https://journal.fi/sukupuolentutkimus <p><em>Sukupuolentutkimus–Genusforskning </em>on kaksikielinen monitieteinen julkaisu, joka perustettiin 1988 (vuoteen 2013 saakka Naistutkimus-Kvinnoforskning). Tieteellisten vertaisarvioitujen artikkeleiden lisäksi lehdessä julkaistaan ajankohtaisia puheenvuoroja, puheenjohtajilta-palstaa, hankepuheenvuoroja, lektioita ja kirja-arvioita. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.</p> <p> </p> Sukupuolentutkimuksen seura - Sällskapet för genusforskning r.y. fi-FI Sukupuolentutkimus-Genusforskning 2342-0634 https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/160083 Varpu Alasuutari Sanna Karhu Heidi Kosonen Copyright (c) 2025 Sukupuolentutkimus-Genusforskning https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/ 2025-03-28 2025-03-28 37 4 3 8 https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/160091 Hanna Ylöstalo Anna Elomäki Copyright (c) 2025 Sukupuolentutkimus-Genusforskning https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/ 2025-03-28 2025-03-28 37 4 59 60 https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/160096 Inka Laisi Karin Murris Renske Visser Copyright (c) 2025 Sukupuolentutkimus-Genusforskning https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/ 2025-03-28 2025-03-28 37 4 80 85 https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/160085 <p>Sika, elävänä eläimenä tai kuolleena ruumiina, oli häivytetty Seinäjoen taidehallilla vuonna 2021 esillä olleen Gustafsson&amp;Haapojan <em>Sia</em>t-näyttelyn visuaalisesta ulottuvuudesta. Samaan tapaan teollisen teurastuksen käytäntönä on tappamisen piilossa pitäminen, joka osaltaan vaikuttaa eläintuotantonormin rakentumiseen ja ylläpitämiseen yhteiskunnassa. Teollinen eläintuotanto kietoutuu globaalien ekologisten kriisien vyyhtiin, mutta laajasta ja voimakkaasti kyseenalaistamisesta huolimatta sen normatiivinen asema säilyy. Seinäjoella, siantuotannon merkittävällä alueella, <em>Siat</em> nostatti kuohuvaa keskustelua ja vastustusta. Tässä artikkelissa tarkastelenkin <em>Siat</em>-tapausta eläintuotantonormin kyseenalaistamisen ja sen aiheuttamien affektiivisten reaktioiden näkökulmasta. Katseeni tulee taidelaitoksen sisältä, sillä työskentelin näyttelyn parissa kuraattorina. Metodologiseksi keskustelukumppanikseni kutsun Sara Ahmedin kehittelemän feministisen ilonpilaajan hahmon. Artikkelini lisää tietoa siitä, miten ilonpilaajuuteen sisältyvää muutospotentiaalia voidaan käyttää taidenäyttelykontekstissa ja laajemmin kamppailuissa eläintuotannon normatiivisen aseman murtamiseksi.</p> Sanna Karimäki-Nuutinen Copyright (c) 2025 Sukupuolentutkimus-Genusforskning https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/ 2025-03-28 2025-03-28 37 4 9 26 https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/160086 <p>As the scientific call for radical action on climate change intensifies, climate denialists not only maintain the status quo but work to increase fossil fuel consumption exponentially. Rather than an epistemological crisis of scientific communication, a growing body of literature suggests climate denialism is tied to a defence of “industrial/breadwinner” masculinities (Hultman &amp; Pulé 2018). I build on this research by analysing what I call the “petro-masculine” and “necro-patriarchal” (Daggett 2018, Valencia 2019) dimensions of the heated response to Swedish climate activist Greta Thunberg’s 2019 visit to Alberta, Canada. I then consider the importance of “engaged dialogue” (Aldrin Salskov et al. 2022) in overcoming the difficulties of analysing, understanding, and responding to petro-masculine necro-patriarchy logic without othering the “otherer”.</p> Ryan Manhire Copyright (c) 2025 Sukupuolentutkimus-Genusforskning https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/ 2025-03-28 2025-03-28 37 4 27 43 https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/160088 <p>Tarkastelemme artikkelissamme miehiä, jotka tekevät eläinten metsästämistä ja lihansyöntiä koskevaa sosiaalisen median sisältöä miesenemmistöisille yleisöille. Kysymme, kuinka he rakentavat kunniallista vaikuttajamieheyttä asemoidessaan itsensä suhteessa verkossa käytävään tunteelliseen keskusteluun lihansyönnistä ja metsästyksestä. Teoreettinen kehyksemme koostuu kunniallisuutta ja affektiivisuutta koskevista teoretisoinneista. Empiirinen aineistomme muodostuu vaikuttajamiesten kanssa tehdyistä haastatteluista. Analyysin tuloksena jäsensimme kolme affektiivista asemaa, joiden kautta kunniallista mieheyttä rakennettiin: vaikuttajamiehet korostivat vaikuttajatyönsä autenttisuutta ja lihaan liittyvän asiantuntijuuden esityksiä sekä määrittelivät työnsä ruokaan liittyvien nostalgisten tunteiden luomiseksi. Kunniallinen mieheys irrottautuu symbolisesti sekä liiallisesta väkivallasta eläimiä kohtaan että kaupallisuuden motivoimasta näkyvyyden tavoittelusta ja identiteettipoliittisista vastakohtaisuuksista.</p> Henri Hyvönen Laura Mankki Copyright (c) 2025 Sukupuolentutkimus-Genusforskning https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/ 2025-03-28 2025-03-28 37 4 44 58 https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/160092 Inari Nikkanen Copyright (c) 2025 Sukupuolentutkimus-Genusforskning https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/ 2025-03-28 2025-03-28 37 4 61 67 https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/160094 Kati Aakkonen Copyright (c) 2025 Sukupuolentutkimus-Genusforskning https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/ 2025-03-28 2025-03-28 37 4 68 72 https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/160095 Sanna Mustasaari Copyright (c) 2025 Sukupuolentutkimus-Genusforskning https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/ 2025-03-28 2025-03-28 37 4 73 79 https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/160098 Tiina Ollila Copyright (c) 2025 Sukupuolentutkimus-Genusforskning https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/ 2025-03-28 2025-03-28 37 4 86 89 https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/160099 Koko Hubara Copyright (c) 2025 Sukupuolentutkimus-Genusforskning https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/ 2025-03-28 2025-03-28 37 4 90 91