Aspects of Finnic language history
DOI:
https://doi.org/10.33340/susa.148933Avainsanat:
Finnic, language historyAbstrakti
The article draws together aspects of the history of the Finnic languages. I rely on Finnic language studies to shed light on the main lines of the historical development of the Finnic languages and on the methods implemented in these studies. Comparison of cognate languages on a synchronic level has been a recurrent procedure in the historical studies of this language group. The article stresses the role of the minor Finnic languages and their equality with the societally stronger Finnic languages, Finnish and Estonian, in a linguistic context.
Lähdeviitteet
Ahlqvist, August. 1869. Suomalainen murteiskirja: tahi lukemisia viron, karjalan, vatjan, vepsän ja liivin kielillä suomalaisten sanastojen kanssa. Helsingfors: G. W. Edlund.
Alvre, Paul. 1973. Läänemeresoome aluskeele varasest murdeliigendusest, eriti eesti ja soome keelt silmas pidades. Keel ja Kirjandus 16. 151–162, 291–299.
Anttila, Raimo. 1972. An introduction to historical and comparative linguistics. New York: The Macmillan Company.
Ariste, Paul. 1956. Läänemere keelte kujunemine ja vanem arenemisjärk. In Moora, H. (ed.), Eesti rahva etnilisest ajaloost: Artiklite kogumik, 5–23. Tallinn: Eesti Riiklik Kirjastus.
Carpelan, Christian. 2000. Essay on archaeology and languages in the Western end of the Uralic zone. In Nurk, Anu & Palo, Triinu & Seilenthal, Tõnu (eds.), Congressus Nonus Internationalis Fenno-Ugristarum 7.–13.8.2000 Tartu: Pars I, 7–38.
Croft, William. 2000. Explaining language change: An evolutionary approach. Harlow: Pearson Education.
Greenberg, Joseph (ed.). 1963. Universals of language. London: MIT Press.
Grünthal, Riho. 2000. Typological characteristics of the Finnic languages: a reappraisal. In Laakso, Johanna (ed.), Facing Finnic: Some challenges to historical and contact linguistics (Castrenianumin toimitteita 59), 31–63. Helsinki: Finno-Ugrian Society – Department of Finno-Ugrian Studies of the University of Helsinki.
Grünthal, Riho. 2020. The spread zones and contact of medieval Finnic in the Northeastern Baltic Sea area: Implications for the rate of language change. Journal of Historical Sociolinguistics 6(2). 1–43. <https://doi.org/10.1515/jhsl-2019-6001>
Grünthal, Riho. 2023. The Finnic languages. In Abondolo, Daniel Mario & Valijärvi, Riitta-Liisa (eds.), The Uralic languages, 433–480. 2nd edn. Abingdon: Routledge.
Grünthal, Riho & Kallio, Kati. 2021. Inkerinmaan ja Setomaan historialliset kulttuurit. In Kallio, Kati & Grünthal, Riho & Saressalo, Lassi (eds.), Inkerikot, setot ja vatjalaiset: Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1467), 9–32. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Grünthal, Riho & Sarhimaa, Anneli. 2012 [2004]. Itämerensuomalaiset kielet ja niiden päämurteet. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura. <https://www.sgr.fi/muutjulkaisut/ItamerensuomalaisetKieletMurteet2012.pdf>
Honkola, Terhi & Santaharju, Jenni & Syrjänen, Kaj & Pajusalu, Karl. 2019. Clustering lexical variation of Finnic languages based on Atlas Linguarum Fennicarum. Linguistica Uralica 3/2019. 161–184.
Häkkinen, Kaisa. 1983. Suomen kielen vanhimmasta sanastosta ja sen tutkimisesta: Suomalais-ugrilaisten kielten etymologisen tutkimuksen perusteita ja metodiikkaa (Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 17). Turku.
Häkkinen, Kaisa. 2002. Kielten menneisyys ja sen tutkiminen. In Riho Grünthal (ed.), Ennen, muinoin: Miten menneisyyttämme tutkitaan (Tietolipas 180), 28–45. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Itkonen, Terho. 1971. Aunuksen äänneopin erikoispiirteet ja aunukselaismurteiden synty. Virittäjä 75. 153–185.
