TY - JOUR AU - Häkkinen, Kaisa PY - 2019/05/02 Y2 - 2024/03/28 TI - Matias Aleksanteri Castrén ja Kalevalan ruotsinnos JF - Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja JA - susa VL - 2019 IS - 97 SE - Communications DO - 10.33340/susa.79463 UR - https://journal.fi/susa/article/view/79463 SP - 237-262 AB - <p>Kun Elias Lönnrotin kokoama runoeepos, ns.&nbsp;<em>Vanha Kalevala</em>, ilmestyi vuonna 1835,&nbsp;se käänsi suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin arvostuksen huimaan nousuun.&nbsp;<em>Kalevala&nbsp;</em>innosti myös maisteriopintojaan viimeistelevää, alkuaan pappisuralle aikonutta Matias Aleksanteri Castrénia suuntaamaan huomionsa suomen ja sen sukukielten&nbsp;tutkimukseen.</p><p>Koska alkuperäistä <em>Kalevalaa</em> pystyivät lukemaan vain muutamat harvat oppineiston edustajat, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julisti kilpailun runomuotoisen ruotsin- tai saksankielisen käännöksen aikaansaamiseksi. Tällaisia ei kuitenkaan ilmaantunut. Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori Carl Niclas Keckman luennoi <em>Kalevalasta</em> ja laati siitä sanatarkan ruotsinnoksen, mutta ei runomittaista versiota. Muutaman vuoden odotuksen jälkeen <em>Kalevalasta</em> jo aiemmin kiinnostunut Castrén ryhtyi kääntämään eeposta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran stipendiaattina hän keräsi kesällä 1839 taustatietoa ja uutta kansanperinneaineistoa Vienan Karjalassa.</p><p>Aktiivinen kääntäminen kesti noin kaksi vuotta. Käännöstyön ohella Castrén julkaisi dosentinväitöskirjan ja joitakin pienempiä tieteellisiä tutkimuksia. Kevätlukukaudella 1841 Castrén luennoi Helsingin yliopistossa <em>Kalevalasta</em> ja viimeisteli käännöstään. Se ilmestyi kesäkuussa 1841 ja sai hyvän vastaanoton. Esimerkiksi historiallis-vertailevan kielentutkimuksen kärkiedustajiin kuulunut Jacob Grimm perehtyi <em>Kalevalaan</em> ja luennoi siitä Berliinin tiedeakatemiassa Castrénin ruotsinnoksen perusteella.</p><p>Castrénin ruotsinnos avasi uusia mahdollisuuksia <em>Kalevalaa</em> koskevalle tieteelliselle keskustelulle, koska eepos oli nyt aiempaa merkittävästi laajempien piirien luettavissa. Tärkeä rooli tässä keskustelussa oli itse Castrénilla ja hänen <em>Kalevala</em>-tulkinnoillaan. <em>Kalevalan</em> käännöksen myötä Castrén sai pysyvän kansainvälisen maineen arvostettuna kansanperinteen ja mytologian asiantuntijana.&nbsp;Kirjoitus perustuu Suomalais-Ugrilaisessa Seurassa 15.2.2019 pidettyyn esitelmään.</p> ER -