https://journal.fi/sosiologia/issue/feed Sosiologia 2022-12-19T15:33:45+02:00 Open Journal Systems <p><span style="font-weight: 400;">Sosiologia on vertaisarvioitu yhteiskuntatieteellinen aikakauslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee Westermarck-seura. Lehti on perustettu vuonna 1964 Suomen sosiologien tieteelliseksi yhdyssiteeksi, ja täyttää siis 60 vuotta kahden vuoden päästä. Lehden kieli on suomi, mutta lehdessä julkaistaan myös ruotsiksi kirjoitettuja tekstejä, ja silloin tällöin julkaistaan kokonaan englanninkielinen numero. Lehti julkaisee tutkimusartikkeleita, keskustelunavauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita, jotka puhuttelevat sosiologisesti orientoitunutta lukijakuntaa. Tärkein sisältö on vertaisarvioidut artikkelit, joita valitaan julkaistavaksi tieteellisin perustein riippumatta siitä, mitä menetelmällistä tai teoreettista sosiologian perinnettä kirjoitus edustaa. Sosiologia on siis yleissosiologinen lehti, jossa julkaistavat artikkelit edustavat suomalaisen nykysosiologian koko kirjoa. Sosiologian jufo-luokitus on 2. </span></p> <p><span style="font-weight: 400;">Lehti käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta, joka kertoo, että julkaisun vertaisarviointi on toteutettu kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti.</span></p> https://journal.fi/sosiologia/article/view/125404 Sosiologian varhainen institutionalisoituminen Suomessa 2022-12-14T13:16:45+02:00 Otto Pipatti sosiologialehti@gmail.com Jouni Ahmajärvi sosiologialehti@gmail.com <p>Sosiologia tuli Suomessa ensimmäisten maiden joukossa osaksi yliopistossa tapahtuvaa tutkimusta ja<br>opetusta. Artikkelimme käsittelee suomalaisen sosiologian institutionalisoitumista 1890- ja 1940-lukujen<br>välisenä aikana. Keskitymme institutionalisoitumiseen ideoiden ja aatteiden, yksilöiden, identiteetin<br>ja instituutioiden tasoilla tapahtuvana ilmiönä. Sosiologian institutionalisoituminen sai alkunsa,<br>kun Edvard Westermarck nimitettiin vuonna 1890 sosiologian dosentiksi. Tieteenalan asema vahvistui,<br>kun se liitettiin vuonna 1906 osaksi Westermarckin käytännöllisen filosofian professuuria. 1910-luvulla<br>opetusta antoi myös kaksi sosiologian dosenttia, minkä lisäksi sosiologialla oli keskeinen asema suomalaisessa<br>estetiikassa ja uskontotieteessä. Westermarckin oppilaat valittiin 1920-luvun puolivälissä<br>sosiologian professuureihin Helsingin ja Turun yliopistoissa ja 1940-luvun taitteessa Åbo Akademissa.<br>Westermarckin lisäksi artikkelin keskeisiä henkilöitä ovat Yrjö Hirn, Gunnar Landtman, Rafael Karsten,<br>Rudolf Holsti, Uno Harva ja Karl Robert Villehard Wikman. Artikkeli osoittaa, että heidän tuotantonsa<br>ja opetuksensa heijastavat käsitystä sosiologiasta sosiaalisten ilmiöiden syitä tutkivana tieteenalana.<br>Käytämme aineistona julkaisuja, opetustietoja, opetusvirkojen ja professuurien perustamista koskevia<br>tietoja ja tutkintovaatimuksia.</p> 2022-12-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/125406 Voimaantumisen mahdollisuuksien rakentuminen vuorovaikutuksessa välityömarkkinoiden työvalmennuksessa 2022-12-14T13:30:22+02:00 Sanni Tiitinen sosiologialehti@gmail.com Aija Logren sosiologialehti@gmail.com <p>Välityömarkkinoiden palveluiden tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden<br>työllistymistä. Tarkastelemme voimaantumisen mahdollisuuksien rakentumista vuorovaikutuksessa<br>yhdessä välityömarkkinoiden palvelussa eli työpajoilla. Etnometodologisessa vuorovaikutustutkimuksessamme<br>olemme tarkastelleet työpajojen työvalmennustilanteissa valmentajien ja valmentautujien välistä<br>vuorovaikutusta. Tulkitsemme tuloksia toimintamahdollisuuksien lähestymistavan kautta. Kuvaamme<br>hyvinvoinnin, toimijuuden ja vallan ulottuvuuksien hienovaraista ja tilannesidonnaista rakentumista<br>valmennusvuorovaikutuksessa sekä niiden suhdetta voimaantumiseen. Hyvinvoinnin ulottuvuutta rakennetaan<br>aineistossa kohtelemalla epävarmuutta ja hankaluuksia ymmärrettävinä, normaaleina ja hyväksyttävinä.