Transformatiivisia muutoksia tieteessä ja tekniikassa

Kirjoittajat

• Olli Turunen Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0002-1041-0623

DOI:

https://doi.org/10.33355/tw.175957

Avainsanat:

puhelinjärjestelmät, puhelinkeskukset, telelaitokset, tekniikan historia, isotooppilääketiede, tieteenhistoria

Abstrakti

Juha Saunavaaran ja Ritva Kyllin Puhelimen historiaa Lapissa sekä Markus Ahlskogin Suomalaisen isotooppiteknologian ensiaskeleet paljastavat yhteisen opetuksen. Teknologian leviäminen ei ole itsestäänselvyys: se vaatii paikallista toimijuutta, julkista sitoutumista ja pitkäjänteistä näkemystä. Saunavaara ja Kyllin tutkimus osoittaa, kuinka puhelin levisi Suomen pohjoisille alueille. Vaikka Lapin lääni perustettiin 1938 ja aluetta pidettiin pitkään “erämaapuhelinpiirinä”, sen kehitys ei ollut passiivista. Paikalliset yhteisöt toimittivat pylväspuita, anoivat palveluita ja vaikuttivat verkon laajentumiseen. Puhelinta pidettiin sivistysvoimana, mutta sen leviäminen oli epätasaista: Kemi ja Tornio saivat puhelimen jo 1800-luvun lopulla, syrjäseuduilla odotettiin vuosikymmeniä. Lapin rooli ei ollut vain vastaanottajan – se toimi koekenttänä arktisiin olosuhteisiin mukautetuille ratkaisuille. Puhelin ei ollut pelkkä tekninen väline, vaan järjestelmä, joka muokkasi käsityksiä ajasta, tilasta ja yksityisyydestä. Ahlskogin katsaus puolestaan kertoo, kuinka Suomi oli 1950-luvulla maailman kärjessä isotooppilääketieteessä. Sodanjälkeisinä vaikeina aikoina suomalaiset tekivät uraauurtavia kokeita ihmispotilailla ja eläinkokeissa. Mutta kun kansallinen atomienergiakomitea keskittyi energiaan, lääketieteellinen käyttö jäi huomiotta. Vauhdikkaasta alusta huolimatta Suomi ei säilyttänyt asemaansa osin rahoituksen ja henkilöstön puutteessa, osin siksi, että 1960-luvun lopulla lääketieteen painopiste siirtyi yhteiskunnalliseen lääketieteeseen. Todellinen kehys syntyi vasta 1970-luvulla Turussa, kun Mårten Brenner ajoi syklotronin hankintaa. Vuonna 1974 käyttöön otettu laite loi perustan Turun PET-keskukselle. Helsingissä vastaava kehitys jäi odottamaan: syklotroni saatiin vasta 1997. Lopuksi: tässä numerossa kerrotaan myös Tekniikan Waiheita-lehden digitoinnista. Vuonna 2024 toteutettu hanke on tuonut lehden vuosikymmeniä vanhat numerot avoimesti kaikkien saataville.