https://journal.fi/sosiologia/issue/feed 2024-06-19T11:42:42+03:00 Open Journal Systems <p><span style="font-weight: 400;">Sosiologia on vertaisarvioitu yhteiskuntatieteellinen aikakauslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee Westermarck-seura. Lehti on perustettu vuonna 1964 Suomen sosiologien tieteelliseksi yhdyssiteeksi, ja täyttää siis 60 vuotta tänä vuonna. Lehden kieli on suomi, mutta lehdessä julkaistaan myös ruotsiksi kirjoitettuja tekstejä, ja silloin tällöin julkaistaan kokonaan englanninkielinen numero. Lehti julkaisee tutkimusartikkeleita, keskustelunavauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita, jotka puhuttelevat sosiologisesti orientoitunutta lukijakuntaa. Tärkein sisältö on vertaisarvioidut artikkelit, joita valitaan julkaistavaksi tieteellisin perustein riippumatta siitä, mitä menetelmällistä tai teoreettista sosiologian perinnettä kirjoitus edustaa. Sosiologia on siis yleissosiologinen lehti, jossa julkaistavat artikkelit edustavat suomalaisen nykysosiologian koko kirjoa. Sosiologian jufo-luokitus on 2. </span></p> <p><span style="font-weight: 400;">Lehti käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta, joka kertoo, että julkaisun vertaisarviointi on toteutettu kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti.</span></p> https://journal.fi/sosiologia/article/view/146552 2024-06-19T10:07:19+03:00 Johanna Terävä

<p>Eron jälkeistä isyyttä on tutkittu Suomessa niukasti, vaikka vanhempien erot ovat vuosien saatossa arkipäiväistyneet. Tämä artikkeli tarkastelee sitä, miten eronneet isät merkityksellistävät isyyttään haastattelupuheessa. Tarkemmin tutkimuksessa pyritään vastaamaan siihen, millaisia puhetapoja eronneet miehet isyydestään tuottavat ja millaisia positioita heidän puheessaan rakentuu. Aineisto koostuu 21:n lapsensa äidistä eronneen isän haastattelusta, joita analysoitiin diskurssianalyysiä ja positiointiteoriaa soveltaen. Aineisto kerättiin yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Isien kerronta jakautui kolmeen puhetapaan suhteessa isyyteensä ja jokainen puhetapa piti sisällään kolme positiota: hoivapuhe (hellä huolehtija, turvan tuoja, kanssaleikkijä), kasvatuspuhe (sääntöjen asettaja ja roolimalli, keskustelija ja kannustaja, opettaja) sekä huolipuhe (murehtija, surija, väärinymmärretty). Eronneet isät rakensivat puheessaan kuvaa pala palalta täydentyvästä hyveellisestä ja moraalisesti vastuullisesta isyydestä, joka perustuu hoivaan sekä lämpimään ja vastavuoroiseen vuorovaikutukseen lapsen kanssa.Samalla kun isät kertoivat itsensä sisään tällaiseen kulttuuriseen ja sitoutuneeseen isyysihanteeseen, paljastuu tämän ihanteen haavoittuvuus ja kompleksisuus, jota on harvemmin tutkimuksissa nostettu esiin: eronneiden isien puhe sisältää monenlaista huolta, surua ja pelkoa. Tutkimuksen isät vahvistivat puheellaan käsitystä isän tärkeydestä eron jälkeen.</p>

2024-06-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/146557 2024-06-19T10:21:16+03:00 Maija Korhonen Päivi Siivonen Riikka Henttu Heli Mutanen

<p>Uusliberalistisessa yliopistossa ja työelämässä opiskelijoita kehotetaan verkostoitumaan oman työllistettävyyden parantamiseksi. Artikkelissa tutkimme kriittisestä kasvatussosiologisesta näkökulmasta, miten yliopisto-opiskelijat ja vastavalmistuneet omissa tulkinnoissaan omaksuvat ja vastustavat verkostoitumisen vaadetta. Nuorten kauppatieteilijöiden haastattelujen kategoria-analyysi osoittaa, että tavoiteltavana ja hyvänä pidettyyn verkostoitumiseen liittyy tosiasiassa monenlaisia moraalisia ristiriitoja, jotka asettuvat yksilöiden ratkottaviksi. Haastateltavat ratkovat näitä ristiriitoja neuvottelemalla verkostoitumisen oikeista ja vääristä intresseistä ja tavoista siten, että he pystyvät esittämään itsensä kunniallisina ja pätevinä työelämätoimijoina. Tulkinnat rakentavat verkostoitumisen moraalista järjestystä, jonka mukaan verkostoitumisen merkitys tulee tunnistaa, mutta se ei saa tapahtua pakotetusti, teennäisesti, valheellisesti tai toisia hyväksikäyttämällä. Verkostoitumisen on perustuttava omaehtoisuudelle, rehellisyydelle ja aidoille, mieluiten työelämässä solmituille ihmissuhteille sekä ekstrovertille luonteenlaadulle. Suotavaa on työllistyä omin avuin. Tutkimuksen perusteella verkostoitumisen ihanne on ulossulkeva. Verkostoitumiseen liittyy luokkaistuneita ja sukupuolittuneita merkityksiä, eikä kaikilla välttämättä ole esimerkiksi perheen tai työkokemuksen suomia verkostoja tai verkostoitumisen edellyttämiä luonteenpiirteitä.</p>

