https://journal.fi/suomenmuseo <p>Vuonna 1894 perustettu Suomen Museo-Finskt Museum on tieteellinen vuosikirja, jossa julkaistaan tutkimusartikkeleiden lisäksi katsauksia, kirja- ja näyttelyarvioita, matkakertomuksia, haastatteluja ja ajankohtaisia puheenvuoroja menneisyyttä ja kulttuuriperintöä tutkivilta aloilta.</p> Suomen Muinaismuistoyhdistys fi-FI Suomen Museo-Finskt Museum 0355-1806 https://journal.fi/suomenmuseo/article/view/143056 <p>Luonnossa liikkumisesta ja luontoharrastuksista on tullut yhä teknologiavälitteisempiä yleisen digitalisoitumisen ja digivetoisen kansalaistieteen myötä. Tarkastelemme artikkelissamme mitä teknologisoituminen tekee luontosuhteille ja luonnon tuntemukselle hyödyntäen digitaalisen läheisyyden käsitettä. Kirjoituksen aineistona on luontoharrastajien kirjoituksia teknologian käytöstään. Havaitsimme, että muun muassa älypuhelimet sovelluksineen sekä sosiaalinen media nivoutuvat monin tavoin osaksi luontokulttuuria. Teknologia voi sekä lähentää että loitontaa ihmisiä luonnosta. Vastaajat eivät olleet selkeästi jaettavissa teknologiapositiivisiin ja -kielteisiin, vaan teknologiaa käytetään tilanteisesti eri tavoin retkien suunnittelussa, luonnossa liikkuessa ja kokemuksia jaettaessa.</p> Minna Santaoja Taru Peltola Copyright (c) 2024 2023-12-01 2023-12-01 130 6–26 6–26 10.51808/suomenmuseo.143056 https://journal.fi/suomenmuseo/article/view/143057 <p>Demoskene on verrattain nuori tietokoneharrastajien alakulttuuri, jossa tuotetaan digitaalisia ohjelmistoja, niin sanottuja demoja. Tässä artikkelissa tarkastelemme demoskenen luonnetta digitaalisena kulttuuriperintönä Demoskenen uudet kasvot -hankkeen viitekehyksessä. Miten demojen digitaalisuus vaikuttaa demoskeneen ja sen kulttuuriperintöön?</p> Niklas Nylund Eljas Suvanto Copyright (c) 2024 2023-12-01 2023-12-01 130 27–45 27–45 10.51808/suomenmuseo.143057 https://journal.fi/suomenmuseo/article/view/143058 <p>Catalogue raisonné on kattava, kriittinen luettelo taiteilijan koko tuotannosta tai tekniikan mukaan rajatusta kokonaisuudesta. Jo 1700-luvun jälkipuoliskolta lähtien catalogue raisonnét ovat olleet keskeisiä tietolähteitä taidehistoriallisessa tutkimuksessa. 2010-luvulta alkaen yhä useampi luettelo on julkaistu digitaalisessa muodossa verkkoympäristössä. Tässä artikkelissa pohdin sitä, miten digitaalisuus on muuttanut catalogue raisonné -julkaisutyyppiä. Artikkelissa käsittelen jo julkaistujen digitaalisten luetteloiden ominaisuuksia tarkastelemalla julkaisujen keskinäisiä yhtäläisyyksiä ja eroja. Analyysissäni hyödynnän mediatutkija Lev Manovichin teoriaa tietokannasta nykyajan keskeisenä kulttuurisena muotona. Tapaustutkimuksena esittelen Akseli Gallen-Kallelan catalogue raisonné -hankkeen.</p> Irene Riihimäki Copyright (c) 2024 2023-12-01 2023-12-01 130 46–73 46–73 10.51808/suomenmuseo.143058 https://journal.fi/suomenmuseo/article/view/143060 <p>Alueelliset vastuumuseot ja Museovirasto muodostavat tänä päivänä kulttuuriympäristötyön ydinverkoston. Verkosto toimii kahden hallinnonalan, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön, leikkauspisteessä, jossa alueidenkäytön ja museoalan käytännöt kohtaavat. Ympäristöhallinnossa rakennettuihin ympäristöihin liittyvää tiedonhallintaa sekä tietojärjestelmiä kehitetään parhaillaan voimakkaasti. Museoalalla sekä kulttuuriympäristökohteet että kokoelmahallinnan huomioiva järjestelmäkehitys on puolestaan ajankohtainen ikuisuuskysymys.