SQS – Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehti

”12.7. Selim tulee luokseni” – menneiden elämien tarkastelua queer-näkökulmasta

Karoliina Sjö — 2024-06-17

Tarkastelemme artikkelissamme menneiden elämien tutkimista queer-näkökulmasta. Lähestymme aihetta elämänkerronnan metodologisesta kehyksestä ja pohdimme aihetta aineistonamme olevissa päiväkirjoissa, almanakoissa ja kirjeissä. Pohdimme, miten queeria eli erilaisia normeja haastavaa elämää kerrotaan ja miten se näkyy tai ei näy käyttämissämme aineistoissa.

Käytämme esimerkkinä kemiöläisen kansakouluopettajan Nils Oskar Janssonin (1862–1927) päiväkirjoja ja almanakkoja sekä hänelle lähetettyjä kirjeitä. Janssonin aineistot on arkistoitu pääasiassa Kemiössä sijaitsevaan Sagalundin museoon, jonka Jansson perusti vuonna 1900. Museo on säilyttänyt ja dokumentoinut Janssonin elämää perusteellisesti, mutta toisaalta Sagalund tai Janssonin elämä eivät ole laajalti tunnettuja. Janssonin elämää ei ole aiemmin kerrottu queerista näkökulmasta, vaikka kysymykset esimerkiksi mahdollisista homoseksuaalisista suhteista tulevat esille hänen elämänkerronnallisissa aineistoissaan. Kysymmekin artikkelissamme, mitä voimme päätellä menneisyyden dokumenteista ja miten sieltä löytyviä fragmentaarisia huomioita voi tulkita. Millaisia eettisiä seikkoja on otettava huomioon kerrottaessa menneistä elämistä?

Avainsanat: elämänkerronta; queer; etiikka; päiväkirjat; kirjeet; museot; Sagalund; Nils Oskar Jansson

Abstract

This article deals with studying past lives from a queer perspective. Using the methodological perspective of life writing studies, we analyze historical diaries and letters. We discuss how historians can narrate past queer lives, lives that challenge norms, and how queer appears either as visible or invisible in our source materials.

As a case study, we use the diaries and correspondences of Nils Oskar Jansson (1862–1927), a teacher from the island of Kemiönsaari. The archival materials of Jansson are kept in the museum of Sagalund at Kemiö, which Jansson himself established as an outdoor museum in 1900. The museum has kept and documented the life of Jansson very thoroughly. However, neither the museum nor Jansson’s life are well-known at present. Jansson’s life has not been narrated from a queer perspective before, although questions concerning potential homosexuality are present in his materials. In our article we ask, what can we interpret from these historical, highly fragmented materials. What kind of ethical considerations are required when telling past (queer) lives?

Keywords: life writing; queer; ethics; diaries; letters; museums; Sagalund; Nils Oskar Jansson

Säveltaiteilijat kotioloissaan: Kerttu Wanne, Astrid Joutseno ja 1930-luvulla pilkahteleva outous

Astrid Joutseno — 2024-06-17

Tässä artikkelissa nostan esiin viulisti Kerttu Wanteen (1905–1963) ja pianisti Astrid Joutsenon (1899–1962). He olivat säveltaiteilijoita ja elämänkumppaneita, jotka suomalainen musiikinhistoria on unohtanut. Elinaikanaan Wanne ja Joutseno olivat tunnettuja kansainvälisiä ammattitaiteilijoita. Joutseno on myös isoisotätini. Artikkelissa analysoin 1930-luvulla Wanteesta ja Joutsenosta kirjoitettuja suomalaisia sanomalehtiartikkeleita syventyen siihen, miten naisten taiteilijuus ja saman sukupuolinen elämänkumppanuus kerrotaan ja merkityksellistään. Pohdin myös aukkoja, sitä mikä jää vaille ilmaisua tai kirjoittuu hämärretysti, rivien välissä. Lähestymistapani pohjaa elämäkirjoitusteoriaan ja praktiikkaan sekä queer-tutkimuksen käsitteistöön. Kehitän queer-elämäkirjoituksellista positiota suhteessa historialliseen aikaan, sekä esitän argumenttini nykykieliselle queer-tulkinnalle ja elämäkirjoitukselle queeristä menneisyydestä ja tulevasta huolehtimisena.

Avainsanat: elämäkirjoitus; queer-arkisto; musiikin queer-historia; taiteilijanaiset; kumppanuus

Abstract

In this article I highlight Finnish musician-artists and life partners violinist Kerttu Wanne (1905–1963) and pianist Astrid Joutseno (1899–1962). They have been long forgotten in the Finnish history of music. During their lives Wanne and Joutseno were well-known professionals with international careers. Wanne was also a popular poetry and aphorism writer and Joutseno a piano pedagogue. In addition, Joutseno is my great aunt. This article analyzes Finnish newspaper articles about Wanne and Joutseno, written and published in the 1930s. I ask how being artists as women and being same gender life partners is portrayed and given meaning to. I also address silences, what remains without expression or is written in-between the lines. My methods rely on life writing theory and practice as well as queer theoretical concepts. I develop a queer life writing position in relation to historical time, arguing that contemporary queer interpretations and life writing about the queer past are necessary for taking care of the future.

Keywords: life-writing; queer archive; queer history of music; artist women; partnership; kinship

Ääni, intersektionaalisuus ja ironian monitulkintaisuus Zadie Smithin novellissa ”Miss Adele Amidst the Corsets”

Riikka Pirinen — 2024-06-17

Tutkin artikkelissani Zadie Smithin novellia ”Miss Adele Amidst the Corsets” (2019) queerin elämän kuvauksena ja siitä kertomisena. Analyysissä havainnollistetaan Smithin novellia tapausesimerkkinä käyttäen, kuinka queerista elämästä ja eettisesti lukijaa haastavista, yksilön yhteiskunnalliseen asemaan ja identiteettiin vaikuttavista risteävistä eroista kerrotaan novellimuodon kehyksessä. Kiinnitän huomioni kerronnan rakenteellisiin seikkoihin, etenkin kertojan ja henkilöhahmon väliseen suhteeseen ja sen vaikutuksiin novellin kokonaistulkintaan. Analyysini osoittaa, että kerronnan keinoilla, kuten vapaalla epäsuoralla esityksellä, on elimellinen rooli eettisiä ja kontekstoivia tulkintoja tehtäessä. Kohdeaineistoni nivoo queerin ja intersektionaalisuuden yhteen sekä kerronnan analyysissä että novellin tulkinnassa.

”Miss Adele Amidst the Corsets” haastaa lukijaansa pohtimaan etenkin sukupuoleen ja rotuun liittyviä risteäviä eroja. Näiden risteävien erojen tarkastelun rinnalla kysyn, millä tavoin Smithin novelli esittää queerin päähenkilön ääntä ja mieltä, ja millaisia tulkintoja näistä esityksistä on mahdollista tehdä kerronnallisten äänten analyysiä hyödyntäen. Feminististä ja queer-narratologiaa sekä intersektionaalisuuden teoriaa yhdistäen pohdin artikkelissani, millaisia uusia avauksia etenkin ironian huomioiminen intersektionaalisuuden teorian kehyksessä voi tarjota sekä kertomuksentutkimukselle että intersektionaalisuuden hyödyntämiselle kirjallisuustieteessä.

Avainsanat: kerronnallinen ääni; queer-narratologia; intersektionaalisuus; ironia; novelli; vapaa epäsuora esitys

Abstract

In my article, I examine Zadie Smith’s short story “Miss Adele Amidst the Corsets” (2019) as a description of the queer life. The analysis illustrates Smith’s short story as an example of how the intersecting differences, that challenge the queer life and ethically affect the reader’s social status and identity, are narrated within the framework of the short story form. I draw my attention to narrative structure, in particular the relationship between the narrator and the character and its effects on the interpretation of the entire story. My analysis shows that the narrative devices, such as free indirect discourse, can play a quintessential role in considering the ethics and contextual interpretations of a narrative. Smith’s story brings queer and intersectionality together the both in the level of analysis and interpretation of the short story.

“Miss Adele Amidst the Corsets” challenges the reader to consider the intersecting differences between, particularly, gender and race. Moreover, by acknowledging these intersectional differences, I ask by what means Smith’s short story represents the voice and mind of the queer protagonist, and how and why the interpretations are shaped by these representations of narrative voices. Utilizing feminist and queer-narratologies and intersectional theory, I ponder what kind of new approaches, such as the consideration of irony within the framework of intersectional theory, it is possible to provide for both narrative theory and intersectionality in literary studies.