2024-06-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/146562 2024-06-19T10:33:29+03:00 Merja Tarvainen

<p>Artikkelissa tarkastellaan vammaispalveluissa asioivien aikuisten kirjoituksissa rakentuvia kuvauksia vammaispalveluissa eletystä kansalaisuudesta. Eletty kansalaisuus viittaa yhteiskunnallisissa käytännöissä rakentuvaan yksilön ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen. Artikkeli keskittyy vammaispalveluihin yhteiskunnallisena käytäntönä. Artikkelin aineistona on Harkittua vammaissosiaalityötä -konsortiossa toteutetun kirjoituskeruun sato (n = 36). Tutkimuskysymyksenä on: Miten vammaispalveluissa eletty kansalaisuus jäsentyy vammaispalveluissa asioivien aikuisten kirjoituksissa? Aineisto analysoidaan temaattisesti eletyn kansalaisuuden valossa. Analyysin tuloksena vammaispalveluissa eletylle kansalaisuudelle hahmottuu kolme ulottuvuutta: poissulkeva, ristiriitainen ja mukaan ottava. Vammaispalveluissa rakentuvan eletyn kansalaisuuden ulottuvuuksia määrittää arjessa eletyn ja vammaispalveluissa tulkitun vammaisuuden suhde. Vammaispalveluissa eletty kansalaisuus avaa yksilön ja julkisen hyvinvointityön suhteessa rakentuvia vammaisen ihmisen kansalaisuuden ehtoja, jotka vaikuttavat vammaisen ihmisen elettyyn kansalaisuuteen myös vammaispalveluita laajemmille elämän osa-alueille.</p>

2024-06-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/146564 2024-06-19T10:53:49+03:00 Olli Löytty

<p>Áile Aikio: Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kultturiperinnön ontologisesta politiikasta. Oulu: Kustannus-Puntsi, 2023, 198 s. ISBN 978-952-5343-58-8</p>

2024-06-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/146570 2024-06-19T11:11:29+03:00 Tiina Seppälä

<p>Paula Merikoski: Contentious Hospitality: Solidarity and Affective Proximity in the Home Accommodation of Asulym Seekers in Finland. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2023, 92 s. ISBN 978-951-51-9263-9</p>

2024-06-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/146571 2024-06-19T11:15:16+03:00 Olli Pyyhtinen

<p>Joni Jaakola: Welfare Technologies in Finland: An Ethico-Politics of Hype, Hope and Experimentation. Turku: Turun yliopisto, 2023, 172 s. ISBN 978-951-29-9516-5</p>

2024-06-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/146572 2024-06-19T11:18:21+03:00 Linda Hart

<p>Susanna Hast &amp; Noora Kotilainen (toim.): Sodan pauloissa: Militarismi suomalaisessa yhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus, 2024, 363 s. ISBN 9789523452510</p>

2024-06-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/144572 2024-03-28T13:47:56+02:00 Mari Anttila

<p>Anne Mäkikangas &amp; Pasi Pyöriä (toim.): Korona-pandemia, työ ja yhteiskunta. Muuttuiko Suomi? Helsinki: Gaudeamus, 2023, 344 s., ISBN 9789523452121</p>

2024-06-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/146573 2024-06-19T11:26:53+03:00 Ilkka Pirttilä

<p>Slavoj Zizek: Freedom: A Disease Without Cure. London: Bloomsbury, 2023, 320 s. ISBN 978-1-3503-5712-9</p> <p>Jan Rehmann: Deconstructing Postmodernist Nietzscheanism: Deleuze &amp; Foucault. Chicago: Haymarket Books, 2023, 329 s. ISBN 978-1-64259-917-6</p>

2024-06-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia https://journal.fi/sosiologia/article/view/144677 2024-04-02T14:07:05+03:00 Anna Grahn

<p>Alka V. Menon: Refashioning Race: How Global Cosmetic Surgery Crafts New Beauty Standards. Oakland: University of California Press, 2023, 263 s. ISBN 9780520386730</p>

2024-06-19T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Sosiologia