Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen - siviilipalvelusvelvollisten ja reservistä eroavien kokemuksia asevelvollisuudesta ja hyvinvointivaltiosta
Avainsanat:
asevelvollisuus, kansalaisuus, maanpuolustus, maanpuolustustahto, maanpuolustussuhdeAbstrakti
Artikkelissa tarkastellaan, miten ja millaisista tekijöistä kansalaisen suhde maanpuolustukseen ra- kentuu. Aineistona ovat siviilipalvelusta suorittavien ja reservistä eroavien suomalaisten asevelvollisten haastattelut (71 henkilöä). Tutkimuksen perusteella muodostetaan maanpuolustussuhteen käsite, joka jäsentää kansalaisuuden kehyksessä yksilön suhdetta maanpuolustukseen ja valtion tuottamaan turvallisuuteen. Se tarjoaa mahdollisuuksia tulkita yksilön valintoja osana kansalaisuutta, yhteisöjen jäsenyyttä ja yhteiskuntaa. Yksilö asemoituu maanpuolustukseen maanpuolustusasenteen, luottamuksen, osaamisen ja toimijuuden kautta. Maanpuolustussuhdetta kehystäviä tekijöitä ovat kansalaisen kiinnittyminen yhteiskuntaan, kokemus omasta maasta puolustamisen arvoisena sekä käsitykset omaan maahan kohdistuvista uhkista ja niihin vastaamisesta. Yksilön henkilökohtainen maanpuolustussuhde tai -tahto eivät ole tutkimuksemme perusteella sidoksissa aseelliseen maanpuolustukseen tai asepalveluksen suorittamiseen. Tulostemme mukaan kansalaisuuteen koetaan kuuluvan velvollisuus osallistua maanpuolustuksen ja yhteiskunnan turvaamisen tehtäviin, mutta osa kansalaisista haluaa hakea omaa rooliaan asevelvollisuussotilaan sijaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden toimijoina.