Itkonen, Terho. 1972. Historiantakaiset Häme ja Suomi kielentutkijan näkökulmasta. Historiallinen aikakauskirja 1972. 85–112.
Itkonen, Terho. 1983. Välikatsaus suomen kielen juuriin. Virittäjä 87. 190–228, 349–386.
Jussila, Raimo. 1993. Tuhatvuotiset murteenkeruutalkoot. Virittäjä 97. 445–454.
Kallio, Petri. 2007. Kantasuomen konsonanttihistoriaa. In Ylikoski, Jussi & Aikio, Ante (eds.), Sámit, sánit, sátnehámit: Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007 (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 253), 229–249. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Kallio, Petri. 2014. The diversification of Proto-Finnic. In Ahola, Joonas & Frog (eds.), Fibula, fabula, fact: The Viking Age in Finland (Studia Fennica Historica 18), 155–168. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Karlsson, Fred. 1975. Fennistiikan tieteenparadigmasta ja sen ohjausvaikutuksesta. Virittäjä 79. 179–193.
Kasik, Reet. 2001. Johdatus viron kielen tutkimukseen (Castrenianumin toimitteita 55).
Helsinki: Yliopistopaino.
Kelomäki, Tapani. 2009. Nuorgrammaattisuuden myytti suomen kielen tutkimuksessa.
Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.
Kokko, Ossi. 2007. Inkerinsuomen pirstaleisuus: Eräiden sijojen kehitys murteen yksilöllistymisen kuvastajana (Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 48). Joensuu: Joensuun yliopisto.
Korhonen, Mikko. 1984. Etymologian tila. Virittäjä 88. 356–360.
Korhonen, Mikko. 1985. Kieli puhuu vaiheistamme: Lehvät lännessä, juuret idässä. Tiede 2000 1985. 8–9, 30–33, 68.
Korhonen, Mikko. 1986. Finno-Ugrian language studies in Finland 1828–1918 (The History of Learning and Science in Finland 1828–1918). Helsinki: Societas Scientiarum Fennica.
Korhonen, Mikko. 1996a [1980]. Über die struktural-typologischen Strömungen (Drifts) in den uralischen Sprachen. In Salminen, Tapani (ed.), Typological and historical studies in language by Mikko Korhonen: A memorial volume published on the 60th anniversary of his birth (Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia 223), 179–194. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Korhonen, Mikko. 1996b [1981]. Typological drift in the Finno-Ugrian languages with special reference to the case system. In Salminen, Tapani (ed.), Typological and historical studies in language by Mikko Korhonen: A memorial volume published on the 60th anniversary of his birth (Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia 223), 195–206.
Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Korhonen, Mikko. 1996c [1982]. Reductive phonetic developments as the trigger to typological change: two examples from the Finno-Ugrian languages. In Salminen, Tapani (ed.), Typological and historical studies in language by Mikko Korhonen: A memorial volume published on the 60th anniversary of his birth (Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia 223), 207–212. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Korhonen, Mikko. 1996d [1985]. History of the Uralic languages and the principle of lateral areas. In Salminen, Tapani (ed.), Typological and historical studies in language by Mikko Korhonen: A memorial volume published on the 60th anniversary of his birth (Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia 223), 213–218. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Kulonen, Ulla-Maija. 2002. Kielitiede ja Suomen väestön juuret. In Grünthal, Riho (ed.), Ennen muinoin: Miten menneisyyttämme tutkitaan? (Tietolipas 180), 102–116. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Laakso, Johanna. 1989. Muodon ja funktion suhteesta itämerensuomen verbinjohtimistossa. Virittäjä 93. 50–69.
Laanest, Arvo. 1972. Itämerensuomalaisten kielten ryhmityskysymyksiä. Virittäjä 76. 113–121.
Laanest, Arvo. 1980. Muinaiskarjalan fonologisia ja morfologisia piirteitä. In Osmo Ikola (ed.), Congressus Quintus Internationalis Fenno-Ugristarum: Pars V, 152–157. Turku.
Laanest, Arvo. 1986. Isuri keele ajalooline foneetika ja morfoloogia. Tallinn: Valgus.
Labov, William. 1990 [1973]. Sociolinguistic patterns. Oxford: Basil Blackwell.
