https://journal.fi/sosiologia/issue/feed 2024-12-02T15:16:54+02:00 Open Journal Systems <p><span style="font-weight: 400;">Sosiologia on vertaisarvioitu yhteiskuntatieteellinen aikakauslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee Westermarck-seura. Lehti on perustettu vuonna 1964 Suomen sosiologien tieteelliseksi yhdyssiteeksi, ja täyttää siis 60 vuotta tänä vuonna. Lehden kieli on suomi, mutta lehdessä julkaistaan myös ruotsiksi kirjoitettuja tekstejä, ja silloin tällöin julkaistaan kokonaan englanninkielinen numero. Lehti julkaisee tutkimusartikkeleita, keskustelunavauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita, jotka puhuttelevat sosiologisesti orientoitunutta lukijakuntaa. Tärkein sisältö on vertaisarvioidut artikkelit, joita valitaan julkaistavaksi tieteellisin perustein riippumatta siitä, mitä menetelmällistä tai teoreettista sosiologian perinnettä kirjoitus edustaa. Sosiologia on siis yleissosiologinen lehti, jossa julkaistavat artikkelit edustavat suomalaisen nykysosiologian koko kirjoa. Sosiologian jufo-luokitus on 2. </span></p> <p><span style="font-weight: 400;">Lehti käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta, joka kertoo, että julkaisun vertaisarviointi on toteutettu kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti.</span></p> https://journal.fi/sosiologia/article/view/152519 2024-12-02T14:27:07+02:00 Vesa Välimäki

<p>Yhteiskunnassa vallitseva stigma voi rajoittaa yksilön mahdollisuuksia saada tunnustusta ja osallistua yhteiskuntaan sen tasavertaisena jäsenenä. Tätä ilmiötä tutkiakseni kehitän artikkelissa lähestymista­paa, joka perustuu Axel Honnethin tunnustussuhdeteorian ja Erving Goffmanin vuorovaikutussosiolo­gian soveltamiselle. Tämän mikrotunnustuksellisen lähestymistavan avulla voidaan analysoida stigman kokemusta tunnustuksen saamisen ja hakemisen haasteena yksilöiden vuorovaikutuskokemuksista. Esittelemäni lähestymistavan abduktiivinen kehittely perustuu haastatteluaineistoon, joka on kerätty työn ja koulutuksen ulkopuolella olevilta nuorilta aikuisilta. Havainnollistan lähestymistavan hyödyntä­mistä neljän aineistosta valitun esimerkin avulla tuoden esiin, kuinka stigma tunnustuksen saamisen ja hakemisen haasteena ilmenee nuorten aikuisten vuorovaikutuskokemuksissa. Aineistoesimerkit osoit­tavat mikrotunnustuksellisen lähestymistavan potentiaalin selventää empiirisesti haastavaa stigmaa tunnustussuhdeteoriaa hyödyntäen.</p>

2024-12-02T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/152520 2024-12-02T14:34:46+02:00 Vaula Helin

<p>Suomalainen lapsiperhe koostuu yhä useammin äidistä ja lapsesta. Tämä artikkeli tarkastelee itsellisen äidin lapsiperheen rakentumista ja suhdetta heteroydinperheeseen hyödyntäen etnometodologiseen viitekehykseen paikantuvaa jäsenkategoria-analyysia. Itsellisellä äidillä tarkoitetaan tutkimuksessa henkilöä, joka on synnyttänyt lapsen tietäen vastaavansa yksin tämän elatuksesta ja hoivasta. Helsinkiläisten itsellisten äitien (n = 15) haastatteluista tehty analyysi osoittaa kolme keskenään erilaista miespuolista jäsenkategorisointia määreineen: 1. Poissa oleva mies mahdollistajana, läsnä oleva mies vaivana; 2. Sukusolun luovuttaja heteroydinperheen häivyttäjänä; 3. Tiedossa oleva (biologinen) isä lapsen oikeutena ja etuna. Haastateltavat hyödyntävät näitä jäsenkategorisointeja monipuolisesti oikeuttaessaan ja perustellessaan ydinperheestä poikkeavaa lapsiperheellistymistä. Itsellisen äidin lapsiperhettä määrittelevässä puheessa haastateltavat heijastelevat ja muotoilevat uudelleen heteroydinperheeseen liitettyjä ihanteita, kuten jaettua vanhemmuutta ja äidin hoivan ensisijaisuutta. Jäsenkategoria-analyysin viitekehyksessä haastateltavien selontekoja voidaan tulkita kategoriapitoisuudeltaan rikkaina ongelmatarinoina, joissa etsitään ratkaisua lapsettoman tulevaisuuden tai vahinkoraskauden ongelmaan – ilman parisuhdekumppania. Tämä ratkaisu rikkoo lapsiperheellistymiseen liittyvää vallitsevaa moraalista järjestystä, jonka ytimessä on yhä heteroydinperhe.</p>

