https://journal.fi/tatt/issue/feedTeologinen Aikakauskirja2024-12-10T16:42:23+02:00Outi Lehtipuupaatoimittaja@tatt.fiOpen Journal Systems<p style="font-weight: 400;"><em>Teologinen Aikakauskirja</em> on Suomen johtava teologian ja uskonnontutkimuksen aikakauskirja. Se on julkaissut suomen- ja ruotsinkielistä teologista tutkimusta vuodesta 1896, mikä tekee lehdestä yhden Suomen vanhimmista tieteellisistä julkaisuista. <em>Teologinen Aikakauskirja</em> ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja se julkaisee artikkeleita, katsauksia, keskustelupuheenvuoroja sekä kirja-arvioita kaikilta teologian ja uskonnontutkimuksen osa-alueilta.</p> <p style="font-weight: 400;">Vuonna 2019 <em>Teologiselle Aikakauskirjalle</em> myönnettiin Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus<strong>,</strong> ja lehti on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käyttäjälle asetettuja ehtoja. Julkaisufoorumissa aikakauskirja on luokitettu johtavalle tasolle, joka on korkein kotimaisilla kielillä julkaisevalle aikakauskirjalle myönnettävä taso. <em>Teologista Aikakauskirjaa</em> julkaisee Teologinen julkaisuseura ry. Lehden arkisto on kaikille avoin 12 kuukauden viiveellä. Teologisen Julkaisuseuran <a href="https://journal.fi/tatt/tilaajille"><strong><u>jäsenillä</u></strong></a> on välitön pääsy kaikkeen lehdessä julkaistuun aineistoon.</p> <p>Kirjoittajalla on oikeus tallentaa julkaisijan tuottama, DOI-tunnuksen sisältämä versio oman organisaationsa tai tieteenalansa julkaisuarkistoon 12 kuukauden mittaisen viiveen (embargo) jälkeen. Kirjoittaja voi rinnakkaistallentaa viimeisimmän, vertaisarvion läpäisseen ja julkaistavaksi hyväksytyn mutta vielä taittamattoman version heti julkaisemisen jäkeen. <em>Teologinen Aikakauskirja</em> tulee aina mainita rinnakkaistallenteissa tekstin alkuperäisenä ja ensisijaisena julkaisijana.</p> <p style="font-weight: 400;">ISSN 0040-3555</p>https://journal.fi/tatt/article/view/152097Uskonnon tutkimisesta ja harjoittamisesta2024-11-12T11:45:25+02:00Olli Saukko2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Olli Saukkohttps://journal.fi/tatt/article/view/148867Uskontotieteen ja teologian yhteistyön edellytyksistä2024-10-19T14:13:08+03:00Tuomas Martikainen<p>Kirjoituksessa pohdin suomalaisen teologian ja uskonnontutkimuksesta yhteistyön edellytyksiä.</p>2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirjahttps://journal.fi/tatt/article/view/148838Tapani Harviainen in memoriam2024-10-18T12:31:42+03:00Riikka TuoriHannu JuusolaMartti Nissinen2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirjahttps://journal.fi/tatt/article/view/148428Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät Turussa 22.5.-26.5.20242024-10-04T12:34:25+03:00Jarkko Stenroth2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirjahttps://journal.fi/tatt/article/view/148663Keskiajan kanonisen oikeuden konferenssin antia Canterburysta 2024-10-15T12:59:29+03:00Virpi MäkinenSiiri Toiviainen RøMia Korpiola<p>n/a</p>2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirjahttps://journal.fi/tatt/article/view/147242Elo myrskyn jälkeen2024-08-11T12:37:39+03:00Peppi O'Connor2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirjahttps://journal.fi/tatt/article/view/144892Uskonnon tutkimista vai harjoittamista (varten)?2024-04-10T15:08:00+03:00Jonna OjalammiKaisa ViinikkaPekka Metso<p>Artikkelissa selvitetään Itä-Suomen yliopiston teologian opiskelijoiden näkemyksiä koulutuksen ja opetuksen katsomuksellisesta sitouttamattomuudesta. Suomalaisen akateemisen teologian katsomuksellisesta sitoutumattomuudesta tehty tutkimus on vähäistä. Tässä tutkimuksessa aihetta tarkastellaan erityisesti kirkon virkaan vaadittavien soveltavien opintojen näkökulmasta, joiden luonteeseen kuuluu tunnustuksellisia elementtejä. Aineisto koostuu 28 teologian opiskelijan avoimista kyselyvastauksista, jotka analysoitiin sekä teema- että