https://journal.fi/tekniikanwaiheita/issue/feed Tekniikan Waiheita 2020-01-17T11:29:58+02:00 Saara Matala saara.matala@gmail.com Open Journal Systems <div class="ingressi"> <p>Tekniikan Waiheita on neljä kerta vuodessa ilmestyvä teknologian historian aikakauslehti, jota julkaisee Tekniikan Historian Seura ry. Lehdessä julkaistaan historiatieteellisiä artikkeleita, jotka käsittelevät tekniikan, teknologian ja teollisuuden historiaa. Tekniikan Waiheita on syksystä 2016 lähtien noudattanut Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan käytäntöjä vertaisarvioiduille julkaisuille. Menettelytavan merkkinä on artikkelikohtainen vertaisarviointitunnus. Käsitellyt aiheet ovat liikkuneet työväenkulttuurista ja teknologian käytön tavoista yksittäisten innovaatioiden tai laajojen teknologiajärjestelmien kehityksen historiaan ja teollisuuslaitosten menneisyyden kuvaukseen. Suuremmat artikkelit ovat pääasiassa olleet alan päätoimisten tutkijoiden tai alan opiskelijoiden kirjoittamia tutkimuksia tai tiedonantoja.</p> <p>Lehdessä julkaistaan artikkelien lisäksi museo-, konferenssi- ja kirjallisuuskatsauksia ja arvosteluita, sekä teknologian historiaa käsitteleviä uutisia. Lehti perustettiin vuonna 1983 levittämään tietoa tekniikan ja teknologian historiasta ja toimimaan teknillisten museoiden äänenkannattajana. Lehti muuttui rakenteeltaan historiatieteelliseksi aikakauslehdeksi vuonna 1994. Osa lehden numeroista on yhtä aihetta käsitteleviä teemanumeroita, joiden sisällöstä vastaavat vierailevat toimittajat. Lehden sivumäärä vaihtelee 52–100:n välillä numeroittain.</p> <p>Lisää tietoja lehdestä löytyy <a href="http://www.ths.fi/fi/tekniikan-waiheita">täältä</a>.</p> </div> https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/88905 Teollisten paikkakuntien kulttuurinen siirtymä 2020-01-16T10:29:35+02:00 Anna Sivula ansivu@utu.fi Simo Häyrynen simo.hayrynen@uef.fi 2020-01-09T17:40:06+02:00 Copyright (c) 2020 Anna Sivula, Simo Häyrynen https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/88906 Fiskarsin ruukin tuotannolliset vaiheet ja niiden vaikutus ruukkimiljööseen 2020-01-16T10:29:08+02:00 Rauno Sairinen rauno.sairinen@uef.fi <p>Vuonna 1649 perustettu Fiskarsin rautaruukki on vuosisatojen varrella tullut tunnetuksi yhtenä suomalaisen raudan- ja kuparintuotannon ja –jalostuksen syntypaikoista. Myöhemmissä vaiheissa metallinjalostus muuttui konepaja- ja hienotaetuotteiden suunnitteluksi ja tuotannoksi. Monille tutut Fiskarsin sakset, veitset ja aurat ovat syntyneet siellä. Fiskarsin ruukki on kokenut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana voimakkaan rakennemuutoksen. Teollinen rautaruukki hiljeni ja muuntui taiteilija- ja käsityöläisruukiksi, ja samalla myös matkailu- ja asumisruukiksi. Ruukki on elänyt monia teknologisten muutosten kausia; ollut välillä muutosten perässä kulkija, mutta usein myös uuden kehittäjä ja innovoinnin keskus. Tässä artikkelissa analysoidaan Fiskarsin ruukin tuotannollisia siirtymiä ja niiden vaikutusta ruukkimiljöön muotoutumiseen koko sen 370-vuotisen historian aikana. Artikkeli jakaantuu kolmeen osatehtävään: 1) Fiskarsin ruukin teollistuotannollisten vaiheiden ja siirtymien analyysi ulottaen tarkastelu viimeiseen siirtymään kulttuuri- ja matkailuruukiksi. 2) ’Ruukkimiljöön’ eli ruukkiyhdyskunnan fyysisen ja maankäytöllisen muotoutumisen vaiheet ja näiden suhde tuotannollisiin siirtymiin. 3) Analyysi muutoksissa vaikuttaneista muutosajureista ja alueen omista muutosresursseista ja sopeutumiskyvystä. Ruukin omat ja siellä kehittyneet resurssipohjat, kuten energia- ja luonnonvarat, liikenneyhteydet, osaaminen ja riittävä työvoima, ovat olleet olennaisia sopeutumisessa ympäröivän maailman muutoksiin. Viimeisissä muutoksissa menestyksen keskeisiä tekijöitä ovat olleet historiallisen miljöön säilyttäminen ja hyödyntäminen sekä matkailun, kulttuurialojen ja pysyvän asumisen kytkeminen toisiinsa.