</p> <p>Artikkelissa avaamme sitä, mitä rakennetun ympäristön tietojärjestelmä Ryhti tulee käytännössä tarkoittamaan kulttuuriympäristön suojelussa ja tutkimuksessa. Tähän liittyen pohdimme, onko rakentamisen ja alueidenkäytön tietovarantojen rinnalle eriteltävissä itsenäistä kulttuuriympäristötiedon kokonaisuutta. Erittelemme yhtäältä hyötyjä, joita rakennetun ympäristön tietojärjestelmän mukanaan tuoma digitaalinen tulevaisuus museoiden kulttuuriympäristötyölle tarjoaa sekä toisaalta haasteita, joita tiedonhallinnan digitaaliseen kehitykseen liittyy. Artikkeli perustuu ympäristöhallinnon kulttuuriympäristötietoon liittyvien kehityshankkeiden ajankohtaiseen tilannekuvaan syksyllä 2023, alueellisten vastuumuseoiden nelivuotissuunnitelmissaan (2023–2026) antamiin tietoihin sekä museoissa valmisteltuihin työsuunnitelmiin, jotka on jätetty opetus- ja kulttuuriministeriön digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuuden ja säilyttämisen tukemiseen suunnattuun eritysavustushakuun (2022).</p> Satu Kähkönen Juhana Lahti Copyright (c) 2024 2023-12-01 2023-12-01 130 84–98 84–98 10.51808/suomenmuseo.143060 https://journal.fi/suomenmuseo/article/view/143061 <p>Suomen Muinaismuistoyhdistys on asettanut tavoitteekseen saattaa mahdollisimman suuren osan vuodesta 1874 jatkuneesta julkaisutuotannosta tutkijoiden ja muun yleisön käyttöön verkon kautta ilman maksuja tai muita esteitä. Tässä kirjoituksessa käsitellään Suomen Muinaismuistoyhdistyksen digitointihankkeita, joilla tavoitetta pyritään saavuttamaan vähitellen.</p> Teemu Väisänen Copyright (c) 2024 2023-12-01 2023-12-01 130 99–105 99–105 10.51808/suomenmuseo.143061 https://journal.fi/suomenmuseo/article/view/143062 <p>Millaisia mahdollisuuksia teknologia tarjoaa museoesinettä koskevan tiedon keräämiseen ja käsittelyyn? Voidaanko digisovelluksen avulla lisätä tiedon moninaisuutta sekä kansalaisten ja yhteisöjen osallisuutta museokokoelmiin? Entä miten VR muuttaa ymmärrystämme museoesineestä? Designmuseon kokoelmaan perustuva Pop-up-VR-museo etsi vastauksia näihin kysymyksiin. Kokeellinen virtuaalimuseo toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston Taiteen ja median laitoksen kanssa osana EU:n Horisontti 2020 -ohjelman rahoittamaa tutkimushanketta SPICE – Social cohesion, Participation, and Inclusion through Cultural Engagement 2020–2023.</p> Lily Díaz Anna-Maija Karjalainen Leena Svinhufvud Susanna Thiel Gautam Vishwanath Copyright (c) 2024 2023-12-01 2023-12-01 130 106–117 106–117 10.51808/suomenmuseo.143062 https://journal.fi/suomenmuseo/article/view/143063 <p>Talonpoikaiskulttuurin koristeellisimpiin käsitöihin kuuluvat monet puuesineet, kuten kousat, lippaat, rukinlavat ja juustokehät. Taidokkaasti valmistetut talonpoikaisesineet ovat arvossa pidettyjä ja suosittuja keräilykohteita. Rikkaasta ornamentiikasta on saatu vaikutteita myös monenlaisiin kansallisromanttisiin taideteollisuustuotteisiin. Tämä katsaus esittelee Tammelan Lunkaan kylässä säilyneen, yhdestä puusta veistetyn juustokehän. Siihen merkitty vuosiluku 1636 on varhaisempi kuin yhdenkään Suomessa tätä ennen julkaistun juustokehän ajoitus. Esine on yksityisomistuksessa.</p> Jukka Relas Copyright (c) 2024 2023-12-01 2023-12-01 130 118–128 118–128 10.51808/suomenmuseo.143063 https://journal.fi/suomenmuseo/article/view/143064 <p>Kirjoittajat vierailivat Hokkaidon yliopistolla Sapporossa 14.1.–17.2.2023. Kutsujana oli yliopiston yksikkö Global Station for Indigenous Studies and Cultural Diversity (GSI). Tässä matkakertomuksessa esittelemme kokemuksiamme ensikertalaisina Japanissa ja kerromme, mitä opimme Japanin ainoasta alkuperäiskansasta ainuista.</p> Mervi Suhonen Mika Lavento Copyright (c) 2024 2023-12-01 2023-12-01 130 129–141 129–141 10.51808/suomenmuseo.143064 https://journal.fi/suomenmuseo/article/view/143066 Suomen Muinaismuistoyhdistys Copyright (c) 2024 2023-12-01 2023-12-01 130 148–154 148–154 10.51808/suomenmuseo.143066 https://journal.fi/suomenmuseo/article/view/143055 Johanna Enqvist Copyright (c) 2024 2023-12-01 2023-12-01 130 4–5 4–5 10.51808/suomenmuseo.143055 https://journal.fi/suomenmuseo/article/view/143059 Eeva-Kristiina Nylander Copyright (c) 2024 2023-12-01 2023-12-01 130 74–83 74–83 10.51808/suomenmuseo.143059 https://journal.fi/suomenmuseo/article/view/143065 Pirjo Uino Copyright (c) 2024 2023-12-01 2023-12-01 130 142–147 142–147 10.51808/suomenmuseo.143065