Lang, Valter. 2020. Homo Fennicus: Itämerensuomalaisten etnohistoria (Kirjokansi 276). Suomentanut Hannu Oittinen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Lehtinen, Tapani. 2005. Jubilaarin jälkisana pääsiäisenä 2005. In Vaattovaara, Johanna & Lappalainen, Hanna & Grünthal, Riho & Suutari, Toni (eds.), Muuttuva muoto:
Kirjoituksia Tapani Lehtisen 60-vuotispäivän kunniaksi (Kieli 16), 155–178. Helsinki:
Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
Lehtinen, Tapani. 2007. Kielen vuosituhannet: Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen (Tietolipas 215). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Leino, Pentti. 2005. Kielihistorioitsija nikkarina ja insinöörinä. In Vaattovaara, Johanna & Lappalainen, Hanna & Grünthal, Riho & Suutari, Toni (eds.), Muuttuva muoto: Kirjoituksia Tapani Lehtisen 60-vuotispäivän kunniaksi (Kieli 16), 55–74. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
Larjavaara, Matti. 1986. Itämerensuomen demonstratiivit I. Karjala, aunus, lyydi ja vepsä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 433). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Leskinen, Heikki. 1963. Luoteis-Laatokan murteiden äännehistoria I: konsonantit (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 275). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Leskinen, Heikki. 1964. Suomen itämurteet keskiajan ja uuden ajan taitteessa. Virittäjä 68. 97–115.
Leskinen, Heikki. 1980. Suomalais-karjalainen sanasto Euroopan kielikartaston näkökulmasta. In Ikola, Osmo (ed.), Congressus Quintus Internationalis Fenno-Ugristarum: Pars III, 247–257. Turku.
Leskinen, Heikki. 1998. Karjala ja karjalaiset kielentutkimuksen näkökulmasta. In Nevalainen, Pekka & Sihvo, Hannes (eds.), Karjala: Historia, kansa, kulttuuri (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 705), 352–382. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Nirvi, R. E. 1947. Passiivimuotojen aktiivistumisesta. In Suomi 104.
Nirvi, R. E. 1961. Inkeroismurteiden asema. Kalevalaseuran vuosikirja 41. 99–132.
Nirvi, R. E. (ed.). 1971. Inkeroismurteiden sanakirja (Lexica Societatis Fenno-Ugricae XVIII). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Novak, Irina & Penttonen, Martti & Ruuskanen, Aleksi & Siilin, Lea. 2019. Karjala kieliopeissa: Fonetiikan ja morfologian vertaileva tutkimus. Petroskoi[: Karjalan tiedekeskus].
Ojansuu, Heikki. 1922. Itämerensuomalaisten kielten pronominioppia (Turun suomalaisen yliopiston julkaisuja B I: 3). Helsinki.
Pahomov, Miikul. 2017. Lyydiläiskysymys: Kansa vai heimo, kieli vai murre? Helsinki:
Helsingin yliopisto & Lyydiläinen Seura.
Palander, Marjatta & Riionheimo, Helka & Koivisto, Vesa. 2018. Introduction: Creating and crossing linguistic borders. In Palander, Marjatta & Riionheimo, Helka & Koivisto, Vesa (eds.), On the border of language and dialect (Studia Fennica Linguistica 21), 7–15. Helsinki: Finnish Literature Society.
Paunonen, Heikki. 1970. Suomen ja sen lähisukukielten tutkimuksen luonteesta ja saavutuksista Suomessa. Virittäjä 74. 329–356.
Paunonen, Heikki. 1973. On free variation. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 72. 285–300.
Paunonen, Heikki. 1991. Till en ny indelning av de finska dialekterna. Fenno-Ugrica Suecana: Tidskrift för finsk-ugrisk forskning i Sverige 10. 75–95.
Paunonen, Heikki. 2023. Suomen murteiden ryhmittelystä ja niiden suhteesta viron murteisiin. In Saar, Eva & Norvik, Miina & Velsker, Eva (eds.), Pühendusteos Karl Pajusalu 60. sünnipäevaks (Tartu Ülikooli Lõuna-Eesti keele- ja kultuuriuuringute keskuse aastaraamat XXI–XXII), 215–232. Tartu: Tartu Ülikooli kirjastus.
Posti, Lauri. 1953–1954. From Pre-Finnic to Late Proto-Finnic: Studies of the development of the consonant system. Finnisch-Ugrische Forschungen 31. 1–91.