</p> 2020-01-09T18:03:01+02:00 Copyright (c) 2020 Rauno Sairinen https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/88909 Teollisuuden kielellinen kulttuuriperintö 2020-01-16T10:28:18+02:00 Leena Kolehmainen leena.kolehmainen@utu.fi Anna Sivula ansivu@utu.fi <p>Artikkelin tavoite on Varkauden kaupunkia koskevien esimerkkien avulla esitellä teollisen kulttuuriperinnön tutkijoille teollisen kieliperinnön käsite, näkökulma ja metodi. Artikkelissa yhdistetään kulttuuriperinnön ja kielentutkimuksen menetelmiä ja avataan uusia näkökulmia teollisten yhteisöjen identiteetteihin ja kulttuurisiin resursseihin. Kieliperintöä tarkastellaan kahden tapaustutkimuksen valossa. Tapaukset valottavat monikielisyyttä teollisena kulttuuriperintönä ja auttavat ymmärtämään kieltä teolliseen menneisyyteen kohdistuvien kommemoratiivisten prosessien välineenä. Kielimaiseman tutkimus osoittaa kielen olevan kommemomaratiivisen identiteettityön väline, jolla uusinnetaan teollisten kulttuuriperintöyhteisöjen jaettuja historioita ja osallisuuskokemuksia.</p> 2020-01-09T18:26:33+02:00 Copyright (c) 2020 Leena Kolehmainen, Anna Sivula https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/88911 Möhkön ruukkikylä kulttuurikohteena ja luonnonvarojen muuttuva arvostus 2020-01-17T11:29:58+02:00 Jukka Sihvonen jukka.sihvonen@uef.fi Hilkka Heinonen hilkka.heinonen@uef.fi <p>Tässä artikkelissa tarkastellaan teollisen ruukin vaiheita ja kulttuuriperinnön hyödyntämistä luonnonvaroihin perustuvalla talousalueella. Suomessa lukuisat ruukit ovat Museoviraston suojeluksessa. Ruukit ovat kulttuuriperintökohteita, jotka mahdollistavat palveluelinkeinoille toimintapohjan. Ruukkiyhdyskuntiin ja niiden lähiympäristöön kohdistuu paljon kulttuuri- ja luontomatkailua, mutta niiden edellytyksiin vaikuttaa lähellä sijaitsevien luonnonvarojen hyödyntäminen. Ilomantsin Möhkön ruukin nykytilaa tarkastellaan luonto- ja kulttuurimatkailun ja luonnonvarayhtiöiden ristivetoisten tavoitteiden näkökulmasta. &nbsp;Kysymys kohdistuu siihen, kuinka entinen teollinen yhdyskunta voi nykyään vastata sitä ympäröivien muiden teollisten maankäyttötoimijoiden luvanvaraisiin toimintoihin ja suunnitelmiin? Matkailuelinkeino hyödyntää Möhkössä paitsi kulttuurihistoriaa myös ekosysteemipalvelujen lähtökohtaa. Ekosysteemipalvelut, kuten pienmaisemat tai metsien virkistyskäyttö, eivät nauti lain suojaa.&nbsp; Ekosysteemipalveluista on tullut tärkeä osa ympäristöhallintaa. Mutta niiden ympäristöjuridinen yhteiskunnalliseen hyötyyn liittyvä valta-asema poikkeaa metsä-, kaivos- ja turvetuotantoa koskevista lakisisällöistä. &nbsp;</p> <p>Möhkön ruukki oli toiminnassa vuosina 1838-1907 ja se on tärkeä osa Suomen metalliteollisuuden ja maaseutuyhdyskuntien kehittymisen historiaa. Möhkö loi aikanaan vahvan sidoksen ympäröivään seutuun.&nbsp; Tuolloin Ruukin puunhankintaa säänneltiin senaatin lupakäytäntöjen avulla. Toisen maailmansodan jälkeen Möhkö muuttui Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeellä olevaksi syrjäiseksi kyläksi. Kylään jäivät kuitenkin ruukin rakenteet ja sotamuistot. Sittemmin ruukin rakennukset on suojeltu ja nykyään sotahistoriallisia kohteita tutkitaan ja kunnostetaan nähtävyyksiksi. Ruukkikylän elinvoiman keskeisiä elementtejä ovat kulttuuriperintö, sotahistorialliset lähikohteet ja ruukin läheinen luonnonympäristö.</p> 2020-01-09T18:53:52+02:00 Copyright (c) 2020 Hilkka Heinonen, Jukka Sihvonen https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/88913 Kaivosteollinen kulttuuriperintö sysäsi liikkeelle kesätapahtuman ”Outokummun vanhat talot” 2020-01-16T10:27:17+02:00 Jaana Pajarinen okunvanhattalot@gmail.com Pekka Piiparinen pekka.piiparinen@gmail.com <p>Pohjois-Karjalassa sijaitsevassa noin 6 700 asukkaan Outokummussa toimi 1910–1989 kuparikaivos, jonka yhteyteen rakentui kaivosyhdyskunta. Heinäkuun lopussa vuonna 2019 järjestettiin kolmannen kerran Outokummun vanhat talot -tapahtuma, jossa paikkakunnan monet kodit avasivat ovensa tai pihapiirinsä vierailijoille. Vierailukohteiden ytimen ovat muodostaneet Outokummussa kaivostoimintaa harjoittaneiden kaivosyhtiöiden rakennuttamat talot. Tässä katsauksessa esitellään, millaiseen ympäristöön Outokummun vanhat talot -tapahtuma on toteutettu ja miten sitä on järjestetty sekä pohditaan, millaisia merkityksiä ja vaikutuksia tapahtumalla on kaivosteollisen kulttuuriperinnön vaalijana.</p> 2020-01-09T19:07:16+02:00 Copyright (c) 2020 Jaana Pajarinen, Pekka Piiparinen https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/88914 Lectio praecursoria: ”Kun meiltä laiva lähtee ulos, ni siittä voi olla kaikki ylpeitä” 2020-01-16T10:26:50+02:00 Mikko Aho aho@rmm.fi <p>FM Mikko Ahon väitöksen 13.12.2019 lectio praecursoria.</p> 2020-01-09T19:19:30+02:00 Copyright (c) 2020 Mikko Aho