Teologinen Aikakauskirja
https://journal.fi/tatt
<p>Teologinen Aikakauskirja on Suomen johtava kaikki teologian ja uskonnontutkimuksen osa-alueet kattava tieteellinen aikakauskirja. Sen päätarkoitus on julkaista suomen- ja ruotsinkielistä teologista tutkimusta. Lehti julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita sekä katsauksia, keskustelupuheenvuoroja ja kirja-arvioita.</p> <p>Teologinen Aikakauskirja ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sähköinen lehtiarkisto on avoin kaikille 12 kuukauden viiveellä (embargo). Teologisen Julkaisuseuran jäsenillä on välitön pääsy kaikkiin julkaisuihin heti niiden ilmestyttyä. Jäsenyys sisältää lehden kotiin postitettuna sekä tunnukset sähköiseen arkistoon. Jäsenillä on mahdollisuus myös tilata lehti vain sähköisenä versiona. Liity Teologisen Julkaisuseuran jäseneksi osoitteessa <a href="http://tatt.protsv.fi/fi/tilaajille">www.tatt.fi/tilaajille</a>.</p>Teologinen Julkaisuseurafi-FITeologinen Aikakauskirja0040-3555Sivistyksen teemavuosi 2024
https://journal.fi/tatt/article/view/145897
Outi Lehtipuu
Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirja
2024-06-102024-06-10129212112110.62442/ta.145897Colin Brown with Graig A. Evans, A History of the Quests for the Historical Jesus. Vol 1 & 2
https://journal.fi/tatt/article/view/145867
Johanna Salovaara
Copyright (c) 2024
2024-06-102024-06-10129221321510.62442/ta.145867Nicu Dumitraşcu (toim.), The Fathers on the Bible
https://journal.fi/tatt/article/view/145868
Harri Huovinen
Copyright (c) 2024
2024-06-102024-06-10129221521710.62442/ta.145868Mirkka Danielsbacka, Matti O. Hannikainen & Tuomas Tepora (toim.), Avaimia menneisyyteen: Opas historiantutkimuksen menetelmiin
https://journal.fi/tatt/article/view/145869
Päivi Räisänen-Schröder
Copyright (c) 2024
2024-06-102024-06-10129221721910.62442/ta.145869Christopher Ocker, The Hybrid Reformation: A Social, Cultural, and Intellectual History of Contending Forces
https://journal.fi/tatt/article/view/145870
Tapio Leinonen
Copyright (c) 2024
2024-06-102024-06-10129221922110.62442/ta.145870Miikka Ruokanen, Trinitarian Grace in Martin Luther's The Bondage of the Will
https://journal.fi/tatt/article/view/145871
Ilmari Karimies
Copyright (c) 2024
2024-06-102024-06-10129222222410.62442/ta.145871Jeffrey Herf, Three Faces of Antisemitism: Right, Left and Islamist
https://journal.fi/tatt/article/view/145872
Teuvo Laitila
Copyright (c) 2024
2024-06-102024-06-10129222422710.62442/ta.145872Virpi Mäkinen, Heikki Pesonen & Risto Uro (toim.), Pyhä, paha ruoka: Uskonnon ja etiikan näkökulmia
https://journal.fi/tatt/article/view/145873
Taru Lindblom
Copyright (c) 2024
2024-06-102024-06-10129222722910.62442/ta.145873Kuparikettu, Nykynoidan käsikirja
https://journal.fi/tatt/article/view/145874
Karolina Kouvola
Copyright (c) 2024
2024-06-102024-06-10129222923110.62442/ta.145874Homo-Sodoman synty ja huoli miehuudesta
https://journal.fi/tatt/article/view/142598
<p>Sodoma-kertomuksesta on aikojen saatossa tullut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen vastaisen propagandan perusteksti. Polemiikki ei kuitenkaan nouse suoraan Genesiksen luvusta 19 vaan sen pitkästä (homo)seksualisoivasta tulkintahistoriasta. Kertomuksen varhaisimmat tulkinnat kiinnittävät hämmästyttävän vähän huomiota sodomalaisten <em>seksuaaliseen</em> käyttäytymiseen. Pikemminkin heitä moititaan hegemonisen <em>maskuliinisuuden</em> röyhkeimmistä toteuttamistavoista, ylpeydestä ja väkivallasta. Sodoman synti seksualisoituu ensimmäisen kerran Riemuvuosien kirjassa ja samansukupuolinen elementti yhdistyy siihen vasta ensimmäisellä vuosisadalla jKr. Filonin ja Josefuksen kirjoituksissa. Päähuolena näissä tulkinnoissa on maskuliinisuus pikemminkin kuin (homo)seksuaalisuus. Kun näkökulma käännetään homoseksuaalisuudesta miehuuteen, huomio kiinnittyy Sodoma-kertomuksessa ja sen tulkinnoissa tärkeämpiin elementteihin kuin seksiin. </p>Martti Nissinen
Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirja
2024-06-102024-06-10129212213910.62442/ta.142598Konkreettisesta toiminnasta abstraktiin ajatteluun
https://journal.fi/tatt/article/view/144582
<p>Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten suomen kielen <em>käsi</em>-sanasta johdettua <em>käsittää</em>-verbiä on käytetty raamatunsuomennoksissa 1500-luvulta 2000-luvulle. Perusaineistona ovat vuoden 1776 Biblian nykyversio (1776/1991) sekä vuosien 1933/1938 ja 1992 käännökset. Vertailussa ovat mukana myös muut vanhan kirjasuomen aikaiset suomennokset (UT 1548, 1642, 1685) ja joitakin 1900–2000-luvun epävirallisia käännöksiä.</p> <p><em>Käsittää</em>-verbillä on murteissa ollut konkreettinen merkitys ’saada käsiin, ottaa kiinni, tavoittaa ym.’, mutta sen nykymerkitys on ’ymmärtää, tajuta’. 1500–1700-luvun raamatunsuomennoksissa sanaa on käytetty vanhojen merkitysten mukaisesti, mutta nämä ovat väistyneet kokonaan 1900–2000-luvun suomennoksista ja sanan käyttökontekstit ovat muuttuneet. Joissakin jakeissa <em>käsittää</em> on säilytetty entisissä konteksteissa, eli verbin on tulkittu tarkoittaneen jo vanhoissa käännöksissä ymmärtämistä.</p> <p>Artikkelissa pohditaan myös <em>käsittää</em>-verbin merkityksenmuutoksen vaiheita ja syitä. Merkityksen abstraktistuminen vastaa muiden eurooppalaisten kielten kehitystä (esim. ruotsin <em>begripa </em>ja saksan <em>begreifen</em> ’tarttua’ > ’ymmärtää’, vrt. latinan <em>comprehendere</em>). Muutos on suomen kielessä selitetty ruotsin kautta saaduksi merkityslainaksi, mutta tämän lisäksi sille on osoitettu murteiden perusteella vahva omakielinen pohja. Sanan abstraktistuminen on tapahtunut kirjakielessä 1800-luvun aikana, jolloin suomesta tuli kaikilla aloilla käytettävä sivistyskieli.</p>Aila Mielikäinen
Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirja
2024-06-102024-06-10129214015410.62442/ta.144582Kirjailijan todistus juutalaisten joukkomurhista Kiovassa 1941–1943
https://journal.fi/tatt/article/view/142584
<p>Artikkelissa tarkastellaan holokaustin ja antisemitismin käsitteen tulkin-<br />toja Anatoli Kuznetsovin romaanissa Babi Jar. Teoksen sensuroitu versio ilmestyi Neuvostoliitossa vuonna 1967. Sensuroimaton versio julkaistiin kolme vuotta myöhemmin englanniksi ja venäjäksi. Kirjailija oli tuolloin jo loikannut Britanniaan. Neuvostoliitossa holokausti yhdistettiin neuvostokansalaisten surmaamiseen toisessa maailmansodassa.<br />Natsi-Saksa ei tulkinnan mukaan pyrkinyt surmaamaan juutalaisia vaan sosialistisen valtion siviilejä. Luokkayhteiskunnan lakkauttaneessa Neuvostoliitossa ei valtion väitteen mukaan ollut antisemitismiä, koska se oli kapitalistiseen yhteiskuntaan kuuluvan luokkavihan muoto. Kuznetsovin sensuroimattoman version keskeinen idea oli verrata Babi Jarin rotkossa Kiovassa tapahtunutta juutalaisten joukkomurhaa, holokaustin osaa, Stalinin 1930-luvulla aiheuttamaan nälänhätään, holodomoriin, sekä poliittisiin ”puhdistuksiin”. Tavoitteena oli osoittaa, että Neuvostoliitto ja Saksa olivat molemmat diktatuurisia ”tappa-<br />misjärjestelmiä”. Sensuuri poisti tämän vertailevan ulottuvuuden ja korosti siten Babi Jarin joukkomurhia juutalaisten, ei neuvostokansalaisten, tappamisena. Antisemitismi, joka<br />neuvostotulkinnassa irrotettiin holokaustista, jäi molemmissa teoksen versioissa vähälle huomiolle. Sensuuri ja Kuznetsov olivat näin uskollisia Marxille, joka harvoissa aihetta käsitelleissä teksteissään yhdisti juutalaisuuden ja kapitalismin ja määritteli antisemitismin antikapitalismiksi</p>Teuvo Laitila
Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirja
2024-06-102024-06-10129215517110.62442/ta.142584Jumalan todellisuuden määrittelemättömyydestä
https://journal.fi/tatt/article/view/144583
Tero MassaTimo Koistinen
Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirja
2024-06-102024-06-10129217219210.62442/ta.144583Teologit sivistyksenturvajoukkoina
https://journal.fi/tatt/article/view/145226
Tuomas Heikkilä
Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirja
2024-06-102024-06-10129219319410.62442/ta.145226Mikä särähtää? Antropologisia näkökulmia tutkijan positioon, traditioon ja politiikkaan
https://journal.fi/tatt/article/view/144507
<p>Mikä sinulla särähtää korvaan? Tässä esityksessä lähestyn viime vuosien tiedekeskusteluissa kohujakin aiheuttaneita kysymyksiä positionaalisuudesta ja refleksiivisestä tiedontuotannosta tämän arkisen kysymyksen kautta. Pohdintani ammentaa niin lapsuusmuistoistani, ugandalaisten kirkkojen parissa tekemästäni kenttätyöstä, kuin tämänhetkisestä tutkimuksestani, jossa seuraan lasten pitkittynyttä kipua antropologisen ja lääketieteellisen tiedon rajapinnoille. Keskeinen väitteeni on, että tietämisellä ja tulkinnalla on rajat, sillä jokainen tietäjä ja tulkitsija sijaitsee tietyssä ajassa ja paikassa, tietyllä kehomielellä, elämänkokemuksella, tiedoilla ja arvoilla varustettuna. Särähtääkö <em>tämä</em> väite korvaasi? Innostaako se sinua? Vai jättääkö se sinut täysin kylmäksi? Arvelen, että tämän luentoabstraktin lukijoiden reaktiot siihen ovat varsin erilaisia, sillä lukijoiden positio, traditio, ja tiedon politiikkaan liittyvä ajattelu ovat nekin erilaisia. Mutta mitä merkitystä tällä kaikella on tieteelle ja tutkijalle? Onko kysymys särähdyksistä relevantti vain antropologeille, jotka tekevät tutkimusta määritelmällisesti omalla persoonallaan? Vai voisiko ajatus särähdysten sävyttämästä, muovaamasta ja suuntaamasta tiedosta antaa aineksia hedelmällisille pohdinnoille myös muilla tieteenaloilla, ja hyvinkin erilaisten aineisto-, teoria- ja menetelmäperinteiden kanssa askaroivien tutkijoiden työssä?</p>Henni Alava
Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirja
2024-06-102024-06-10129219520310.62442/ta.144507Luterilais-ortodoksista keskustelua LML:n 2023 yleiskokouksen sukupuoleen liittyvistä teemoista
https://journal.fi/tatt/article/view/144581
Sini MikkolaTalvikki Ahonen
Copyright (c) 2024 Teologinen Aikakauskirja
2024-06-102024-06-10129220421210.62442/ta.144581