Toipumista työtä varten: työn moraaliset järjestykset työuran katketessa mielenterveyssyistä
Avainsanat:
masennus, työuupumus, työkeskeinen yhteiskunta, työn moraaliset järjestykset, selonteotAbstrakti
Artikkelissa tutkitaan, millä tavoin työn moraaliset järjestykset tulevat näkyviksi mielenterveyssyihin liittyvissä työuran katkoksissa ja miten näitä moraalisia järjestyksiä mahdollisesti haastetaan. Aineistona ovat masennuksen vuoksi koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten aikuisten (N=49) ja työuupumuksen vuoksi kuntoutukseen hakeutuneiden keski-ikäisten työntekijöiden (N=15) haastattelut ja niissä rakentuvat selonteot. Selonteoissaan haastateltavat oikeuttivat sairauslomaa, selittivät masennusta ja uupumusta sukupolvikokemuksilla, jäsensivät toipumistaan työkykyiseksi tulemisena, perustelivat työhaluaan sekä asemoivat itsensä työmarkkinoiden altavastaajiksi kritisoiden samalla nykytyöelämän kilpailua. Tulosten perusteella sama työnteon moraalista velvoittavuutta ja yksilön vastuuta työkykyisyydestään korostava moraalinen järjestys läpäisee ihmisten kokemuksia iästä, elämäntilanteesta ja työmarkkina-asemasta riippumatta, vaikka eletyt työelämäpositiot vaihtelevatkin. Tässä moraalisessa järjestyksessä mielenterveysongelmista on toivuttava ennen kaikkea työelämää ja työntekoa varten. Selonteoissaan uupuneet ja masentuneet kuitenkin myös haastavat vallitsevia työn moraalisia järjestyksiä. Tästä kertovat esimerkiksi tulkinnat siitä, että oma pahoinvointi juontaa myös yhteiskunnallisista syistä, muukin mielekäs toiminta kuin palkkatyö edistää toipumista ja työllistymisen esteinä eivät ole vain yksilön heikentynyt terveys ja toimintakyky, vaan myös työelämän epätasa-arvoiset rakenteet ja käytännöt.
