Sosiologia

Contents and abstracts in English

Sosiologia — to, 01 joulu 2022 00:00:00 +0200

Contents and abstracts in English

Mutantit ja muokkautuva ruumiillisuus biokapitalismin kiemuroissa

Mäkelin Marianne — to, 01 joulu 2022 00:00:00 +0200

Kirja-arvio. Eben Kirksey: The Mutant Project. Inside the Global Race to Genetically Modify Humans. New York: St. Martin’s Press, 2020, 292 s. ISBN 9781250265364

Muuttoliikkeet arjen turvallisuuden näkökulmasta

Lena Näre — ma, 19 joulu 2022 00:00:00 +0200

Kirja-arvio. Laura Assmuth, Ville-Samuli Haverinen, Eeva-Kaisa Prokkola, Pirjo Pöllänen, Anni Rannikko ja Tiina Sotkasiira (toim.): Arjen turvallisuus ja muuttoliikkeet. Helsinki: SKS, 2021, 247 s. ISBN: 978-951-858-410-3

Kuinka elää menettämisen kanssa, ja sen jälkeen

Birgitta Vinkka — to, 01 joulu 2022 00:00:00 +0200

Kirja-arvio. Laura A. Ogden: Loss and Wonder at the World’s End. Durham & Lontoo: Duke University Press, 2021, 200 s. ISBN 978-1-4780-1456-0.

Syöminen on teorian tekemistä

Veera Kinnunen, Teemu Loikkanen — to, 01 joulu 2022 00:00:00 +0200

Kirja-arvio. Annemarie Mol: Eating in Theory. Duke University Press, Durham, 2021. 208s. ISBN 978-1-4780-1141-5

Lapsuuden ystävyyssuhteiden historia kertoo mitä kaikki eniten haluavat: yhteenkuuluvuutta ja oman paikan maailmassa

Saara Isosomppi — to, 01 joulu 2022 00:00:00 +0200

Kirja-arvio. Antti Malinen ja Tuomo Tamminen. Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa. Helsinki: Gaudeamus. 2022. 496 s. ISBN 978-952-345-168-1.

Sosiologia – ajattelua laatikon ulkopuolelta

Elina Paju, Paula Merikoski — to, 01 joulu 2022 00:00:00 +0200

Pääkirjoitus

Tutkimusetiikan ja sen arvioinnin ajankohtaiset haasteet

Karoliina Snell — to, 01 joulu 2022 00:00:00 +0200

Avauksia ja keskustelua

Sosiologian vieraanvaraisuus ja ulossuljettu kolmas

Olli Pyyhtinen — to, 01 joulu 2022 00:00:00 +0200

Avauksia ja keskustelua

Sosiologian varhainen institutionalisoituminen Suomessa

Otto Pipatti, Jouni Ahmajärvi — ma, 19 joulu 2022 00:00:00 +0200

Sosiologia tuli Suomessa ensimmäisten maiden joukossa osaksi yliopistossa tapahtuvaa tutkimusta ja
opetusta. Artikkelimme käsittelee suomalaisen sosiologian institutionalisoitumista 1890- ja 1940-lukujen
välisenä aikana. Keskitymme institutionalisoitumiseen ideoiden ja aatteiden, yksilöiden, identiteetin
ja instituutioiden tasoilla tapahtuvana ilmiönä. Sosiologian institutionalisoituminen sai alkunsa,
kun Edvard Westermarck nimitettiin vuonna 1890 sosiologian dosentiksi. Tieteenalan asema vahvistui,
kun se liitettiin vuonna 1906 osaksi Westermarckin käytännöllisen filosofian professuuria. 1910-luvulla
opetusta antoi myös kaksi sosiologian dosenttia, minkä lisäksi sosiologialla oli keskeinen asema suomalaisessa
estetiikassa ja uskontotieteessä. Westermarckin oppilaat valittiin 1920-luvun puolivälissä
sosiologian professuureihin Helsingin ja Turun yliopistoissa ja 1940-luvun taitteessa Åbo Akademissa.
Westermarckin lisäksi artikkelin keskeisiä henkilöitä ovat Yrjö Hirn, Gunnar Landtman, Rafael Karsten,
Rudolf Holsti, Uno Harva ja Karl Robert Villehard Wikman. Artikkeli osoittaa, että heidän tuotantonsa
ja opetuksensa heijastavat käsitystä sosiologiasta sosiaalisten ilmiöiden syitä tutkivana tieteenalana.
Käytämme aineistona julkaisuja, opetustietoja, opetusvirkojen ja professuurien perustamista koskevia
tietoja ja tutkintovaatimuksia.

Voimaantumisen mahdollisuuksien rakentuminen vuorovaikutuksessa välityömarkkinoiden työvalmennuksessa

Sanni Tiitinen, Aija Logren — to, 01 joulu 2022 00:00:00 +0200

Välityömarkkinoiden palveluiden tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden
työllistymistä. Tarkastelemme voimaantumisen mahdollisuuksien rakentumista vuorovaikutuksessa
yhdessä välityömarkkinoiden palvelussa eli työpajoilla. Etnometodologisessa vuorovaikutustutkimuksessamme
olemme tarkastelleet työpajojen työvalmennustilanteissa valmentajien ja valmentautujien välistä
vuorovaikutusta. Tulkitsemme tuloksia toimintamahdollisuuksien lähestymistavan kautta. Kuvaamme
hyvinvoinnin, toimijuuden ja vallan ulottuvuuksien hienovaraista ja tilannesidonnaista rakentumista
valmennusvuorovaikutuksessa sekä niiden suhdetta voimaantumiseen. Hyvinvoinnin ulottuvuutta rakennetaan
aineistossa kohtelemalla epävarmuutta ja hankaluuksia ymmärrettävinä, normaaleina ja hyväksyttävinä.
Toimijuuden ulottuvuuteen kuuluvaa omaehtoisuutta rakennetaan a) kohtelemalla epävarmuutta
ja hankaluuksia selätettävissä olevina, b) korostamalla oppimista ja kokeilemista keinoina onnistua,
ja c) kohtelemalla valmentautujia vastuullisina yhteisten toimintojen suunnittelusta ja järjestämisestä.
Toimijuuden ulottuvuuteen kuuluvaa merkityksellisyyttä rakennetaan korostamalla yhteistä tekemistä ja
tehtävien tärkeyttä työpajayhteisölle. Vallan ulottuvuutta puolestaan rakennetaan kohtelemalla yhteiseen
toimintaan liittyviä päätöksiä valmentautujien suunnitelmiin ja tietoihin pohjautuvina. Tuloksemme
osoittavat, että näiden ulottuvuuksien kautta voidaan rakentaa yhtä aikaa sallivaa ja kannustavaa sekä
vastuullisuutta ja merkityksellisyyttä korostavaa suhdetta työtehtäviin ja työyhteisössä toimimiseen, ja
siten tukea voimaantumista.