Suomalaisen isotooppiteknologian ensiaskeleet

Abstrakti

Radioaktiivisten isotooppien käyttö teknologiassa rajoittuu nykyään lähes yksinomaan lääketieteelliseen käyttöön säteilyhoidossa ja isotooppidiagnostiikassa. Suomalaisen isotooppidiagnostiikan historia on kerrottu varsin kattavasti, mutta vasta siitä vaiheesta, 1960-luvulla, jolloin ala jo oli päässyt jonkinlaiseen alkuun. Näin ollen alan aivan ensimmäisten pioneerien toiminta 1940- ja 1950-luvuilla tällä saralla on osittain jäänyt pimentoon, vaikka toki nimet ovat tunnettuja toisissa yhteyksissä. Tuolloin tehtiin ensimmäiset kokeet radioaktiivisilla isotoopeilla diagnostiikassa, sekä potilailla että eläinkokeissa. Nämä kokeet olivat myös varsin hyviä kansainvälisessä vertailussa, mikä on huomionarvoinen suoritus ottaen huomioon Suomen yleiset vaikeudet sodanjälkeisinä vuosina. Kehitykseen liittyi tuolloin myös erinäisiä poliittisia jännitteitä. Lisäksi 1950-luvulla vallitsi valtaisa innostus atomiteknologiasta, ja radioaktiivisille isotoopeille povattiin suunnattoman paljon enemmän käyttökohteita kuin vain lääketieteellisiä. Suomessa nk. energiakomitea, joka koordinoi miltei kaikkea 1950-luvun satsausta atomiteknologiaan, sivuutti lääketieteelliset sovellutukset lähes täysin, joten tämä puoli kehittyi omin voimin.