Keywords: narrative voice; queer narratology; intersectionality; irony; short story; free indirect discourse

Muodollisesti queer?

Heta Marttinen — 2024-06-17

Artikkelissani tarkastelen proosan ja runouden konventioita yhdistelevän säeromaanin ja queerin yhtymäkohtia kertojuuden, tilallisuuden ja affektiivisuuden näkökulmista. Tutkimuksellinen viitekehykseni nojaa kertomuksenteoriaan mutta hyödynnän luennassani myös multimodaalista stilistiikkaa ja affektitutkimusta. Analysoin artikkelissani kahta suomalaista nuorille ja nuorille aikuisille suunnattua säeromaania. Dess Terentjevan Ihana (2021) käsittelee Terentjevan muiden säeromaanien tapaan sukupuolen ja seksuaalisen moninaisuuteen sekä vähemmistöihin kuulumiseen liittyviä teemoja. Pintapuolisesti epäsuoremmin queer-tematiikkaan kytkeytyvä Kirsti Kurosen Merikki (2019) käsittelee minuuden ja identiteetin rakentumista ja hajoamista kerronnallisesti ja rakenteellisesti oivaltavalla tavalla, joka perustelee queer-näkökulman soveltamista teokseen.

Artikkelissani kysyn, kuinka säeromaanille ominaiset kerronnalliset ja muodolliset keinot rakentavat kertomusta ja sen ilmentämää tematiikkaa. Millä tavoin tematiikka voi konkretisoitua tekstin asettelussa ja typografisissa ratkaisuissa? Millaista affektiivisuutta säeromaanin pelkistetty mutta merkityksiltään tiivis ilmaisu tuottaa? Voiko eri kirjallisuudenlajien konventioita yhdistelevän muodon ymmärtää itsessään queerina?

Avainsanat: säeromaani; narratologia; kertoja; tilallisuus; affektiivisuus; Kirsti Kuronen; Dess Terentjeva

Abstract

In this article, I examine the intersections of queerness and the verse novel, a literary form that combines conventions from prose and poetry, focusing on narrative voice, spatiality, and affectivity. My theoretical framework is based on narrative theory, but I also utilize multimodal stylistics and affect studies. I examine two Finnish young adult verse novels. Dess Terentjeva’s Ihana (2021, “Gorgeous”), like Terentjeva’s other verse novels, addresses themes related to gender and sexual diversity and minorities. Kirsti Kuronen’s Merikki (2019), which is superficially less directly connected to queer thematics, explores the construction and deconstruction of selfhood and identity in both narratively and formally insightful ways that justifies the application of the queer perspective to Kuronen’s novel.

In my article, I ask how the narrative and formal techniques of the verse novel construct the narrative as a whole and its themes. In what ways can the themes be concretized in the text’s layout and typographical choices? What kind of affectivity does verse novel’s concise yet complex narration produce? Can a form that combines conventions of different literary genres be understood as queer in itself?

Keywords: verse novel; narratology; narrative voice; spatiality; affectivity; Kirsti Kuronen; Dess Terentjeva

Queering the Harlem Renaissance through Nordic Networks and Gay Archives

Iida Pöllänen — 2024-06-17

Opettaja Nike Sandelinin (1903–1940) teinipäiväkirjat 1917–1920 ja kuolema sotaisten aikojen kosmoksessa

Antu Sorainen — 2024-06-17

Isoäidin queer-serkun jälanjäljillä, tai: kuinka kertoa queeristä elämästä?

Varpu Alasuutari — 2024-06-17

Ainakin kahden kulttuurin väkeä: jännitteisiä kokemuksia sateenkaariperheessä kasvamisesta

Eeva Houtbeckers — 2024-06-17

Valokuvaomakuva omasta queeristä elämästä kertomisen paikkana

Anna Upola — 2024-06-17

Kurkistuksia visuaalisen aktivismin arkistoihin

Anna Vuorinne — 2024-06-17

”Ennen ei ollut viattomampaa”

Jenny Kangasvuo — 2024-06-17

Tekijät / Contributors

Mimmi Pölönen — 2024-06-17

Sisällys / Contents

Joonas Säntti — 2024-06-17

Queeria elämää kertomassa eli queerin tulkinnan rajat

Kaisa Ilmonen — 2024-06-17

Astrid & Astrid

Siiri Viljakka — 2024-06-17