2024-12-02T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/152521 2024-12-02T14:46:32+02:00 Saara Koikkalainen Asko Suikkanen Juha Siltala Pekka Vasari Ritva Linnakangas

<p>Ansiotyöhön osallistuminen vaihtelee esimerkiksi sukupuolen, koulutuksen ja sosiaalisen taustan mukaan, mutta myös sen, mihin ikäryhmään tai -luokkaan henkilö kuluu. Tuodakseen esille, miten institutionaaliset tekijät vaikuttavat ansiotyöhön osallistumiseen, Günther Schmid toi keskusteluun niin kutsutun siirtymäteorian. Hän kuvasi siirtymäteorialla työmarkkina-aseman muutoksia, ja sitä kautta osoitti ansiotyöhön osallistumisen jatkuvuuksia ja katkoksia. Tämä artikkeli osallistuu edustavalla kansallisella aineistolla ja pitkittäisanalyysin keinoin työmarkkinoiden vakautta ja epävarmuutta koskevaan keskusteluun. Tutkimme kolmen, tarkasteluajan alussa 34-, 44- ja 54-vuotiaan, ikäkohortin työmarkkina-asemia vuosina 2007–2014. Analyysimme osoittaa, että puolet työvoimaan kuuluvista vuosina 1953, 1963 ja 1973 syntyneistä pystyi kahdeksan vuoden seuranta-ajan aikana säilyttämään vakaan työmarkkina-aseman, kun vastaavasti toinen puoli päätyi vaihtuviin siirtymiin työmarkkina-asemasta toiseen. Tuloksemme täydentävät kuvaa Suomen työmarkkinoista ja osoittavat ansiotyösuhteiden olevan työllisyyden kestolla mitaten sekä yksilön työllisyysuria kohorteittain tarkastellen vahvasti hyvinvointivaltion instituutioiden raamittamia ja polarisoituneita. Teoreettisesti tulokset tukevat yleistä institutionaalista teoriaa sekä Schmidin teoriaa työllisyysurien kohorttikohtaisista ja institutionaalista siirtymistä.</p>

2024-12-02T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/147328 2024-08-15T17:15:43+03:00 Jaana Vuori

<p>Miira Niska, Satu Venäläinen, Antero Olakivi &amp; Jose A. Cañada (toim.): Sosiaalinen konstruktionismi. Miten tarkastella tulkintojen ja todellisuuden sosiaalista rakentumista. Tampere: Vastapaino, 2024, 371 s. ISBN978-952-397-045-8</p>

2024-12-02T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/152524 2024-12-02T15:05:39+02:00 Samuli Oja

<p>Satu Lidman: Kaikkien oikeus liikkua – Kohti sukupuoli- ja kehotietoista liikuntakulttuuria. Helsinki: Gaudeamus, 2024, 389 s. ISBN 978-952-345-259-6</p>

2024-12-02T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/152526 2024-12-02T15:08:21+02:00 Terhi Pasu

<p>Sonja Kosunen, Sara Juvonen, Heidi Huilla &amp; Marja Peltola (toim.): Koulu ja eriarvoisuus. Helsinki: Gaudeamus, 2024, 280 s. ISBN 978-952-345-254-1</p>

2024-12-02T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/152527 2024-12-02T15:11:31+02:00 Riikka Era

<p>Iida Kauhanen: Barriers to Social Justice in Unaccompanied Youth's Lives. Feminist Ethnography in Institutional Settings. Oulu: Oulun yliopisto, 2023, 116 s. ISBN 978-952-62-3853-1</p>

2024-12-02T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/145995 2024-05-29T19:45:46+03:00 Aino Luotonen

<p>Katherine Davies: Siblings and Sociology. Manchester: Manchester University Press, 2023, 193 s. ISBN 9781526142177</p>

2024-12-02T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/152528 2024-12-02T15:16:54+02:00 Jouko Kajanoja

<p>Johannes Kananen: Creative Social Policy. The Collective Emancipation of Human Potential. Cheltenham: Eward Elgar, 2024, 183 s. ISBN 978-1-0353-2140-7</p>

2024-12-02T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia