Reformoitu idea luonnollisesta jumalatiedosta ja kognitiivinen uskonnontutkimus

Kirjoittajat

• Lari Launonen Helsingin yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.62442/ta.161888

Avainsanat:

reformoitu teologia, kognitiivinen uskontotiede, jumalausko, reformoitu epistemologia, Jean Calvin

Abstrakti

Reformoidun opin mukaan kaikki ihmiset ovat elämänsä alusta asti sisimmässään tietoisia siitä, että on olemassa Jumala, joka on luonut maailman ja joka on ihmisten moraalisen toiminnan tuomari. Artikkeli esittää, että tätä luonnollisen jumalatiedon oppia on syytä tarkentaa ja muotoilla uudelleen kognitiivisen uskontotutkimuksen valossa ja erityisesti Robert McCauleyn luonnollisuusmallin avulla. McCauleyn mukaan yleisten uskonnollisten uskomusten taustalla on kognitiivisia mekanismeja, joiden toimintaa leimaa intuitiivisuus, varhaisuus, adaptiivisuus ja ylikulttuurisuus. Kognitiivinen uskonnontutkimus tarjoaa evidenssiä siitä, että usko luoja-tuomari-jumalaan täyttää luonnollisen jumalatiedon tunnusmerkit hyvin. Teologisen ja luonnontieteellisen luonnollisuuskäsityksen yhteensopivuus edellyttää, että reformoiduista malleista jumalauskon synnystä omaksutaan tietty käsitys (kykymalli) ja torjutaan eräät muut (tietomallit). Lisäksi tulee hylätä reformoitu näkemys, jonka mukaan jumalatietoa on kaikilla ihmisillä, jopa ateisteilla ja vastasyntyneillä (yksilöllinen universalismi). Sen tilalle voidaan omaksua käsitys, että jumalatietoa esiintyy kaikissa kulttuureissa (kulttuurinen universalismi). Tämän seurauksena on luovuttava tärkeästä reformoidun teologian näkemyksestä, jonka mukaan luonnollisen jumalatiedon tehtävä on tehdä kaikista ei-uskovista syyntakeellisia Jumalan edessä. Opilla voidaan silti nähdä teologista merkitystä.