Teologinen Aikakauskirja

Masennuksen uhka ja elämän merkitys

Aku Visala — 2024-10-14

Artikkeli tarkastelee masennuksen ja elämän merkityksen suhdetta. Lisäksi se arvioi näkemystä, jonka mukaan masennuksen kokemukset voivat joissakin olosuhteissa tehdä elämästä merkityksellisempää. Artikkelin alkupuolella analysoin masennuksen kokemuksia ja elämän merkitystä koskevan filosofisen kirjallisuuden valossa. Masentunut ihminen kokee elämänsä arvottomaksi ja turhaksi. Lisäksi masennus rapauttaa ihmisen kykyä toimia, joka on merkityksellisen elämän ennakkoehto. Artikkelin loppupuoli arvioi näkemystä, jonka mukaan masennus ei pelkästään uhkaa elämän merkitystä, vaan se voi myös tehdä elämästä merkityksellisempää. Näkemyksen mukaan masennuksen kokemukset voivat mahdollisesti muuttaa ihmistä parempaan suuntaan. Jos yksilö kykenee käsittelemään kärsimyksensä oikein, niistä voi syntyä arvokkaita asioita, kuten hengellistä ja moraalista kasvua. Lopuksi kiinnitän huomiota tämän näkemyksen kahteen keskeiseen ongelmaan.

Ympäristökriisi ja elämänmerkitykset

Panu Pihkala — 2024-10-14

Ympäristökriisi vakavoituu kaiken aikaa ja tällä on myös eksistentiaalisia ja hengellisiä vaikutuksia. Tutkimuksessa ympäristökriisin on havaittu aiheuttavan merkityksellisyyteen liittyviä vakavia pohdintoja. Aihe liittyy ympäristöahdistukseen, jolla tarkoitetaan laajasti määriteltynä ympäristökriisin aiheuttamia vaikeita tuntemuksia. Tässä artikkelissa keskityn ympäristöahdistuksen eksistentiaalisiin ja hengellisiin ulottuvuuksiin. Teoreettisena viitekehyksenä käytän Joel Vosin kehittämää merkitysten sekstettiä. Vosin mukaan merkitykset voidaan jakaa aineellisiin, hedonistisiin, itseen kohdistuviin, sosiaalisiin, laaja-alaisiin merkityksiin ja eksistentiaalis-filosofisiin merkityksiin. Artikkelissa analysoin näiden kuuden merkityksen kategorian ja ympäristöahdistuksen välistä suhdetta ja arvioin Vosin teoriaa ympäristöetiikan ja uskonnontutkimuksen näkökulmasta. Ympäristökriisi haastaa erityisesti aineellisia ja hedonististia merkityksiä ylikulutuksen uhatessa ekosysteemien kantokykyä. Itseen kohdistuvat merkitykset voivat muuttua ympäristöahdistuksen kokemusten myötä. Vaikutuksia voi esiintyä myös ihmisen yhteydessä toisiin ihmisiin ja syvämerkityksisiin yhteisöihin. Ympäristöahdistuksen eksistentiaalis-hengelliset elementit liittyvät Vosin jaottelun eksistentiaalis-filosofiseen kategoriaan. Artikkelissani kuitenkin esitän, että ympäristöahdistuksen eksistentiaalis-hengellisiä elementtejä ei tule yksiselitteisesti erottaa muista Vosin kuvaamista merkityksen kategorioista.

Yhdessä muuttuminen

Milla Rantala — 2024-10-14

Mikä merkitys yhdessä muuttumisella (mutual transformation) on kahden aikuisen intiimissä rakkaussuhteessa? Tässä artikkelissa tutkin yhdessä muuttumista rakkaussuhteeseen sitoutuneiden yksilöiden erillisiä toimijuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia kannattelevana dynamiikkana. Analysoin affirmatiivisen yhdessä muuttumisen dynamiikan rakennepiirteitä ex negativo aloittaen haitallisten parisuhdedynamiikkojen piirteistä. Negatiivisina esimerkkeinä käytän psykologista traumasidoksen (traumatic bonding) ilmiötä ja otteita Märta Tikkasen kaunokirjallisesta teoksesta Vuosisadan rakkaustarina (1978). Sovellan siis negativistista filosofian menetelmää, jota ovat käyttäneet ja kehittäneet esimerkiksi Michael Theunissen ja Maurice Merleau-Ponty. Tutkimus kiinnittyy eksistentiaalisen fenomenologian perinteeseen. Hyödynnän ennen kaikkea Merleau-Pontyn ja Simone de Beauvoirin filosofisia jäsennyksiä ihmisen eksistenssistä ja kahden aikuisen rakkaussuhteesta. Esitän, että yhdessä muuttumisen dynamiikka kannattelee toisiinsa sitoutuneiden rakastajien erillisiä toimijuuden, merkityksellisyyden ja eksistentiaalisen vapauden kokemuksia. Yhdessä muuttumisen dynamiikka mahdollistaa sekä rakastajien että itse suhteen muuttumisen ajan kuluessa ja elämäntilanteiden vaihtuessa.

"Piti uudestaan löytää tunne elämän merkityksellisyydestä"

Valpuri Ketola — 2024-10-14

Nuoruus ja nuori aikuisuus ovat erityisen keskeisiä elämänvaiheita ihmisen etsiessä ja vahvistaessa merkityksellisyydenkokemustaan. Tutkimme artikkelissamme, miten 18–25-vuotiaat korkeakouluopiskelijat ovat ylläpitäneet ja vahvistaneet merkityksellisyyden kokemustaan COVID-19-kriisin aikana. Merkityksen kokemisen käsitteen lisäksi hyödynnämme empiiristä tutkimustietoa, joka käsittelee merkityksellisyyden ja hyvinvoinnin välistä suhdetta. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnämme kolmiosaista mallia merkityksellisyydestä: johdonmukaisuus (coherence), tarkoitus (purpose) ja merkitys (significance). Aineistonamme on kirjallisella puolistrukturoidulla haastattelulla kerätty 40 opiskelijan aineisto. Tulokset osoittavat, miten kriisiajasta huolimatta – ja osin juuri siksi – vastaajat olivat kokeneet lukuisia merkityksellisyyttä ylläpitäviä ja vahvistavia tekijöitä. Tärkeimpinä näistä nousivat esiin sosiaalinen kuuluminen ja rutiineista kumpuava johdonmukaisuuden tunne. Opinnot sekä vahvistivat että haastoivat merkityksellisyyttä. Merkityksellisyyttä vahvisti myös spirituaalisuus, joka synnytti erityisesti toivon kokemuksia kriisiaikana.

Eksistentiaalisen hyvinvoinnin tuki

Anu Morikawa — 2024-10-14

Useat viimeaikaiset tutkimukset ovat nostaneet esiin huolen opiskelijoiden hyvinvoinnista. Yksinäisyys, mielenterveyden haasteet ja lisääntynyt uupumisriski ovat osaltaan vaikuttaneet opiskelijoiden jaksamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Keskusteluun linkittyy myös pohdinnat elämän merkityksellisyydestä, identiteetin rakentumisesta sekä olemassaolosta. Tätä kokonaisuutta kutsutaan eksistentiaaliseksi hyvinvoinniksi. Se tarkoittaa elämän tarkoituksen, omien ihmissuhteiden, kokemusten ja eletyn elämän merkityksen ymmärrystä, pohdintaa ja prosessointia. Artikkelissani keskityn kysymykseen eksistentiaalisesta hyvinvoinnista ja sen tuesta oppilaitoksissa. Tutkimustehtävänäni selvitän mitkä tekijät muodostavat eksistentiaalisen hyvinvoinnin tuen kirkon oppilaitostyöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimukseni aineisto koostuu eri oppilaitoksissa työskentelevien kirkon työntekijöiden laadullisesta kyselystä (27 vastaajaa). Analyysimenetelmänä käytän temaattista sapluuna-analyysia. Analyysini perusteella eksistentiaalisen hyvinvoinnin tuki oppilaitoksessa hahmottui merkityksellisyyden kokemuksen vahvistamisena ja toteutui kolmen pääteeman: monipuolisen asiantuntijuuden, inklusiivisuuden ymmärryksen ja eksistentiaaisen hyvinvoinnin tuen työkalujen kautta.

Kaarina Mönkkönen, Annukka Tapani & Tapani Kokkonen, Arvoa ja arvottomuutta: Arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemukset hyvän elämän perustana

Jonna Ojalammi — 2024-10-14

Riikka Talsi, Interview Methodologies for Addressing Autobiographical Ruptures and (Re)Constructing Life Narratives. A Longitudinal Study Among Prostate Cancer Patients and Their Spouses

Suvi-Maria Katariina Saarelainen — 2024-10-14

Marja-Liisa Honkasalo, Leila Jylhäkangas & Anna Leppo (toim.), Haavoittuva toimijuus: Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla

Jaana Hallamaa — 2024-10-14

Martha Nussbaum, Justice for Animals: Our Collective Responsibility

Suvielise Nurmi — 2024-10-14

Iddo Landau (toim.) The Oxford Handbook of Meaning in Life

Isto Peltomäki — 2024-10-14

Elämän merkityksen aatehistorian uudelleenarviointia

Marco Piasentier — 2024-10-14

Kriisiytyvä elämän merkitys

Panu-Matti Pöykkö — 2024-10-14

Merkityksellistämisen illuusiot

Sami Pihlström — 2024-10-14

Moninainen elämän merkitys

Panu-Matti Pöykkö — 2024-10-14