<br>Toimijuuden ulottuvuuteen kuuluvaa omaehtoisuutta rakennetaan a) kohtelemalla epävarmuutta<br>ja hankaluuksia selätettävissä olevina, b) korostamalla oppimista ja kokeilemista keinoina onnistua,<br>ja c) kohtelemalla valmentautujia vastuullisina yhteisten toimintojen suunnittelusta ja järjestämisestä.<br>Toimijuuden ulottuvuuteen kuuluvaa merkityksellisyyttä rakennetaan korostamalla yhteistä tekemistä ja<br>tehtävien tärkeyttä työpajayhteisölle. Vallan ulottuvuutta puolestaan rakennetaan kohtelemalla yhteiseen<br>toimintaan liittyviä päätöksiä valmentautujien suunnitelmiin ja tietoihin pohjautuvina. Tuloksemme<br>osoittavat, että näiden ulottuvuuksien kautta voidaan rakentaa yhtä aikaa sallivaa ja kannustavaa sekä<br>vastuullisuutta ja merkityksellisyyttä korostavaa suhdetta työtehtäviin ja työyhteisössä toimimiseen, ja<br>siten tukea voimaantumista.</p> 2022-12-01T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/sosiologia/article/view/125571 Muuttoliikkeet arjen turvallisuuden näkökulmasta 2022-12-19T12:41:51+02:00 Lena Näre sosiologialehti@gmail.com <p>Kirja-arvio. Laura Assmuth, Ville-Samuli Haverinen, Eeva-Kaisa Prokkola, Pirjo Pöllänen, Anni Rannikko ja Tiina Sotkasiira (toim.): Arjen turvallisuus ja muuttoliikkeet. Helsinki: SKS, 2021, 247 s. ISBN: 978-951-858-410-3</p> 2022-12-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/125409 Mutantit ja muokkautuva ruumiillisuus biokapitalismin kiemuroissa 2022-12-14T14:08:24+02:00 Mäkelin Marianne sosiologialehti@gmail.com <p>Kirja-arvio. Eben Kirksey: The Mutant Project. Inside the Global Race to Genetically Modify Humans. New York: St. Martin’s Press, 2020, 292 s. ISBN 9781250265364</p> 2022-12-01T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/sosiologia/article/view/125410 Kuinka elää menettämisen kanssa, ja sen jälkeen 2022-12-14T14:11:37+02:00 Birgitta Vinkka sosiologialehti@gmail.com <p>Kirja-arvio. Laura A. Ogden: Loss and Wonder at the World’s End. Durham &amp; Lontoo: Duke University Press, 2021, 200 s. ISBN 978-1-4780-1456-0.</p> 2022-12-01T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/sosiologia/article/view/125568 Syöminen on teorian tekemistä 2022-12-19T12:32:02+02:00 Veera Kinnunen sosiologialehti@gmail.com Teemu Loikkanen sosiologialehti@gmail.com <p>Kirja-arvio. Annemarie Mol: Eating in Theory. Duke University Press, Durham, 2021. 208s. ISBN 978-1-4780-1141-5&nbsp;</p> 2022-12-01T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/sosiologia/article/view/125569 Lapsuuden ystävyyssuhteiden historia kertoo mitä kaikki eniten haluavat: yhteenkuuluvuutta ja oman paikan maailmassa 2022-12-19T12:39:08+02:00 Saara Isosomppi sosiologialehti@gmail.com <p>Kirja-arvio. Antti Malinen ja Tuomo Tamminen. Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa. Helsinki: Gaudeamus. 2022. 496 s. ISBN 978-952-345-168-1.</p> 2022-12-01T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/sosiologia/article/view/125596 Contents and abstracts in English 2022-12-19T15:33:45+02:00 Sosiologia sosiologialehti@gmail.com <p>Contents and abstracts in English</p> 2022-12-01T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/sosiologia/article/view/125379 Sosiologia – ajattelua laatikon ulkopuolelta 2022-12-13T13:04:19+02:00 Elina Paju sosiologialehti@gmail.com Paula Merikoski sosiologialehti@gmail.com <p>Pääkirjoitus</p> 2022-12-01T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/sosiologia/article/view/125407 Tutkimusetiikan ja sen arvioinnin ajankohtaiset haasteet 2022-12-14T13:38:18+02:00 Karoliina Snell sosiologialehti@gmail.com <p>Avauksia ja keskustelua</p> 2022-12-01T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 https://journal.fi/sosiologia/article/view/125408 Sosiologian vieraanvaraisuus ja ulossuljettu kolmas 2022-12-14T13:44:18+02:00 Olli Pyyhtinen sosiologialehti@gmail.com <p>Avauksia ja keskustelua</p> 2022-12-01T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022