sisällönanalyysillä. Suurimmalle osalle vastaajista kirkon viran huomioiminen koulutuksessa ja soveltavat opinnot aiheuttivat jännitettä heidän näkemyksiinsä koulutuksen katsomuksellisesta sitoutumattomuudesta. Samalla kirkon virkaan ja soveltaviin opintoihin kohdistuva arvostus mahdollisti niiden integraation osaksi akateemista koulutusta. Pieni osa vastaajista katsoi, että akateemisen teologian ei tule lähtökohtaisestikaan olla katsomuksellisesti sitoutumatonta, jolloin kirkon viran huomioiminen opinnoissa ei aiheuttanut jännitettä. Vastaajaryhmien välisiä eroja selittivät erilaiset käsitykset akateemisen teologian tavoitteista. Soveltavien opintojen opetus arvioitiin väistämättömästi katsomukselliseksi. Vaikka katsomuksellisuutta arvostettiin, yksittäisen opiskelijan toimijuus katsomuksellista sitoutumattomuutta koskevissa kysymyksissä näyttäytyi rajautuneena. Tulokset osoittavat, että on tarpeen selkeyttää tunnustuksellisen ja akateemisen teologian välistä suhdetta sekä kirkon virkaan suuntautumisen merkitystä teologisessa koulutuksessa.</p>2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirjahttps://journal.fi/tatt/article/view/143704Merkitykselliset monilajiset suhteet2024-04-09T14:54:37+03:00Terhi Hannola<p>Artikkelissa käsittelen ihmisen ja muiden eläinten välisiä suhteita osana elämän merkityksellisyyttä maatila- ja tuotantoeläinten turvakodeissa. Turvakoteihin hakeudutaan halusta vaikuttaa eläinten asemaan yhteiskunnassa ja olla vuorovaikutuksessa eläinten kanssa. Artikkelissa vastaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Millaisia merkityksellisyyden kokemuksia ihmiset kuvaavat suhteessa eläimiin ja millaisen elämän tuottamista eläimille he pitävät merkityksellisenä? 2) Millä tavoin ihmisten ja eläinten suhdetta käsitellään osana elämän merkityksellisyyttä? Lähestyn kysymyksiä etenkin uskonnontutkimukseen sekä kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen eläintutkimukseen pohjaten. Artikkelin aineisto koostuu haastattelu- ja havainnointiaineistosta vuosilta 2019–2024.</p> <p>Aineistoni ihmis-eläinsuhdekuvauksista jäsentyi elämän merkityksellisyyteen yhteydessä olevia teemoja: eläimen yksilöllisyyden tunnistamista ja autonomian kunnioitusta, myönteisiä tunteita sekä eläinsuojelutyön ja elämän rajallisuutta. Tulososiossa osoitan, että ihmisen kokemus eläinsuhteiden merkityksellisyydestä muodostuu vuorovaikutuksessa siihen, miten eläimille pystytään tarjoamaan edellytykset merkitykselliseen elämään, johon sisältyy muun muassa mahdollisimman laaja autonomia. Rajallisuudet, kuten autonomian rajoittaminen ja mahdollisuus pelastaa vain pieni osa tuotantoeläimistä muodostavat kehyksen, jotka yhtäältä haastavat ja toisaalta vahvistavat ihmisen kokemusta eläinsuhteiden merkityksellisyydestä.</p>2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirjahttps://journal.fi/tatt/article/view/145768Prefaatiorukous suomenkielisissä luterilaisissa kirkkokäsikirjoissa 1549–20002024-05-20T22:28:49+03:00Kati Pirttimaa<p>Tarkastelen artikkelissa prefaatiorukousta Agricolan ajasta viimeisimpään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirjaan. Prefaatiorukous löytyy kaikista suomenkielisistä kirkkokäsikirjoista. Pyrin vastaamaan artikkelissa seuraaviin kysymyksiin: 1. Minkälaisia muutoksia prefaatiorukouksen rakenteessa osana ehtoollisrukousta on tapahtunut? 2. Minkälaisia kielellisiä muutoksia prefaatiorukouksessa on tapahtunut 1500-luvulta nykypäivään? 3. Minkälaisia teologisia painotuksia voi nähdä näiden muutosten taustalla?</p> <p>Tarkastelen sekä ehtoollisrukouksen kokonaisrakennetta että prefaatiorukouksen rakennetta ja siinä tapahtuneita muutoksia. Tekstien analysointiin olen käyttänyt systemaattista analyysia käsitteiden ja teologisen viitekehityksen osalta ja rakenteen selvittämiseen syntaktista ja leksikaalista analyysiä. Niiden lisäksi olen käyttänyt synoptista vertailua sekä historiallis-vertailevaa metodia.