Addiktio ja haavoittuvaisuus vastakarvaan luettuna
Philosophical Reflections on Agency and Vulnerability
Abstrakti
Addiktoituneet yksilöt nähdään haavoittuvaisena ryhmänä terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa yleisesti. Tyypillisesti tämä väite nojaa näkemykseen, jonka mukaan huumeiden käyttö saa aikaan haavoittuvaisuuden, johtuipa se sitten aivojen patologisista muutoksista tai huumeiden käyttäjiin kohdistuvista, haittaa tuottavista, yhteiskunnallisista käytänteistä ja säädöksistä. Tässä artikkelissa kyseenalaistan ensin näkemyksen, että addiktoituneiden yksilöiden haavoittuvaisuus nousee juuri huumeiden käytöstä ja toiseksi näkemyksen, että addiktoituneiden yksilöiden haavoittuvaisuus kyseenalaistaa heidän toimijuutensa. Addiktoituneiden yksilöiden haavoittuvaisuus ensisijaisesti huumeiden käytöstä johtuvana voi vääristää sitä, minkälaista haavoittuvaisuutta addiktioon voi liittyä. Ehdotan, että huumeiden käyttö voidaan nähdä myös toimijuuden voimavarana. Tällainen näkemys kyseenalaistaa sen, että haavoittuvaisuus on autonomian vastakohta, ja edelleen kyseenalaistaa näkemyksen siitä, että addiktoituneet yksilöt haavoittuvaisena ryhmänä edellyttäisivät erityistoimenpiteitä.
Julkaistu
Viittaaminen
Copyright (c) 2019 Susanne Maria Uusitalo
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.