Linnoittaminen ja sotatoimet 1918-1944

Kirjoittajat

• R. Arimo Suomen Sotatieteellinen Seura

Avainsanat:

Pioneeritoiminta, linnoittaminen, suoja, 1918-1944

Abstrakti

Artikkelin johdannon mukaan on mahdotonta mitata linnoittamisen vaikutusta sotatoimiin ja päinvastoin. "Esimerkiksi Talvisodassa Summan rintaman murtumisen jälkeen todettiin tappioiden olennaisesti lisääntyneen, kun vetäydyttiin Mannerheim-linjasta linnoittamattomaan maastoon, mutta ei voida sanoa, kuinka paljon se johtui mistäkin tekijästä. Vaikkakaan mitään matemaattista riippuvuussuhdetta tuskin voidaan osoittaa, on kuitenkin selvästi todettavissa, että linnoittaminen on vaikuttanut sotatoimiin ja myös niiden suunnitteluun sekä päinvastoin. Monesti ehkä välillinen vaikutus on ollut suurempi kuin suoraan nähtävä." Artikkelissa pyritään kirjoittajan mukaan selvittämään tätä suhdetta vapaussodasta jatkosodan päättymiseen ulottuvana ajanjaksona.
Aluksi tarkastellaan ensimmäistä vuosikymmentä, käsitellen linnoittamista vapaussodassa ja saksalaiskautena. Lisäksi käsitellään Ignatiuksen suunnitelmaa ja 'Enckellin linjan" linnoittamista sekä Venäjän keskitystä 27. Seuraavassa osiossa käsitellään 1930-luvulla tehtyjä suunnitelmia ja valmisteluja. Toisen maailmansodan aikajaksolta tarkastelussa on ensin YH:n aikana tehty suunnittelua ja valmistelu. Tämän jälkeen tarkastellaan talvisodan ja välirauhan aikaisia toimenpiteitä. Jatkosodan aikaa käsiteltäessä käsittelyn kohteena ovat Karjalan kannaksen ja Itä-Karjalan alueet. Lisäksi tarkastellaan annettuja käskyjä ja todellista toimintaa sekä kesän 1944 sotatoimia ja linnoittamista ja Salpalinjan linnoittamista. Pelkistetysti käsitellään myös rannikon linnoittamista. Loppusanoissaan kirjoittaja muun muassa toteaa, että " "Konkreettisen esimerkin linnoittamisen antamasta väärästä turvallisuuden tunteesta, antaa etulinja nimenomaan Kannaksella 1944. Aseman kestävyyteen luottaen haluttiin pitää siitä kiinni. Ei osattu varautua hyökkäyksen voimaan."