Sukupuolentutkimus-Genusforskning

Pauliina Lukimaa (2022) LGBTIQ+ Activists in St Petersburg: Forming Practices, Identifying as Activists and Creating Their Own Places

Daniil Zhaivoronok — 2024-02-13

Touko Vaahtera (2022) Biopolitics of Swimming and the Re-Articulation of Able-Bodiedness: Bodies of Latent Potentia

Paju Kettunen — 2024-02-13

Aino-Maija Elonheimo, Sari Miettinen, Hanna Ojala & Tuija Saresma (2022) Intersektionaalinen feministinen pedagogiikka

Salla Adrin Salskov — 2024-02-13

Pro gradu -palkinto 2023

Eila Rantonen — 2024-02-13

Muistin marginaalista -hankkeessa tutkitaan sota-ajan ja jälleenrakennuksen merkityksiä ja ylisukupolvisia selviytymisen keinoja Lapissa

Outi Autti — 2024-02-13

Ajattelun vaiva

Elina Helosvuori — 2024-02-13

Kirjoituskutsu teemanumeroon 4/2024: Feministisiä näkökulmia kuolemaan, tappamiseen ja suremiseen

Varpu Alasuutari — 2024-02-13

Rakkaista erotettu, vertaisista eristetty, turvallisen paikan etsijä. Yksin tulleiden nuorten kokemuksia institutionaalisesta elämästä Suomessa

Iida Kauhanen — 2024-02-13

”Mä en koe että sukupuoli ois siinä ohjaava tekijä” ‒ nuorten aikuisten kodin tekemisen käytännöt

Katariina Kotila — 2024-02-13

Tässä artikkelissa tutkin, miten nuoret aikuiset tuottavat sukupuoltaan tehdessään kodista kotia. Tarkastelen erityisesti sitä, kuinka sukupuolta tuotetaan suhteessa käsityksiin kodin tekemisen käytäntöjen sukupuolitapaisuudesta. Aineisto koostuu 20–36-vuotiaiden nuorten aikuisten kirjoitelmista ja haastatteluista. Aineiston nuoret aikuiset perustelevat kodin tekemisen käytäntöjään yleensä mieluummin yksilöllisellä persoonallisuudella kuin sukupuolella ja irrottautuvat näin kotiin liittyvistä sukupuolitapaisuuden käsityksistä. Toisaalta osa heistä vertaa omaa toimintaansa kotona sukupuolitapaiseen kodin tekemiseen, jolloin käsitykset sukupuolitapaisuudesta kehystävät ja joskus myös taivuttavat sukupuolen tuottamista suhteessa kotiin.

Maskuliinisuuden käsite Sukupuolentutkimus– Genusforskning-lehdessä – integroiva kirjallisuuskatsaus

Tuija Koivunen — 2024-02-13

Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen aineistona ovat Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden (ent. Naistutkimus–Kvinnoforskning) miehiä ja maskuliinisuutta käsittelevät vertaisarvioidut artikkelit. Jäljitän ja analysoin kriittisellä otteella, miten maskuliinisuuden käsite on määritelty, miten käsitettä on käytetty ja miten käyttö on muuttunut ajan saatossa lehden vertaisarvioiduissa artikkeleissa. Lisäksi tarkastelen, millaisissa miehiä käsittelevissä artikkeleissa maskuliinisuuden käsitettä ei ole käytetty. Maskuliinisuus on matkustava käsite, joka on kulkenut paitsi ajasta ja paikasta toiseen, myös tieteenalojen välillä. Etenkin Raewyn Connellin työhön perustuva tapa käyttää maskuliinisuuden käsitettä on ensin vakiinnuttanut ja sittemmin säilyttänyt paikkansa miehiä käsittelevissä artikkeleissa Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehdessä.

Syrjityt soijapojat ja pilattu pelaaminen: maskuliinisuus ja antifeminismi Ylilaudan pelikulttuurikeskusteluissa

Mikko Meriläinen — 2024-02-13

Osalle miespelaajista digitaaliset pelit ja niiden yhteisöt ovat turvallisiksi ja omiksi koettuja ympäristöjä, joissa vallitsevat muusta yhteiskunnasta poikkeavat nörttimaskuliiniset ihanteet. He kokevat, että pelikulttuurien ja laajemman yhteiskunnan lisääntynyt feministinen keskustelu yhdenvertaisuudesta uhkaa näiden tilojen eheyttä. Tarkastelemme tässä artikkelissa teema-analyysilla, miten ja minkälaisia erilaisia näkemyksiä maskuliinisuudesta, feminismistä ja pelikulttuurista tuodaan esiin Ylilauta-keskustelualustalla käydyssä keskusteluketjussa, jota käytiin Non-toxic-hankkeen järjestämästä, inklusiivisempaa pelikulttuuria käsitelleestä tapahtumasta. Tarkastelumme osoittaa, kuinka pelaamisesta kumpuava keskustelu muodostuu anonyymissä kuvalautakeskustelussa laajemmaksi kamppailuksi oikeanlaisesta maskuliinisuudesta, sukupuolesta ja aikuisuudesta.

Moninkertainen pelko uhkaa tutkimuksen ja opetuksen vapautta

Leena-Maija Rossi — 2024-02-13