https://journal.fi/tatt/issue/feed 2024-03-07T09:42:56+02:00 Outi Lehtipuu paatoimittaja@tatt.fi Open Journal Systems <p>Teologinen Aikakauskirja on Suomen johtava kaikki teologian ja uskonnontutkimuksen osa-alueet kattava tieteellinen aikakauskirja. Sen päätarkoitus on julkaista suomen- ja ruotsinkielistä teologista tutkimusta. Lehti julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita sekä katsauksia, keskustelupuheenvuoroja ja kirja-arvioita.</p> <p>Teologinen Aikakauskirja ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sähköinen lehtiarkisto on avoin kaikille 12 kuukauden viiveellä (embargo). Teologisen Julkaisuseuran jäsenillä on välitön pääsy kaikkiin julkaisuihin heti niiden ilmestyttyä. Jäsenyys sisältää lehden kotiin postitettuna sekä tunnukset sähköiseen arkistoon. Jäsenillä on mahdollisuus myös tilata lehti vain sähköisenä versiona. Liity Teologisen Julkaisuseuran jäseneksi osoitteessa <a href="http://tatt.protsv.fi/fi/tilaajille">www.tatt.fi/tilaajille</a>.</p> https://journal.fi/tatt/article/view/143543 2024-02-22T17:07:10+02:00 Mikko Ketola 2024-03-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/tatt/article/view/143544 2024-02-22T17:09:42+02:00 André Swanström 2024-03-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/tatt/article/view/143545 2024-02-22T17:12:28+02:00 Matti Myllykoski 2024-03-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/tatt/article/view/143546 2024-02-22T17:15:31+02:00 Paavo Ahonen 2024-03-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/tatt/article/view/143547 2024-02-22T17:17:49+02:00 Anne Heikkinen 2024-03-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/tatt/article/view/143548 2024-02-22T17:20:09+02:00 Teuvo Laitila 2024-03-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/tatt/article/view/143549 2024-02-22T17:22:31+02:00 Matti Myllykoski 2024-03-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/tatt/article/view/143536 2024-02-22T11:29:52+02:00 Daniel Weintraub 2024-03-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/tatt/article/view/143537 2024-02-22T11:31:49+02:00 Anna-Liisa Rafael Elisa Uusimäki 2024-03-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/tatt/article/view/143550 2024-02-22T17:25:03+02:00 – 2024-03-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/tatt/article/view/143508 2024-02-21T12:22:28+02:00 Paavo Ahonen

<p>Antisemitismi tarkoittaa juutalaisiin kohdistuvaa vuosisatoja kestänyttä vihaa. Ilmiön keskeisimmät muodot kehittyivät osana kristillisen kirkon historiaa, oppia ja opetusta, tosin juutalaiset kohtasivat vihamielisyyttä jo esikristillisellä ajalla. Käsitteen ”antisemitismi” historia on huomattavasti lyhyempi. Sana levisi yleiseen käyttöön Saksasta noin 150 vuotta sitten. Tultaessa 1870-luvulle oli saksanjuutalaisille myönnetty tasavertaiset oikeudet ja juutalaisista oli tullut aiempaa näkyvämpi osa saksalaista yhteiskuntaa. Uudella käsitteellä viitattiin erityisesti poliittisiin pyrkimyksiin rajata juutalaisten lisääntyneitä toimintamahdollisuuksia ja yhteiskunnallista vaikutusta. Tämä artikkeli käsittelee ristiriitaisen ja moneen kertaan määritellyn, juutalaisvastaisuutta tarkoittavan käsitteen syntyhistoriaa ja leviämistä Suomeen. Samalla se kuvaa antisemitismintutkimuksen ensimmäisiä vaiheita sekä maailmalla että Suomessa 1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin ja esittelee, millaista tietoa antisemitistisestä ajattelusta ja toiminnasta oli Suomessa saatavilla. Sen ensisijaisia lähteitä ovat tutkimusajan keskeisimmät antisemitismiä käsitelleet tutkimukset ja tekstit sekä 1880-luvun taitteen suomalaiset sanomalehdet. Näiden lähteiden avulla artikkelin päämääränä on syventää ymmärrystä antisemitismistä ja etsiä vastausta vaikeaan kysymykseen siitä, mitä tarkoittaa antisemitismi.</p>

2024-02-21T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/tatt/article/view/143509 2024-02-21T12:26:55+02:00 Ruth Illman Elina Vuola

<p>Tarkastelemme kahden eri etnografisen aineiston pohjalta suomenjuutalaisten naisten kokemuksia antisemitismistä nyky-Suomessa. Aineistomme koostuu Ruth Illmanin Minhag Finland -hankkeessa tehdyistä suomenjuutalaisten haastatteluista (2019–2020) ja Elina Vuolan Ruumiillinen uskonto -hankkeessa tehdyistä haastatteluista (2015–2016). Vuola haastatteli vain naisia, Illmanin aineistossa on sekä naisia että miehiä. Keskitymme artikkelissamme naisiin. Myös antisemitismin kokemukset ovat joiltakin osin sukupuolittuneita. Pääasiallisena teoreettisena tulokulmana käytämme Helen Feinin (1987) kulttuurihistoriallista määrittelyä, jonka mukaan antisemitismillä on rakenteellinen, diskursiivinen ja yksilöllinen ulottuvuus. Fein kuvailee antisemitismiä kolmiona, jonka pohja on yhteiskunnan rakenteisiin upotettu juutalaisvastaisuus, joka ilmenee tietämättömyytenä, ymmärtämättömyytenä tai suorana syrjintänä. Tämän päälle rakentuu diskursiivinen ulottuvuus, joka tuo esille kulttuurisidonnaiset tavat puhua juutalaisuudesta, ja näyttäytyy stereotypioina ja ennakkoluuloina yleisessä keskustelussa. Kolmion huipulla ovat yksilön kokemukset suorasta tai välillisestä antisemitismistä omassa arjessaan. Tarkastelemme, miten Feinin malli näkyy (tai ei näy) aineistoissamme ja sitä, miten sen avulla voidaan jäsentää haastateltavien kokemuskertomuksia. Sukupuoliteoreettinen lähestymistapa puolestaan auttaa ymmärtämään koetun antisemitismin sukupuolittuneisuutta. Feinin malli osoittautui käyttökelpoiseksi, mutta jäykäksi tavaksi jäsentää arkisiin kokemuksiin keskittyvää etnografista aineistoa. Lisäksi havaitsimme, että paikkasidonnainen ja kokemuksiin keskittyvä analyysimme tuo uutta tietoa antisemitismin ilmenemismuodoista ja siinä tapahtuneissa muutoksissa Suomessa. Suomenjuutalaisten naisten kokemuksissa antisemitismi sekä uhan ja pelon tunne ovat lisääntyneet. </p>

2024-03-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/tatt/article/view/143533 2024-02-22T11:12:59+02:00 Mercédesz Czimbalmos Dóra Pataricza

<p>Suomea pidetään usein yhtenä maailman sekularisoituneimmista maista, vaikka suurin osa sen väestöstä kuuluu edelleen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tästä huolimatta Suomessa on elinvoimaisia juutalaisyhteisöjä, jotka ovat pienestä koostaan<br>huolimatta monimuotoisia. Niihin kuuluu noin 1 500 ihmistä ja ne ovat jakautuneet kolmeen yhteisöön: kahteen ortodoksiyhteisöön sekä hiljattain perustettuun reformiyhteisöön. Jäsenet edustavat useita eri kansallisuuksia, uskonnonharjoittamisen muotoja ja juutalaisia käytäntöjä. 1990-luvun alusta lähtien juutalaisiin yhteisöihin on liittynyt myös entisen Neuvostoliiton juutalaisia. Tämä artikkeli analysoi entisen Neuvostoliiton juutalaisten kertomuksia elämästä ennen Suomeen muuttoa ja sen jälkeen ja tarkastelee erityisesti heidän kokemuksiaan antisemitismistä. Artikkelissa tutkitaan, millaisia kokemuksia juutalaisilla on vihasta tai vihamielisyydestä Neuvostoliitossa ja kysytään, ovatko he kohdanneet<br>antisemitismiä Suomessa. Kertomukset perustuvat haastatteluihin, jotka kerättiin osana Ruumiillinen uskonto -hankkeen ja Minhag Finland -hankkeen toimintaa.</p>

