https://journal.fi/tekniikanwaiheita/issue/feed Tekniikan Waiheita 2021-06-25T09:48:37+03:00 Saara Matala saara.matala@gmail.com Open Journal Systems <div class="ingressi"> <p>Tekniikan Waiheita on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teknologian historian aikakauslehti, jota julkaisee Tekniikan Historian Seura ry. Lehdessä julkaistaan historiatieteellisiä artikkeleita, jotka käsittelevät tekniikan, teknologian ja teollisuuden historiaa. Tekniikan Waiheita on syksystä 2016 lähtien noudattanut Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan käytäntöjä vertaisarvioiduille julkaisuille. Menettelytavan merkkinä on artikkelikohtainen vertaisarviointitunnus. Käsitellyt aiheet ovat liikkuneet työväenkulttuurista ja teknologian käytön tavoista yksittäisten innovaatioiden tai laajojen teknologiajärjestelmien kehityksen historiaan ja teollisuuslaitosten menneisyyden kuvaukseen. Suuremmat artikkelit ovat pääasiassa olleet alan päätoimisten tutkijoiden tai alan opiskelijoiden kirjoittamia tutkimuksia tai tiedonantoja.</p> <p>Lehdessä julkaistaan artikkelien lisäksi museo-, konferenssi- ja kirjallisuuskatsauksia ja arvosteluita, sekä teknologian historiaa käsitteleviä uutisia. Lehti perustettiin vuonna 1983 levittämään tietoa tekniikan ja teknologian historiasta ja toimimaan teknillisten museoiden äänenkannattajana. Lehti muuttui rakenteeltaan historiatieteelliseksi aikakauslehdeksi vuonna 1994. Osa lehden numeroista on yhtä aihetta käsitteleviä teemanumeroita, joiden sisällöstä vastaavat vierailevat toimittajat. Lehden sivumäärä vaihtelee 52–100:n välillä numeroittain.</p> <p>Lisää tietoja lehdestä löytyy <a href="http://www.ths.fi/fi/tekniikan-waiheita">täältä</a>.</p> </div> https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/109378 Hissiatri muistelee 2021-06-10T20:20:31+03:00 Ilkka Mäntyvaara ilkka.mantyvaara@luukku.com <p>Kirja-arvostelu teoksesta</p> <p>Sakari Aalto: <em>Hissikuilun partaalta – tarkastajan muistelmat</em>, toim. Kai Tarkka, Kiwa Inspecta 2020, 131 s, ISBN 978-952-94-3079-6</p> 2021-06-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Ilkka Mäntyvaara https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/109379 Välitilinpäätös digitaalisesta historiantutkimuksesta 2021-06-10T20:31:48+03:00 Kaisa Kyläkoski kaisa.kylakoski@gmail.com <p>Kirja-arvostelu</p> <p class="p2">Mats Fridlund, Mila Oiva &amp; Petri Paju (toim), <em>Digital Histories: Emergent Approaches within the New Digital History</em>, Helsinki University Press, 2020, 360 sivua, ISBN (PDF): 978<span class="s2">-</span>952<span class="s2">-</span>369<span class="s2">-</span>021<span class="s2">-</span>9, https://doi.org/10.33134/HUP-5</p> 2021-06-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Kaisa Kyläkoski https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/109380 Harrastus tekniikan historian tutkimuksen tukena 2021-06-10T20:40:09+03:00 Veijo Kauppinen veijo.kauppinen@professori.fi <p>Suomi on yhdistysten maa. Useat niistä julkaisevat jäsenlehdissään haastatteluja ja harrastetaustaisia kuvauksia, jotka ovat kiinnostavia myös tekniikan historian kannalta avatessaan lähteitä ja asioiden välisiä yhteyksiä, jotka voivat olla hyödyllisiä myös tutkimukselle. Tämä katsaus esittelee Suomen Filatelistiliiton jäsenlehteä Filatelistia tekniikan historian harrastuksen näkökulmasta.</p> 2021-06-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Veijo Kauppinen https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/109427 Tampereen Teknillinen Seura 125 vuotta. 2021-06-15T06:58:15+03:00 Petri Paju petpaju@utu.fi <p class="p1">A group of engineers and architects established a technical society in Tampere 128 years ago in 1893. In 2018, Tampere Technical Society turned 125 years. To celebrate its accomplishments and longevity, the Society published a book called <em>Tekniikkaa hyvässä Seurassa.</em><span class="s1">&nbsp;</span>The Finnish title translates roughly ‘about technology in good company’. The volume is a result of an extensive research project funded by the Society. The project aimed at studying the intertwined histories of the City of Tampere, the Society, and its members from the early 1890s until the 2010s. This article introduces the Society and summarises its historical developments in English based on the book.</p> 2021-06-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Petri Paju https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/109430 Werner Heisenbergin Suomen-kontaktit 2021-06-15T07:19:21+03:00 Tuire Ranta-Meyer tuire.ranta-meyer@metropolia.fi <p>Vuoden 1932 nobelisti Werner Heisenberg on yksi atomiteorian ja kvanttimekaniikan suurista nimistä. Tämä katsaus käsittelee aikaisemmin vähän tunnettua partioretkeä Suomeen, jonka Heisenberg teki &nbsp;vuonna 1923 juuri väiteltyään fysiikasta. Artikkeli tutkii, mitä Heisenberg tuolloin näki ja koki ja miten Suomen-yhteydet jatkuivat hänen elämässään. Samalla se avaa uusia näkökulmia tämän tieteentekijän nuoruusvuosiin, ihanteisiin, lahjakkuusrakenteeseen ja maailmankuvaan.