Moraalisen estetismin ja poliittisen kuluttajakansalaisuuden yhteenkietoutuminen ruokakuluttajuudessa

Kirjoittajat

• Ella Miller Tampereen yliopisto
• Taru Lindblom Helsingin yliopisto
• Semi Purhonen Tampereen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.65374/sosiologia.156661

Avainsanat:

kulttuurisosiologia, kulutussosiologia, moraalinen estetismi, poliittinen ruokakuluttajuus, ruokaharrastajuus

Abstrakti

Ruokakulttuurin ja kulinaaristen mieltymysten tutkimuksella on pitkä traditio sosiologiassa. Viime aikoi­na on ehdotettu, että poliittiseksi kuluttajuudeksi käsitteellistyvät arvostukset tulisi nostaa esteettisten rinnalle kulttuuristen makumieltymysten tutkimuksessa. Epäselvää kuitenkin on, miten yksilöt maku­profiileissaan yhdistelevät esteettisiä ja moraalisia mieltymyksiä. Miten ruoan esteettisyyttä painottavat ruokaharrastajat voivat olla myös poliittisia ja ruoan poliittisuutta painottavat ruoka­aktivistit esteettisiä? Tässä artikkelissa tutkitaan ensimmäistä kertaa Suomessa esteettisen ja poliittisen ruokakuluttajuu­den yhteyksiä sekä niihin liittyviä yhteensovittamisen strategioita. Kirjoituspyynnöllä kerättyä aineis­toa teemoitellaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin ruokaharrastajia ja ruoka­aktivisteja vertaillen. Analyysi osoittaa, että poliittiset ja esteettiset näkökulmat paitsi eriytyvät myös limittyvät voimakkaasti ruokakirjoituksissa. Korkeaan kulinaariseen pääomaan kytkeytyvän esteettisen osaamisen ohella myös poliittisella kuluttajuudella on merkitystä symbolisen pääoman ja kulttuurisen stratifikaation kannalta. Ruokaharrastajien ja ruoka-­aktivistien ruokakäytännöt voidaan tiivistää neljään toisistaan eroavaan kulinaariseen profiiliin, joiden arvostusperiaatteet asettuvat esteettisen ja poliittisen ulottuvuuksille: klassisen foodietyypillinen, moraalinen estetismi, poliittinen kuluttajakansalaisuus ja välttämättömyy­den maku. Ehdottamamme jäsennys tarjoaa uutta tietoa poliittisten ja esteettisten kulutuskäytäntöjen yhteensovittamisesta nyky-­Suomessa.