TY - JOUR AU - Toropainen, Veli Pekka PY - 2015/11/17 Y2 - 2024/03/29 TI - Aurajoen Halistenkosken historiaa JF - Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja JA - SSV VL - 48 IS - 0 SE - Vertaisarvioidut artikkelit DO - UR - https://journal.fi/ssvk/article/view/53302 SP - 117-231 AB - <p>Nykyisin Turun kaupunkiin kuuluva Aurajoen Halistenkoski syntyi maan noustessa jääkauden jälkeen vuosien 800─1000 välillä. Kosken ympäristössä on runsaasti pronssi- ja rautakautisia muinaismuistoja ja asutusjälkiä, kuten varhaisin Suomesta tunnettu Ravattulan kirkko. Itse Halistenkoski on suomalaisten koskien mittakaavassa putouskorkeudeltaan vähäinen, mutta sen merkitys suomalaisen teollisuuden historiassa on mittava. Kosken myllytoiminta ja kalastus tunnetaan jo 1300-luvulta, kun Turun piispa ja kirkolliset laitokset omistivat ne. Varsinainen teollistuminen koskella alkoi jo 1500-luvulla, kun katolisen kirkon omistukset koskella peruutettiin kruunulle, joka perusti sinne kalastamon ja tuotantolaitoksia. Turun linnan verkakutomon valkkimylly, jossa kangas käsiteltiin veran määrämittoihin, pystytettiin Halisiin jo 1550-luvulla. Seuraavalla vuosisadalla koski lahjoitettiin Turun kaupungille virkamiesten palkkaukseen ja valkki korvattiin armeijan sotamiesten housuihin käytettyjen pukinnahkojen käsittelyyn erikoistuneella tamppimyllyllä. Kosken teollinen käyttö laajeni 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, kun sen vuokrasi kaupungilta 50 vuodeksi apteekkari Erik Julin. Hän rakennutti koskelle kokonaan padon ja tehokkaammat tuotantolaitokset. Koskella tuotettiin varsinaisen viljan jauhamisen lisäksi luujauhoa lannoitteeksi ja puusepän liiman raaka-aineeksi, jauhettiin liitua ja värejä maalien raaka-aineeksi, sahattiin lautoja sekä valmistettiin tekovillaa kankaisiin ja käsiteltiin hamppua purjekankaiden raaka-aineeksi. Lisäksi koskella kalastettiin edelleen ja otettiin kylmäkylpyjä saunassa. 1920-luvulla Turun vesilaitos tuli kosken vesivarojen pääasialliseksi käyttäjäksi, sillä suurin osa Turun vedestä otettiin kosken yläpuolelta. Turun vesi otetaan tänään muualta ja vesilaitoksella toimii muun muassa Turun vesilaitosmuseo. Nykyisin koski on ulkoilijoiden, melojien ja kalastajien virkistyskäytössä. Halistenkoski on myös osa Aurajoen kansallismaisemaa ja Turun kansallista kaupunkipuistoa.</p> ER -