@article{Leimu_1985, title={Suomalaisen sotilaselämän pennalismi ja initiaatio}, volume={43}, url={https://journal.fi/ta/article/view/47670}, abstractNote={Väitöskirjaan perustuvan artikkelin ensimmäisen luku käsittelee pennalismia ja initiaatiota sosiaalisena ilmiönä. Yleisen historiallisen tarkastelun lisäksi, selvitetään sotilaselämän pennalismin ilmenemismuotoja ja todetaan, että se pennalismi ei päätykään initiaatioon vaan voi jatkua kotiuttamiseen saakka. Jatkotarkastelussa selvitetään sotilasyhteisön ominaisuuksia erityispiirteineen, kuten muun muassa sota-aikaan varautumisen vaikutuksia. "Artikkelissa todetaan, että "sota-ajan organisaatio on myös rauhan aikana taustalla toiminnassa varuskunnissamme rinnan ja osin päällekkäisenä ja ristiriidassa rauhan ajan organisaation kanssa. …. Alokkaan initiaatio tapahtuu sota-ajan organisaatiossa ja pennalismi rauhan ajan organisaatiossa, ja koska alokkaan asema näissä kahdessa organisaatiossa on aivan olennaisesti erilainen, pennalismilla ja initiaatiolla ei sotilasyhteisössä varusmiesten keskuudessa ole mitään tekemistä toistensa kanssa."<br />Seuraavassa luvussa tarkastellaan suomalaisen sotilaspennalismin ja - initiaation historiaa, käsitellen muun muassa kadettikoulutuksessa esiintynyttä pennalismia. Kolmannessa luvussa, "Tämän päivän sotilaspennalismi ja - initiaatio", tarkastelussa on muun muassa itsenäisen Suomen kadettikoulutuksen ja ratsuväen pennalismi sekä mahdollisuudet ehkäistä pennalismia. Tässä mielessä artikkelissa muun muassa todetaan, että " Keino pennalismin estämiseksi on näin ollen hyvin selvä ja yksinkertainen: eri varusmiesten saapumiseriä ei pitäisi sijoittaa samaan komppaniaan tai vastaavaan eikä keskenään ilman tehokasta valvontaa saman katon alle. Pennalismi ei ole mikään välttämätön luonnonlaki. Jos komppanian varusmiehet ovat samasta saapumiserästä, he eivät pyri eriytymään jollakin muulla tavoin."<br /><br />ISBN: 951-99670-9-5}, number={43}, journal={Tiede ja ase}, author={Leimu, Pekka}, year={1985}, month={tammi}, pages={138–156} }