Sosiologia
https://journal.fi/sosiologia
<p><span style="font-weight: 400;">Sosiologia on vertaisarvioitu yhteiskuntatieteellinen aikakauslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja sitä julkaisee Westermarck-seura. Lehti on perustettu vuonna 1964 Suomen sosiologien tieteelliseksi yhdyssiteeksi, ja täyttää siis 60 vuotta tänä vuonna. Lehden kieli on suomi, mutta lehdessä julkaistaan myös ruotsiksi kirjoitettuja tekstejä, ja silloin tällöin julkaistaan kokonaan englanninkielinen numero. Lehti julkaisee tutkimusartikkeleita, keskustelunavauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita, jotka puhuttelevat sosiologisesti orientoitunutta lukijakuntaa. Tärkein sisältö on vertaisarvioidut artikkelit, joita valitaan julkaistavaksi tieteellisin perustein riippumatta siitä, mitä menetelmällistä tai teoreettista sosiologian perinnettä kirjoitus edustaa. Sosiologia on siis yleissosiologinen lehti, jossa julkaistavat artikkelit edustavat suomalaisen nykysosiologian koko kirjoa. Sosiologian jufo-luokitus on 2. </span></p> <p><span style="font-weight: 400;">Lehti käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta, joka kertoo, että julkaisun vertaisarviointi on toteutettu kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti.</span></p>The Westermarck Society ry.fi-FISosiologia0038-1640Isyys eron jälkeen: puhetta hoivasta, kasvatuksesta ja huolesta
https://journal.fi/sosiologia/article/view/146552
<p>Eron jälkeistä isyyttä on tutkittu Suomessa niukasti, vaikka vanhempien erot ovat vuosien saatossa arkipäiväistyneet. Tämä artikkeli tarkastelee sitä, miten eronneet isät merkityksellistävät isyyttään haastattelupuheessa. Tarkemmin tutkimuksessa pyritään vastaamaan siihen, millaisia puhetapoja eronneet miehet isyydestään tuottavat ja millaisia positioita heidän puheessaan rakentuu. Aineisto koostuu 21:n lapsensa äidistä eronneen isän haastattelusta, joita analysoitiin diskurssianalyysiä ja positiointiteoriaa soveltaen. Aineisto kerättiin yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Isien kerronta jakautui kolmeen puhetapaan suhteessa isyyteensä ja jokainen puhetapa piti sisällään kolme positiota: hoivapuhe (hellä huolehtija, turvan tuoja, kanssaleikkijä), kasvatuspuhe (sääntöjen asettaja ja roolimalli, keskustelija ja kannustaja, opettaja) sekä huolipuhe (murehtija, surija, väärinymmärretty). Eronneet isät rakensivat puheessaan kuvaa pala palalta täydentyvästä hyveellisestä ja moraalisesti vastuullisesta isyydestä, joka perustuu hoivaan sekä lämpimään ja vastavuoroiseen vuorovaikutukseen lapsen kanssa.Samalla kun isät kertoivat itsensä sisään tällaiseen kulttuuriseen ja sitoutuneeseen isyysihanteeseen, paljastuu tämän ihanteen haavoittuvuus ja kompleksisuus, jota on harvemmin tutkimuksissa nostettu esiin: eronneiden isien puhe sisältää monenlaista huolta, surua ja pelkoa. Tutkimuksen isät vahvistivat puheellaan käsitystä isän tärkeydestä eron jälkeen.</p>Johanna Terävä
Copyright (c) 2024 Sosiologia
2024-06-192024-06-19612"Oikea" ja "väärä" sosiaalinen verkostoituminen nuorten kauppatieteilijöiden tulkitsemana
https://journal.fi/sosiologia/article/view/146557
<p>Uusliberalistisessa yliopistossa ja työelämässä opiskelijoita kehotetaan verkostoitumaan oman työllistettävyyden parantamiseksi. Artikkelissa tutkimme kriittisestä kasvatussosiologisesta näkökulmasta, miten yliopisto-opiskelijat ja vastavalmistuneet omissa tulkinnoissaan omaksuvat ja vastustavat verkostoitumisen vaadetta. Nuorten kauppatieteilijöiden haastattelujen kategoria-analyysi osoittaa, että tavoiteltavana ja hyvänä pidettyyn verkostoitumiseen liittyy tosiasiassa monenlaisia moraalisia ristiriitoja, jotka asettuvat yksilöiden ratkottaviksi. Haastateltavat ratkovat näitä ristiriitoja neuvottelemalla verkostoitumisen oikeista ja vääristä intresseistä ja tavoista siten, että he pystyvät esittämään itsensä kunniallisina ja pätevinä työelämätoimijoina. Tulkinnat rakentavat verkostoitumisen moraalista järjestystä, jonka mukaan verkostoitumisen merkitys tulee tunnistaa, mutta se ei saa tapahtua pakotetusti, teennäisesti, valheellisesti tai toisia hyväksikäyttämällä. Verkostoitumisen on perustuttava omaehtoisuudelle, rehellisyydelle ja aidoille, mieluiten työelämässä solmituille ihmissuhteille sekä ekstrovertille luonteenlaadulle. Suotavaa on työllistyä omin avuin. Tutkimuksen perusteella verkostoitumisen ihanne on ulossulkeva. Verkostoitumiseen liittyy luokkaistuneita ja sukupuolittuneita merkityksiä, eikä kaikilla välttämättä ole esimerkiksi perheen tai työkokemuksen suomia verkostoja tai verkostoitumisen edellyttämiä luonteenpiirteitä.</p>Maija KorhonenPäivi SiivonenRiikka HenttuHeli Mutanen
