Tiedossa hyvä elämä?

Tekoälyn eettiset ohjeet sosiaalieettisessä tarkastelussa

Kirjoittajat

• Taina Kalliokoski

DOI:

https://doi.org/10.62442/ta.146357

Abstrakti

Tekoäly vaikuttaa siihen, mitä ihmisten on mahdollista tehdä ja saavuttaa ja millaisiksi tulla ja miten vuorovaikuttaa (Floridi et al. 2018). Siksi tekoälyn kehittämistä ja käyttöä on normitettu eettisillä ohjeilla. Artikkelissa tutkitaan, millaisia yksilön hyvän elämän osatekijöitä hahmottuu kuudesta 2016–2021 julkaistusta, kansainvälisesti vaikuttavaksi tarkoitetusta, tekoälyn eettisestä ohjeesta. Aineistoa luetaan erilaisiin toimintatyyppeihin – edistämiseen, ylläpitämisen, suojelemiseen, estämiseen, kieltämiseen – ja toimintaa kuvaavien verbien kohteeksi esitettyjen hyvien ja ei-hyvien erittelyyn perustuvan sosiaalieettisen analyysimenetelmän avulla. Tuloksina hahmottuu kuusi hyvän elämän elementtiä: episteeminen, aktiivinen, moraalinen, relationaalinen, kukoistava ja mahdollistava. Johtopäätöksinä todetaan elementtien piirtävän kuvan ihanteellisesta ihmisestä, joka on hyvinvoiva, vapaa, episteemisesti kyvykäs ja tietoteknisesti taitava autonominen dataansa hallinnoiva toimija. Ihanneihminen osaa ajatella kriittisesti, toimia vastuullisesti ja riskitietoisesti mutta tekoälyyn luottaen. Tekoälyn eettisissä ohjeissa korostuvat ihmisyyden episteemiset ja vähemmälle jäävät relationaaliset ja hauraat puolet. Ohjeiden epärealistinen ihmiskuva saattaa vaikuttaa siihen, että eettisiä ohjeita ei ole saatu toteutumaan käytännössä. Tekoälyllä tehostetussa yhteiskunnassa eettisten ohjeiden kuvaaman hyvän elämän toteutuminen edellyttäisi henkisiä ja materiaalisia resursseja, joita kasvava tekoälyn koulutus ja käyttö rajoittavat.