2024-03-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/tatt/article/view/143534 2024-02-22T11:18:32+02:00 André Swanström

<p>Artikkelissa tutkitaan Helsingin Sanomien pääkirjoituksia ja arvioidaan niissä mahdollisesti esiintyvää antisemitismiä. Artikkeli motivoituu Suomessa asuvien juutalaisten kokemuksesta, jonka mukaan Helsingin Sanomat kohtelee Israelia epäoikeudenmukaisesti, usein siinä määrin, että Israelia kohtaan esitetty kritiikki muuttuu antisemitismiksi. Lehden pääkirjoitusten analyysissä sovelletaan IHRA:n antisemitismimääritelmää, jota täydennetään antisemitismin stereotypioilla. Tarkasteltavana ajanjaksona 1990–2023 yhteensä 440 Helsingin Sanomien pääkirjoitussivun artikkelia käsitteli keskeisenä<br>aiheenaan Israelia. Näistä artikkeleista valtaenemmistö oli enemmän tai vähemmän kriittisiä Israelin politiikkaa ja sotilaallista toimintaa kohtaan. Suurin osa tästä kritiikistä ei täyttänyt antisemitismin tunnusmerkkejä. Antisemitismin kriteerit täyttäviä artikkeleita oli 62 eli 14,1 % artikkeleista. Näissä pääkirjoituksissa ilmeni klassisen antisemitismin stereotypioita,<br>joita sovellettiin Israeliin ja rinnastettiin Israelin politiikkaa holokaustiin. Kyse ei ollut yksittäisistä journalistisista työtapaturmista vaan pääkirjoitusten kirjoittajien systemaattisista journalistisista ratkaisuista. Merkkejä orastavasta muutoksesta oli nähtävissä, kun Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksessa myönnettiin, että Israelin kritisoiminen<br>voi olla luonteeltaan myös antisemitististä.</p>

2024-03-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/tatt/article/view/143535 2024-02-22T11:25:33+02:00 Serafim Seppälä

<p>Holokausti oli mittakaavaltaan, luonteeltaan ja vaikutuksiltaan perustavanlaatuinen tapahtuma, joka johti ennennäkemättömään teologiseen kriisiin. Tässä artikkelissatarkastellaan valitun kansan idean uudelleentulkintoja juutalaisessa ajattelussa. Lähteinä ovat holokaustin teologian klassikot Emil Fackenheim, Eliezer Berkovits, Irving<br>Greenberg, Richard Rubenstein, Ignaz Maybaum ja Arthur Cohen sekä valikoima aihepiiriä käsitteleviä ”ultraortodoksisia” kirjoituksia. Näkemysten kirjo ulottuu liittoajattelun hylkäämisestä (Rubenstein) sen radikaaliin uudistamiseen (Maybaum), uudelleentulkintaan (Cohen), nurinpäin kääntämiseen (Greenberg), maltilliseen päivittämiseen (Berkovits) tai klassisen mallin vaalimiseen (”ultraortodoksit”). Ääripäiden väliin sijoittuvien mallien lähtökohdat ja päämäärät poikkeavat toisistaan huomattavastikin, mutta niiden voi myös nähdä täydentävän toisiaan. Liittoajattelun päivittämisen radikaalisuuden aste on suorassa yhteydessä jumalakuvassa tapahtuneisiin muutoksiin. Liittoajattelun radikaaleilla uudistajilla on taipumus abstrahoida jumalakuvaa persoonattoman voiman suuntaan. Mitä radikaalimpi malli, sitä vaikeampi sitä on soveltaa käytäntöön. Tämä johtuu pitkälti siitä, että valinnan idea ja juutalaisuuden tehtävä maailmassa liittyvät toisiinsa: ilman valintaa ei ole missiotakaan. Holokaustin ja selviytymisen ontologisen luonteen korostaminen taas johtaa käytännössä Israelin valtion eksistentiaalisen merkityksen korostamiseen, mikä puolestaan johtaa eettisten ideaalien ja käytännön realiteettien ristiriitoihin.</p>

2024-03-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/tatt/article/view/143507 2024-02-21T12:20:28+02:00 – 2024-02-21T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/tatt/article/view/143500 2024-02-21T11:12:37+02:00 Teuvo Laitila Mikko Ketola 2024-03-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirja