https://journal.fi/tekniikanwaiheita/issue/feed 2023-12-22T18:34:24+02:00 Olli Turunen olli.turunen@iki.fi Open Journal Systems <div class="ingressi"> <p>Tekniikan Waiheita on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teknologian historian aikakauslehti, jota julkaisee Tekniikan Historian Seura ry. Lehdessä julkaistaan historiatieteellisiä artikkeleita, jotka käsittelevät tekniikan, teknologian ja teollisuuden historiaa. Tekniikan Waiheita on syksystä 2016 lähtien noudattanut Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan käytäntöjä vertaisarvioiduille julkaisuille. Menettelytavan merkkinä on artikkelikohtainen vertaisarviointitunnus. Käsitellyt aiheet ovat liikkuneet työväenkulttuurista ja teknologian käytön tavoista yksittäisten innovaatioiden tai laajojen teknologiajärjestelmien kehityksen historiaan ja teollisuuslaitosten menneisyyden kuvaukseen. Suuremmat artikkelit ovat pääasiassa olleet alan päätoimisten tutkijoiden tai alan opiskelijoiden kirjoittamia tutkimuksia tai tiedonantoja.</p> <p>Lehdessä julkaistaan artikkelien lisäksi museo-, konferenssi- ja kirjallisuuskatsauksia ja arvosteluita, sekä teknologian historiaa käsitteleviä uutisia. Lehti perustettiin vuonna 1983 levittämään tietoa tekniikan ja teknologian historiasta ja toimimaan teknillisten museoiden äänenkannattajana. Lehti muuttui rakenteeltaan historiatieteelliseksi aikakauslehdeksi vuonna 1994. Osa lehden numeroista on yhtä aihetta käsitteleviä teemanumeroita, joiden sisällöstä vastaavat vierailevat toimittajat. Lehden sivumäärä vaihtelee 52–100:n välillä numeroittain.</p> <p>Lisää tietoja lehdestä löytyy <a href="http://www.ths.fi/fi/tekniikan-waiheita">täältä</a>.</p> </div> https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/142234 2023-12-21T00:13:10+02:00 Matti La Mela

<p style="line-height: 100%; margin-bottom: 0cm;"><span lang="fi-FI">Tekniikan Historian Seura jakoi syyskokouksessaan Tekniikan Museolla 11. joulukuuta palkinnon parhaasta Tekniikan Waiheissa vuosina 2021-2022 julkaistusta artikkelista. Palkinnon voitti dos. Petri Paju artikkelillaan "Atomipapisto, ydinjätevaaran semiotiikka ja Suomi. Ydinjätehuollon tulevaisuusajattelun reunoilla." <a href="https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/122884" target="_blank" rel="noopener">(Tekniikan Waiheita 2/2022)</a>.</span><span lang="fi-FI"> Artikkeli käsittelee suomalaista keskustelua ydinjätteiden loppusijoituksesta ja siitä, kuinka ydinjätteistä voidaan varoittaa tulevaisuuden ihmistä.</span></p>

2023-12-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Matti https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/137487 2023-09-29T15:19:45+03:00 Ville Lahtela Timo Kärki

<p>Metsä ja puuteollisuudella on kansantaloudellisesti merkittävä asema hyvinvointiyhteiskunnan varmistajana sekä taloudellisesti että sosioekonomisesti, etenkin valtakunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Eräs merkittävä tekijä toimialan menestyksen takana on osaava ja koulutettu henkilöstö, joka on muodostumassa kriittiseksi tekijäksi puutekniikan vähentyneiden koulutusmahdollisuuksien takia. Vähentynyt koulutustarjonta näkyy jo tänä päivänä huomattavina rekrytointihaasteina, jotka mahdollisesti lisääntyvät entisestään ikäluokkien pienentyessä ja väestön metsäsuhteen vieraantuessa. Suoritetussa tutkimushankkeessa selvitettiin puutekniikan opiskelijoiden jatko-opintohalukkuus sekä alan tekninen osaamistarve tulevaisuudessa, etenkin ylemmän korkeakoulututkinnon näkökulmasta. Tiedonhankinta toteutettiin puutekniikan opiskelijoille online-kyselylomakkeella sekä teollisuuden ja etujärjestöjen sidosryhmille puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tutkimus osoitti puutekniikan opiskelijoiden jo tavoitteellisesti pyrkineen puualan opintoihin sekä valtaosan omaavan myös korkean motivaation jatko-opintoja kohtaan. Merkittäväksi rajoitteeksi korkeampaan koulutustasoon tähtäävien jatko-opintojen kannalta osoittautui opiskelijoiden tietämättömyys mahdollisista jatko-opinto mahdollisuuksista, minkä perusteella toimiala tarvitsisikin kannustavia esimerkkejä suoritetuista koulutuspoluista. Ensisijaisena kehityskohteena puualan koulutusmahdollisuuksien kehittämiseksi on alan vetovoimaisuuden varmistaminen, mikä toteutuu parhaiten alan eri toimijoiden laaja-alaisena yhteistyönä.</p>

2023-12-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Ville Lahtela https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/129679 2023-05-10T14:43:16+03:00 Petri Paju

<p lang="fi-FI" style="line-height: 130%; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: Cambria, serif;"><span style="font-size: medium;">Tutkimuksessa tarkastellaan varhaisen suomalaisen tekniikan tohtorin Benjamin Mitron, vuoteen 1918 Mitrofanoffin, elämänkulkua keskittyen eritoten hänen ylittämiinsä rajoihin ja toimiensa moninaisuuteen. Hänet on aiemmin tunnettu lähinnä Tampereen elintarpeiden tarkastajana sekä Vienan karjalaisten yhdistystoiminnasta. Olen koonnut ja varmistanut tietoja hänestä useista arkistoista ja etsinyt julkaisuja sekä kartoittanut muuta toimintaa Kansalliskirjaston digitoimista aikakaus- ja sanomalehdistä. Mitrofanoff syntyi Laihialla vuonna 1881 vienalaisen isän ja suomalaisen äidin kauppiasperheeseen. Hän opiskeli ensin Suomessa ja sitten Saksassa kemiaa. Karlsruhen teknillisestä korkeakoulusta Mitrofanoff valmistui ensimmäisten suomalaisten joukossa ”tohtori-insinööriksi”. Vuonna 1911 Mitrofanoff valittiin virkaan Tampereelle ja pian hän aloitti vilkkaan kirjoitus-, tutkimus- ja valistustoiminnan, johon hän ammensi vaikutteita niin ulkomailta kuin paikallisista töistään. Mitron työuraan painottunut biografia tarjoaa tietoa eri yhteisöistä ja monesta elämänalueesta, joissa ennakkoluulottomasti menetellyt kemian asiantuntija pystyi soveltamaan tietoa eri maista ja jakamaan sitä edelleen. Kauaskantoisin näistä oli Tampereen kaupungin vesi- ja elintarvikehuolto laajasti ymmärrettynä. Mitro tutki myös varhain sähköakkuja ja käsitteli runsaasti käytännön kemiaa. 1920-luvulla Mitro edisti teollisuusmuseon aikaansaamista Tampereelle ja jatkoi ahkeraa julkaisutoimintaansa, kunnes yllättäen menehtyi sairauteen loppuvuonna 1924.</span></span></p>

2023-12-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Petri Paju https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/127780 2023-03-14T09:00:06+02:00 Mikko Kylliäinen 2023-12-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Mikko Kylliäinen https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/126766 2023-01-31T15:43:41+02:00 Reijo Valta 2023-12-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Reijo Valta https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/136150 2023-08-31T12:50:33+03:00 Tuomas Pakarinen

<p><span style="color: #374151; font-family: Söhne, ui-sans-serif, system-ui, -apple-system, 'Segoe UI', Roboto, Ubuntu, Cantarell, 'Noto Sans', sans-serif, 'Helvetica Neue', Arial, 'Apple Color Emoji', 'Segoe UI Emoji', 'Segoe UI Symbol', 'Noto Color Emoji'; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-caps: normal; font-weight: 400; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: pre-wrap; widows: 2; word-spacing: 0px; -webkit-text-stroke-width: 0px; text-decoration-thickness: initial; text-decoration-style: initial; text-decoration-color: initial; display: inline !important; float: none;">Baltic Connections 2023 -konferenssiin osallistuminen Helsingissä tarjosi tilaisuuden tarkastella tekniikan historian yhteyksiä yhteiskuntahistoriaan. Raportissani pohdin konferenssin keskeisiä teemoja, erityisesti historiografian ja metodologian eroja sekä historianfilosofista realismia. Argumentoin, että tekniikan historiassa tulisi pyrkiä kohti yhteiskuntahistoriallista realismia ja muodostaa vahvempia rajapintoja muihin historian koulukuntiin.</span></p>

2023-12-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Tuomas Pakarinen https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/142233 2023-12-20T23:47:30+02:00 Panu Nykänen

<p style="line-height: 150%; margin-bottom: 0.28cm;">Tekniikan Historian Seuran entinen puheenjohtaja Kimmo Antila kuoli 13. marraskuuta 2023 pitkällisen sairauden murtamana. Menehtyessään Antila oli 57-vuotias.</p>

2023-12-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Panu Nykänen https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/142235 2023-12-21T00:33:43+02:00 Olli Turunen 2023-12-22T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Olli Turunen