</p> 2021-06-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Tuire Ranta-Meyer https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/102864 Sammon taontaa semanttisessa webissä 2021-03-19T10:58:31+02:00 Eero Hyvönen eero.hyvonen@aalto.fi <p><em>Web koostuu miljardeista web-sivuista, joiden sisältöä voidaan hakea Googlen kaltaisilla hakukoneilla ja selailla linkkien avulla. Tämän ihmiselle näkyvän ”sivujen verkon” (Web of Pages) sisälle on rakentunut dataan perustava ”tiedon verkko” (Web of Data), semanttinen web. Se linkittää toisiinsa käsitteitä ja tietoa (dataa) tietokoneiden ymmärtämällä tavalla. Semanttisen webin kehittäminen käynnistyi toden teolla 20 vuotta sitten vuonna 2001 webin infrastruktuuria koordinoivan World Wide Web -konsortion (W3C) ja sen johtajan, webin ”isän” Tim Berners-Leen johdolla. Samana vuonna järjestettiin Suomessa konferenssi Semantic Web Kick-off in Finland ja ensimmäiset kotimaiset tutkimushankkeet käynnistyivät. Artikkelissa esitellään semanttisen webin idea, lyhyt kansainvälinen historia ja Suomessa tehtyä tutkimustyötä Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa erityisesti digitaalisten ihmistieteiden saralla</em></p> 2021-06-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Eero Hyvönen https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/109431 Monialaisen yhtiön johtamisen haaste: Tampella-yhtiö vuodesta 1958 vuoteen 1995 2021-06-15T08:20:42+03:00 Jouko Wacklin joukowacklin@gmail.com <p>Jyväskylän yliopistossa 11.12.2020 väitelleen Jouko Wacklinin lektio Tampellan monialayrityksen vaiheista.&nbsp;Diplomi-insinööri Wacklinin taloushistorian väitöskirja osoittaa, että yrityksen ylimmän johdon organisatoriset valmiudet ovat kriittinen tekijä yrityksen pitkän aikavälin kannattavan toiminnan varmistamiseksi.</p> <p>&nbsp;</p> 2021-06-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Jouko Wacklin https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/102512 Miten epäonnistuminen kerrotaan 2021-05-09T15:04:55+03:00 Tiina Maria Männistö-Funk tiiman@utu.fi <p><span lang="FI">Artikkelin aiheena on teknisten epäonnistumisten esittäminen, selittäminen ja rooli tekniikan historiassa. Aihetta käsitellään kahden historiallisen ja historiografisen tapaustutkimuksen muodossa tarkastelemalla sekä aikalaiskirjoituksia että myöhempiä historiallisia esityksiä kahdesta 1800-luvun puhuvasta keksinnöstä, ensinnäkin puhesynteesikone Euphoniasta ja toisekseen Edisonin puhuvista fonografinukeista. Artikkelissa ristiinluetaan erilaisia esityksiä ja tulkintoja näistä keksinnöistä sekä niiden epäonnistumisen kriteereistä ja syistä sekä analysoidaan näitä laajemmin tekniikan historian ja tekniikan historiografian näkökulmista. Käy ilmi, että vaikka aiheena olevia keksintöjä on käsitelty monesta näkökulmasta, korostuvat tieteellisissäkin julkaisuissa usein tietynlaiset epäonnistumisen narratiivit, jotka saattavat yksinkertaistaa käsityksiä niin teknisestä onnistumisesta ja epäonnistumisesta kuin tekniikan historiasta ylipäätään.</span></p> 2021-06-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Tiina Maria Männistö-Funk https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/107951 Liuhaseinäisyys pohjalaistaloissa 2021-05-06T15:14:05+03:00 Matti Mäkelä matti.t.makela@helsinki.fi <p>Joitakin rakentamisen ratkaisuja pidetään itsestään selvinä. On lähes universaali ilmiö, että rakennuksen seinät tehdään pystysuoriksi. Pohjois-Euroopassa, Pohjanlahden kulttuuripiirissä on kuitenkin alue, missä perinteisten asuinrakennusten seinät levenevät ylöspäin. Rakennus on tällöin liuha. Muitakin alueellisia nimityksiä on. Vanhoissa kansatieteellisissä kyselyissä ilmiötä ei käsitellä, koska seinien oletettiin olevan pystysuoria. Rakennushistoria ei ole ollut tutkimusalana muodissa, joten hirsirakentamisen tärkeitä periaatteita on tutkittu vähän. Tämä artikkeli pyrkii osaltaan paikkaamaan tätä puutetta tarkastelemalla liuhaseinäisten rakenteiden toiminnallisuutta.</p> <p><a href="https://journal.fi/tekniikanwaiheita/workflow/index/107951/5/#_ftnref1" name="_ftn1"></a></p> 2021-07-08T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Matti Mäkelä https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/109428 Uudet kysymykset 2021-06-15T07:05:22+03:00 Saara Matala saara.matala@gmail.com 2021-06-25T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Saara Matala