</p> <p>Kieli muuttuu hitaasti ja uskonnollinen kieli yleiskieltä hitaammin. Teksteissä näkyvät sekä käännösvaikutukset että kielikontaktit. Teksteissä näkyy myös vahva pyrkimys oikean opin säilyttämisen tarpeeseen. Rakenteellisesti laajimmat muutokset rukouksessa tapahtuivat 1800-luvun lopulla, mutta silloin ei ollut kysymys ensisijaisesti kielellisistä muutoksista vaan erilaisista teologisista painotuksista.</p>2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirjahttps://journal.fi/tatt/article/view/142602Egeria teologisen ja kirkollisen tiedon välittäjänä 2024-01-31T20:56:07+02:00Anni Maria Laato<p>Varhaiset pyhiinvaelluskertomukset välittivät tietoa pyhistä paikoista, liturgiasta ja kirkollisista käytännöistä, mutta niissä myös kehitettiin pyhiinvaelluksen teologiaa: Miksi kannattaa lähteä? Mitkä paikat ovat pyhiä ja miksi? Mitä pyhillä paikoilla kuuluu tehdä? Egerian matkapäiväkirja <em>Itinerarium</em> käsittelee näitä kysymyksiä kertomuksen muodossa.</p> <p>Antiikintutkija Mary Boatwrightin mukaan kreikankielisen idän ja latinankielisen lännen eroja myöhäisantiikinkin aikana ei pidä korostaa, mutta ei kieltääkään. Erot näkyivät myös kirkon kielessä ja käytänteissä. Artikkelissa tutkitaan sitä, miten Egeria toimi teologisen ja kirkollisen tiedon välittäjänä idän ja lännen välillä ja toisaalta myös matkallaan tapaamiensa ihmisten välillä. Tutkimuksessa on esitetty toisistaan poikkeavia näkemyksiä Egerian kielitaidosta ja teologisesta osaamisesta; koska kumpikin asia on tärkeä onnistuneen tiedonvälityksen kannalta, niihin otetaan kantaa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, mitä keinoja Egeria käytti välittääkseen havaintojaan lukijoilleen.</p> <p>Egeria teki matkallaan tarkkoja havaintoja ja välitti niitä sekä lukijoilleen että Pyhällä maalla tapaamilleen ihmisille. Hän ottaa koko ajan lukijansa huomioon ja rakentaa kertomuksensa niin, että se luo lukijoille muistikuvia ja vahvistaa niitä. Egeria ei lähtenyt pyhiinvaellukselle vain omaksi ilokseen, vaan pyrki tietoisesti välittämään lukijoilleen matkallaan kokemaansa yhteyttä sekä oman aikansa pyhiin ihmisiin että Raamatun tapahtumiin.</p>2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirjahttps://journal.fi/tatt/article/view/148937Pauli Annala & Kai Pihlajamaa (toim.), Mestari Eckhartin joulu: Neljä joulusaarnaa.2024-10-24T20:42:39+03:00Johanna Tyynelä-Haapamäki2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirjahttps://journal.fi/tatt/article/view/149464Jyrki Nissi, Kuolema keskiajalla2024-11-04T16:53:54+02:00Leena Enqvist2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirjahttps://journal.fi/tatt/article/view/147469Elisa Uusimäki, Lived Wisdom in Jewish Antiquity: Studies in Exercise and Exemplarity2024-08-23T15:31:52+03:00Ulla Tervahauta2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirjahttps://journal.fi/tatt/article/view/148328Jonathon Lookadoo, The Christology of Ignatius of Antioch2024-09-30T20:10:10+03:00Harri Huovinen2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirjahttps://journal.fi/tatt/article/view/149463Massimo Faggioli & Catherine E. Clifford (ed.), The Oxford Handbook of Vatican II2024-11-04T16:50:10+02:00Mikko Ketola2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirjahttps://journal.fi/tatt/article/view/149478Juha Meriläinen, Putinin alttaripoika: Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota2024-11-05T13:58:46+02:00Heta Hurskainen2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirjahttps://journal.fi/tatt/article/view/147793Lari Launonen, Poikani, elä vielä ensi talvi2024-09-09T10:35:45+03:00Jarkko Stenroth2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirjahttps://journal.fi/tatt/article/view/149488Johanna Isosävi & Camilla Lindholm, Yhteisöllisen kirjoittamisen opas2024-11-05T20:57:30+02:00Marjukka Laiho2024-12-10T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirja