Peilisolujärjestelmä ja kehollinen simulaatio: Askel kohti kehollisen empatian kokemista näyttelijäntyössä?

Antti Taipale

Peilisolujärjestelmä ja kehollinen simulaatio

Askel kohti kehollisen empatian kokemista näyttelijäntyössä?

Kirjoittajat

Antti Taipale

Abstrakti

Artikkelini porautuu näyttelijöiden väliseen, samapaikkaiseen ja -aikaiseen läsnäoloon sekä vuorovaikutukseen. Lähtökohtana artikkelissani on näyttelijöiden omat kokemukset siitä, millä tavalla kehollinen empatia voidaan kokea näyttelijäntyössä. Tarkastelen aineistoani Vittorio Gallesen kehollisen simulaation teorian näkökulmasta. Ihmisten välisessä kommunikoinnissa peilisolujärjestelmä on keskeisessä roolissa muiden esirefleksiivisten prosessien kanssa, mikä auttaa ymmärtämään ihmisten toimia jokapäiväisessä arjessa, varsinkin teatterin vuorovaikutusverkostossa. Näyttelijöiden välille muodostuva yhteinen ”me keskeinen tila” (we centric space) on askel kohti kehollisen empatian kokemusta.

Kirjoittajan esittely

Antti Taipale

FM Antti Taipale on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Taipale tutkii parhaillaan Jenny ja Antti Wihurin rahaston tukemana kehollisen empatian ilmenemistä ja sen liikuttavaa luonnetta teatterin vuorovaikutusverkostossa. Taipaleella on pitkäaikainen työkokemus esittävien taiteiden alalta esiintyjänä, tuottajana sekä ohjaajana. Kiinnostus teatteriin niin tutkijana kuin tekijänä painottuu kehollisuuteen ja vuorovaikutuksen näkymättömään voimaan.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2023-03-08

Viittaaminen

Taipale, A. (2023). Peilisolujärjestelmä ja kehollinen simulaatio: Askel kohti kehollisen empatian kokemista näyttelijäntyössä?. Näyttämö ja tutkimus, 9, 89–102. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/teats/article/view/127614

Lataa sitaatti

Numero

Vol 9 (2022): Esitys, katsoja ja läsnäolo

Osasto

Artikkelit

Lisenssi

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.