Raun, Alo. 1971. Essays in Finno-Ugric and Finnic Linguistics (Indiana University Publications: Uralic and Altaic Series 107). The Hague: Mouton.
Ravila, Paavo. 1959. Kantakieli kielihistorian peruskäsitteenä. Virittäjä 63. 181–189.
Rozhanskiy, Fedor & Markus, Elena. 2019. A New resource for Finnic languages: The outcomes of the Ingrian documentation project. In Björklöf, Sofia & Jantunen, Santra (eds.), Multilingual Finnic: Language contact and change (Uralica Helsingiensia 14), 303–326. Helsinki: Finno-Ugrian Society. <https://doi.org/10.33341/uh.85039>
Ruoppila, Veikko. 1947. Kotieläinten nimitykset suomen murteissa II: Sika, koira, kissa, siipikarja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 222). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Ruoppila, Veikko. 1955. Äyrämöismurteiden äännehistoria (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 245). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Saarikivi, Janne. 2006. Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian substrate in northern Russian dialects. [Tartu:] Tartu University Press.
Saarikivi, Janne. 2011. Tarpeellista perustietoa – mutta kuinka ajanmukaisesti? Virittäjä 115. 294–303.
Saarikivi, Janne & Grünthal, Riho. 2005. Itämerensuomalaisten kielten uralilainen tausta. In Vaattovaara, Johanna & Lappalainen, Hanna & Grünthal, Riho & Suutari, Toni (eds.), Muuttuva muoto: Kirjoituksia Tapani Lehtisen 60-vuotispäivän kunniaksi (Kieli 16), 111–146. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
Salminen, Tapani. 1989. Classification of the Uralic languages. In Grünthal, Riho & Penttinen, Sirpa & Salminen, Tapani (eds.), IFUSCO 1988: Proceedings of the Fifth International Finno-Ugrist Students’ Conference, Helsinki, 22–26 May 1988 (Castrenianumin toimitteita 35), 15–24. Helsinki: Castrenianum Complex of the University of Helsinki & Finno-Ugrian Society.
Salminen, Tapani. 1998. Pohjoisten itämerensuomalaisten kielten luokittelun ongelmia. In Grünthal, Riho & Laakso, Johanna (eds.), Oekeeta asijoo: Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Seppo Suhonen sexagenarii (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 228), 390–406. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Sammallahti, Pekka. 1977. Suomalaisten esihistorian kysymyksiä. Virittäjä 81. 119–136.
Sammallahti, Pekka. 1988. Historical phonology of the Uralic languages: With special reference to Samoyed, Ugric, and Permic. In Sinor, Denis (ed.), The Uralic languages: Description, history and foreign influences, 478–554. Leiden: Brill.
Sarhimaa, Anneli. 2017. Vaietut ja vaiennetut: Karjalankieliset karjalaiset Suomessa (Tietolipas 256). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Setälä, E. N. 1899. Yhteissuomalainen äännehistoria. Helsinki.
Setälä, E. N. 1917. Suomen kieli ja kirjallisuus: 1. Kieli. In Tietosanakirja IX, 343–369. Helsinki: Tietosanakirja-oy.
Sutrop, Urmas. 2000. From the ‘language family tree’ to the ‘tangled web of languages’. In Nurk, Anu & Palo, Triinu & Seilenthal, Tõnu (eds.), Congressus Nonus Internationalis Fenno-Ugristarum 7.–13.8.2000 Tartu: Pars I, 197–219. Tartu: Trükk OÜ PAAR.
Viitso, Tiit-Rein. 1985. Läänemeresoome murdeliigenduse põhijooned. Keel ja Kirjandus 28. 399–404.
Viitso, Tiit-Rein. 2000. Finnic affinity. In Nurk, Anu & Palo, Triinu & Seilenthal, Tõnu (eds.), Congressus Nonus Internationalis Fenno-Ugristarum 7.–13.8.2000 Tartu: Pars I, 153–178. Tartu: Trükk OÜ PAAR.
Widmer, Anna. 2004. Reconnecting and reconsidering: Remarks on the final discussion of the international linguistic symposium “Reconnecting Finnic”, hold in Helsinki, 14.–16.11.2002. Linguistica Uralica 3/2004. 197–212.
