Häiriön harjoittelemista: teknologisesti laajennettu näytteleminen ja leikilliset somaesteettiset teknologiapraktiikat poikkialaisessa tarkastelussa

Kirjoittajat

• Samuel Kujala Tampere University https://orcid.org/0009-0007-8191-3723
• Aska Mayer Tampere University https://orcid.org/0000-0002-0161-2944

DOI:

https://doi.org/10.65872/teats.177301

Avainsanat:

ihmisen teknologinen laajentaminen, spekulatiivinen suunnittelu, somaestetiikka, näyttelijäkoulutus, leikillisyys, tottumus, häiriö, harjoitteleminen

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan näyttelijäntaiteen käytäntöjen ja harjoitusprosessien yhtymäkohtia leikillisten somaesteettisten teknologiapraktiikoiden (Playful Somaesthetic Technology Practices, PSTP) kanssa. Tarkastelun pohjana on kahden viikon mittainen, teknologisesti laajennettua näyttelijäntyötä käsittelevä maisteritason kurssi, joka sisälsi teknologisesti laajennettujen näyttelijäntaiteellisten kokeilujen esittelyä, somaattisia harjoitteita sekä spekulatiivisen suunnittelun käytäntöjä. Kurssin ideana oli ristipölyttää näyttelijöiden harjoituskäytäntöjä, tulevaisuuden spekulaatiota ja PSTP:tä suunnittelun viitekehyksenä, jossa pyritään teknologisesti tuotettuihin transformatiivisiin kokemuksiin. Hahmotamme kurssin vastavuoroisen tiedonmuodostuksen tilana, jossa harjoitusprossien käytännöllinen tekeminen yhdistyy PSTP:n teoreettiseen viitekehykseen. Poikkialaisen vertailun kautta osoitamme, että sekä näyttelijäntyö että PSTP käynnistyvät totunnaisen ruumiillisuuden häirinnästä ja etenevät toistuvan harjoittelun kautta kohti totunnaisen laajentamista. Kurssin tulosten ja siihen perustuvan pohdintamme pohjalta esitämme kolme tulevaisuuden suuntausta koskien teknologisesti laajennettua näyttelemistä ja sen harjoittelemista.