaan pitää reflektiivistä empatiaa. Reflektiivinen empatia perustuu kykyyn eritellä empatian eri ulottuvuuksia ja samalla hahmottaa, miten maailmankuvamme, tunteemme, oletuksemme ja asenteemme sekä niiden taustalla olevat kulttuuriset, poliittiset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet vaikuttavat empatiaan ja tapaamme kokea sitä. Reflektiivinen empatia yhdistettynä yhteiskuntakriittiseen ja reformistiseen sosiaalipedagogiseen toimintaan mahdollistaa siirtymän kohti empaattisempaa kulttuuria ja inhimillisempää yhteiskuntaa.