Kokeellinen keskustelunanalyysi

Kirjoittajat

  • Melisa Stevanovic
  • Mikko Kahri

Avainsanat:

etnometodologia, keskustelunanalyysi, kokeellinen tutkimus, metodologia

Abstrakti

Keskustelunanalyysi on osoittanut vahvuutensa ihmisten luonnollisissa tilanteissa tapahtuvan kasvokkaisen vuorovaikutuksen erittelemisessä. Viime vuosina monet keskustelunanalyysin piirissä toimivat tutkijat ovat kuitenkin ryhtyneet soveltamaan tutkimuksissaan kokeellista menetelmää. Tämä artikkeli esittelee tähän mennessä tehtyjä ja parhaillaan tekeillä olevia tutkimuksia, joissa keskustelunanalyysia ja kokeellista menetelmää on yhdistetty toisiinsa. Yksi tapa tehdä tämä on rakentaa tutkimusasetelmia, joissa ääni- ja videotallennettua vuorovaikutusaineistoa käytetään kokeiden ärsykkeinä. Näissä lähestymistavoissa keskustelunanalyyttisen tutkimustiedon rooli on ennemmin teoreettinen kuin metodinen: siitä voidaan johtaa hypoteeseja empiiriselle tutkimukselle sekä apuvälineitä empiiristen havaintojen tulkitsemiseen. Toisaalta kokeellista keskustelunanalyysia voidaan toteuttaa siten, että vuorovaikutusaineistoa tuotetaan kokeellisesti – joko luonnollisissa tilanteissa, esimerkiksi rikkomiskokeiden avulla, tai laboratoriossa, jolloin vuorovaikutuksen ominaispiirteisiin yleensä pyritään vaikuttamaan erilaisin tehtävänannoin. Näissä tutkimuksissa keskustelunanalyyttista tutkimustietoa voidaan hyödyntää ei vain teoreettisesti, vaan myös metodisesti, esimerkiksi vuorovaikutusilmiöiden luokittelussa. Artikkeli korostaa kokeellisen keskustelunanalyysin mahdollisuuksia toimia siltana sosiaalisten käytänteiden tutkimuksen ja muiden tieteenalojen piiristä nousevien, vuorovaikutusta koskevien kysymysten välillä.

Tiedostolataukset

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2015-09-01

Viittaaminen

Stevanovic, M., & Kahri, M. (2015). Kokeellinen keskustelunanalyysi. Sosiologia, 52(3), 222–236. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/sosiologia/article/view/124183