Sosiologia

Sosiaalisen rakentumisen ulottuvuudet

Jaana Vuori — 2024-12-02

Miira Niska, Satu Venäläinen, Antero Olakivi & Jose A. Cañada (toim.): Sosiaalinen konstruktionismi. Miten tarkastella tulkintojen ja todellisuuden sosiaalista rakentumista. Tampere: Vastapaino, 2024, 371 s. ISBN978-952-397-045-8

Yhdenvertaisempaa liikuntaa ja urheilua – mutta miten?

Samuli Oja — 2024-12-02

Satu Lidman: Kaikkien oikeus liikkua – Kohti sukupuoli- ja kehotietoista liikuntakulttuuria. Helsinki: Gaudeamus, 2024, 389 s. ISBN 978-952-345-259-6

Segregaation rajapinnoilla: eriytymisen ja eriarvoisuuden ilmeneminen (koulu)arjen kokemuksissa

Terhi Pasu — 2024-12-02

Sonja Kosunen, Sara Juvonen, Heidi Huilla & Marja Peltola (toim.): Koulu ja eriarvoisuus. Helsinki: Gaudeamus, 2024, 280 s. ISBN 978-952-345-254-1

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja institutionaaliset ympäristöt – Yksintulleiden nuorten kokemuksia Suomesta

Riikka Era — 2024-12-02

Iida Kauhanen: Barriers to Social Justice in Unaccompanied Youth's Lives. Feminist Ethnography in Institutional Settings. Oulu: Oulun yliopisto, 2023, 116 s. ISBN 978-952-62-3853-1

Sisaruuden sosiologiaa rakentamassa

Aino Luotonen — 2024-12-02

Katherine Davies: Siblings and Sociology. Manchester: Manchester University Press, 2023, 193 s. ISBN 9781526142177

Luova yhteiskuntapolitiikka

Jouko Kajanoja — 2024-12-02

Johannes Kananen: Creative Social Policy. The Collective Emancipation of Human Potential. Cheltenham: Eward Elgar, 2024, 183 s. ISBN 978-1-0353-2140-7

Stigman ja tunnustuksen dynamiikan analyysi: Mikrotunnustuksellinen lähestymistapa

Vesa Välimäki — 2024-12-02

Yhteiskunnassa vallitseva stigma voi rajoittaa yksilön mahdollisuuksia saada tunnustusta ja osallistua yhteiskuntaan sen tasavertaisena jäsenenä. Tätä ilmiötä tutkiakseni kehitän artikkelissa lähestymistapaa, joka perustuu Axel Honnethin tunnustussuhdeteorian ja Erving Goffmanin vuorovaikutussosiologian soveltamiselle. Tämän mikrotunnustuksellisen lähestymistavan avulla voidaan analysoida stigman kokemusta tunnustuksen saamisen ja hakemisen haasteena yksilöiden vuorovaikutuskokemuksista. Esittelemäni lähestymistavan abduktiivinen kehittely perustuu haastatteluaineistoon, joka on kerätty työn ja koulutuksen ulkopuolella olevilta nuorilta aikuisilta. Havainnollistan lähestymistavan hyödyntämistä neljän aineistosta valitun esimerkin avulla tuoden esiin, kuinka stigma tunnustuksen saamisen ja hakemisen haasteena ilmenee nuorten aikuisten vuorovaikutuskokemuksissa. Aineistoesimerkit osoittavat mikrotunnustuksellisen lähestymistavan potentiaalin selventää empiirisesti haastavaa stigmaa tunnustussuhdeteoriaa hyödyntäen.

Poissa mutta läsnä: Miespuoliset jäsenkategoriat itsellisten äitien haastattelupuheessa

Vaula Helin — 2024-12-02

Suomalainen lapsiperhe koostuu yhä useammin äidistä ja lapsesta. Tämä artikkeli tarkastelee itsellisen äidin lapsiperheen rakentumista ja suhdetta heteroydinperheeseen hyödyntäen etnometodologiseen viitekehykseen paikantuvaa jäsenkategoria-analyysia. Itsellisellä äidillä tarkoitetaan tutkimuksessa henkilöä, joka on synnyttänyt lapsen tietäen vastaavansa yksin tämän elatuksesta ja hoivasta. Helsinkiläisten itsellisten äitien (n = 15) haastatteluista tehty analyysi osoittaa kolme keskenään erilaista miespuolista jäsenkategorisointia määreineen: 1. Poissa oleva mies mahdollistajana, läsnä oleva mies vaivana; 2. Sukusolun luovuttaja heteroydinperheen häivyttäjänä; 3. Tiedossa oleva (biologinen) isä lapsen oikeutena ja etuna. Haastateltavat hyödyntävät näitä jäsenkategorisointeja monipuolisesti oikeuttaessaan ja perustellessaan ydinperheestä poikkeavaa lapsiperheellistymistä. Itsellisen äidin lapsiperhettä määrittelevässä puheessa haastateltavat heijastelevat ja muotoilevat uudelleen heteroydinperheeseen liitettyjä ihanteita, kuten jaettua vanhemmuutta ja äidin hoivan ensisijaisuutta. Jäsenkategoria-analyysin viitekehyksessä haastateltavien selontekoja voidaan tulkita kategoriapitoisuudeltaan rikkaina ongelmatarinoina, joissa etsitään ratkaisua lapsettoman tulevaisuuden tai vahinkoraskauden ongelmaan – ilman parisuhdekumppania. Tämä ratkaisu rikkoo lapsiperheellistymiseen liittyvää vallitsevaa moraalista järjestystä, jonka ytimessä on yhä heteroydinperhe.

Työikäisten ansiotyö ja työmarkkinasiirtymät 2007–2014 kohorttiaineiston valossa

Saara Koikkalainen — 2024-12-02

Ansiotyöhön osallistuminen vaihtelee esimerkiksi sukupuolen, koulutuksen ja sosiaalisen taustan mukaan, mutta myös sen, mihin ikäryhmään tai -luokkaan henkilö kuluu. Tuodakseen esille, miten institutionaaliset tekijät vaikuttavat ansiotyöhön osallistumiseen, Günther Schmid toi keskusteluun niin kutsutun siirtymäteorian. Hän kuvasi siirtymäteorialla työmarkkina-aseman muutoksia, ja sitä kautta osoitti ansiotyöhön osallistumisen jatkuvuuksia ja katkoksia. Tämä artikkeli osallistuu edustavalla kansallisella aineistolla ja pitkittäisanalyysin keinoin työmarkkinoiden vakautta ja epävarmuutta koskevaan keskusteluun. Tutkimme kolmen, tarkasteluajan alussa 34-, 44- ja 54-vuotiaan, ikäkohortin työmarkkina-asemia vuosina 2007–2014. Analyysimme osoittaa, että puolet työvoimaan kuuluvista vuosina 1953, 1963 ja 1973 syntyneistä pystyi kahdeksan vuoden seuranta-ajan aikana säilyttämään vakaan työmarkkina-aseman, kun vastaavasti toinen puoli päätyi vaihtuviin siirtymiin työmarkkina-asemasta toiseen. Tuloksemme täydentävät kuvaa Suomen työmarkkinoista ja osoittavat ansiotyösuhteiden olevan työllisyyden kestolla mitaten sekä yksilön työllisyysuria kohorteittain tarkastellen vahvasti hyvinvointivaltion instituutioiden raamittamia ja polarisoituneita. Teoreettisesti tulokset tukevat yleistä institutionaalista teoriaa sekä Schmidin teoriaa työllisyysurien kohorttikohtaisista ja institutionaalista siirtymistä.