Copyright (c) 2024 Sosiologia
2024-06-192024-06-19612Vammaispalveluissa eletyn kansalaisuuden ulottuvuudet
https://journal.fi/sosiologia/article/view/146562
<p>Artikkelissa tarkastellaan vammaispalveluissa asioivien aikuisten kirjoituksissa rakentuvia kuvauksia vammaispalveluissa eletystä kansalaisuudesta. Eletty kansalaisuus viittaa yhteiskunnallisissa käytännöissä rakentuvaan yksilön ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen. Artikkeli keskittyy vammaispalveluihin yhteiskunnallisena käytäntönä. Artikkelin aineistona on Harkittua vammaissosiaalityötä -konsortiossa toteutetun kirjoituskeruun sato (n = 36). Tutkimuskysymyksenä on: Miten vammaispalveluissa eletty kansalaisuus jäsentyy vammaispalveluissa asioivien aikuisten kirjoituksissa? Aineisto analysoidaan temaattisesti eletyn kansalaisuuden valossa. Analyysin tuloksena vammaispalveluissa eletylle kansalaisuudelle hahmottuu kolme ulottuvuutta: poissulkeva, ristiriitainen ja mukaan ottava. Vammaispalveluissa rakentuvan eletyn kansalaisuuden ulottuvuuksia määrittää arjessa eletyn ja vammaispalveluissa tulkitun vammaisuuden suhde. Vammaispalveluissa eletty kansalaisuus avaa yksilön ja julkisen hyvinvointityön suhteessa rakentuvia vammaisen ihmisen kansalaisuuden ehtoja, jotka vaikuttavat vammaisen ihmisen elettyyn kansalaisuuteen myös vammaispalveluita laajemmille elämän osa-alueille.</p>Merja Tarvainen
Copyright (c) 2024 Sosiologia
2024-06-192024-06-19612Saamelaisen kultturiperintötyön omaehtoisuudesta
https://journal.fi/sosiologia/article/view/146564
<p>Áile Aikio: Saamelainen museo? Tutkimus saamelaisen kultturiperinnön ontologisesta politiikasta. Oulu: Kustannus-Puntsi, 2023, 198 s. ISBN 978-952-5343-58-8</p>Olli Löytty
Copyright (c) 2024 Sosiologia
2024-06-192024-06-19612Kiistanalaista vieraanvaraisuutta ja affektiivista läheisyyttä: Kokemuksia turvapaikanhakijoiden kotimajoituksesta
https://journal.fi/sosiologia/article/view/146570
<p>Paula Merikoski: Contentious Hospitality: Solidarity and Affective Proximity in the Home Accommodation of Asulym Seekers in Finland. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2023, 92 s. ISBN 978-951-51-9263-9</p>Tiina Seppälä
Copyright (c) 2024 Sosiologia
2024-06-192024-06-19612Hyvinvointiteknologiahype kohtaa hoivan käytännöt
https://journal.fi/sosiologia/article/view/146571
<p>Joni Jaakola: Welfare Technologies in Finland: An Ethico-Politics of Hype, Hope and Experimentation. Turku: Turun yliopisto, 2023, 172 s. ISBN 978-951-29-9516-5</p>Olli Pyyhtinen
Copyright (c) 2024 Sosiologia
2024-06-192024-06-19612Kattaus kriittisiä näkökulmia sotaan ja väkivaltaan
https://journal.fi/sosiologia/article/view/146572
<p>Susanna Hast & Noora Kotilainen (toim.): Sodan pauloissa: Militarismi suomalaisessa yhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus, 2024, 363 s. ISBN 9789523452510</p>Linda Hart
Copyright (c) 2024 Sosiologia
2024-06-192024-06-19612Katsaus korona-ajan muutoksiin työssä ja yhteiskunnassa
https://journal.fi/sosiologia/article/view/144572
<p>Anne Mäkikangas & Pasi Pyöriä (toim.): Korona-pandemia, työ ja yhteiskunta. Muuttuiko Suomi? Helsinki: Gaudeamus, 2023, 344 s., ISBN 9789523452121</p>Mari Anttila
Copyright (c) 2024 Sosiologia
2024-06-192024-06-19612Vapauden tuli ja kovien aikojen välttämättömyydet
https://journal.fi/sosiologia/article/view/146573
<p>Slavoj Zizek: Freedom: A Disease Without Cure. London: Bloomsbury, 2023, 320 s. ISBN 978-1-3503-5712-9</p> <p>Jan Rehmann: Deconstructing Postmodernist Nietzscheanism: Deleuze & Foucault. Chicago: Haymarket Books, 2023, 329 s. ISBN 978-1-64259-917-6</p>Ilkka Pirttilä
Copyright (c) 2024 Sosiologia
2024-06-192024-06-19612Kauneus on plastiikkakirurgin silmässä?
https://journal.fi/sosiologia/article/view/144677
<p>Alka V. Menon: Refashioning Race: How Global Cosmetic Surgery Crafts New Beauty Standards. Oakland: University of California Press, 2023, 263 s. ISBN 9780520386730</p>Anna Grahn
Copyright (c) 2024 Sosiologia
2024-06-192024-06-19612