https://journal.fi/tekniikanwaiheita/issue/feed 2023-08-17T00:00:00+03:00 Olli Turunen olli.turunen@iki.fi Open Journal Systems <div class="ingressi"> <p>Tekniikan Waiheita on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teknologian historian aikakauslehti, jota julkaisee Tekniikan Historian Seura ry. Lehdessä julkaistaan historiatieteellisiä artikkeleita, jotka käsittelevät tekniikan, teknologian ja teollisuuden historiaa. Tekniikan Waiheita on syksystä 2016 lähtien noudattanut Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan käytäntöjä vertaisarvioiduille julkaisuille. Menettelytavan merkkinä on artikkelikohtainen vertaisarviointitunnus. Käsitellyt aiheet ovat liikkuneet työväenkulttuurista ja teknologian käytön tavoista yksittäisten innovaatioiden tai laajojen teknologiajärjestelmien kehityksen historiaan ja teollisuuslaitosten menneisyyden kuvaukseen. Suuremmat artikkelit ovat pääasiassa olleet alan päätoimisten tutkijoiden tai alan opiskelijoiden kirjoittamia tutkimuksia tai tiedonantoja.</p> <p>Lehdessä julkaistaan artikkelien lisäksi museo-, konferenssi- ja kirjallisuuskatsauksia ja arvosteluita, sekä teknologian historiaa käsitteleviä uutisia. Lehti perustettiin vuonna 1983 levittämään tietoa tekniikan ja teknologian historiasta ja toimimaan teknillisten museoiden äänenkannattajana. Lehti muuttui rakenteeltaan historiatieteelliseksi aikakauslehdeksi vuonna 1994. Osa lehden numeroista on yhtä aihetta käsitteleviä teemanumeroita, joiden sisällöstä vastaavat vierailevat toimittajat. Lehden sivumäärä vaihtelee 52–100:n välillä numeroittain.</p> <p>Lisää tietoja lehdestä löytyy <a href="http://www.ths.fi/fi/tekniikan-waiheita">täältä</a>.</p> </div> https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/131231 2023-06-22T15:46:14+03:00 Olli Turunen

<p>Esipuhe, <em>Tekniikan Waiheita</em> 41, nro. 1 (2023).</p>

2023-08-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Olli Turunen https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/131343 2023-06-28T13:30:19+03:00 Veijo Kauppinen

<p>Bengt Jangfeldt: <em>Immanuel Nobel ja hänen poikansa tsaarien </em><em>Venäjällä. </em>Suom. Ulla Lempinen &amp; Pekka Tuomisto. Siltala 2023, 480 s. ISBN 9789523881693.</p>

2023-08-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Veijo Kauppinen https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/125276 2022-12-08T12:09:25+02:00 Marko Nenonen

<p>Brandon, David ja Brooke, Alan: <em>The Railway Haters. Opposition to Railways from the 19th to 21st Centuries.</em> Pen &amp; Sword Transport 2019, 416 s., kuvitettu. ISBN 978 1 52670 020 9.</p>

2023-08-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Marko Nenonen https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/120463 2023-01-27T16:46:26+02:00 Tiina Kuokkanen Noora Hemminki

<p>Teollisuusarkeologia on keskittynyt pitkään rakennetun ympäristön tutkimiseen. Viime vuosikymmeninä nouseva tutkimustrendi on ollut teolliseen menneisyyteen liittyvien kysymysten laajentaminen sosiaaliarkeologian alueelle; enää ei olla kiinnostuneita vain teollisuuskohteiden rakennuksista ja niiden suojelusta, vaan myös noilla kohteilla eläneistä ja työskennelleistä ihmisistä. Myös menetelmät ovat laajentuneet. Edelleen tutkimuksen keskiössä on materiaalinen kulttuuri, mutta tutkittavien ilmiöiden lisäksi käytettävät aineistot voivat olla yhä moninaisemmat. Tässä tutkimuksessa Varjakan sahalla Oulunsalossa työskennelleitä lapsia ja nuoria lähestytään dokumentaarisen arkeologian menetelmin. Tärkein lähteemme on Varjakan höyrysahan arkiston <em>Luettelo sahalla työssä olevista nuorista henkilöistä (1910–1924)</em>. Tutkimme Varjakan sahan tapausesimerkin kautta millainen työnteon maailma oli lapsille ja nuorille 1900-luvun alussa. Mitä työtä he tekivät, minkä ikäisinä ja millaisessa ympäristössä? Teoreettisena työkaluna käytämme lapsisystävällisen ympäristön kriteeristöä. Lopuksi asetamme lasten ja nuorten työnteon lainsäädännölliseen ympäristöönsä.</p>

2023-08-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Tiina Kuokkanen, Noora Hemminki https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/125913 2023-02-02T18:03:47+02:00 Markus Ahlskog

<p>Suomen atomihistorian lähtölaukauksena pidetään energiakomitean perustamista vuonna 1955. Aloitteen siihen teki Suomen Akatemian puheenjohtaja, kemian Nobelin palkinnon vuonna 1945 voittanut A.I. Virtanen, ja komitean puheenjohtajaksi valittiin Teknillisen Korkeakoulun teknillisen fysiikan professori Erkki Laurila. Lähes kaikkialla maailmassa atomitekniikan tutkimusta johtivat ydinfysiikan asiantuntijat, kun taas Suomen ainoa ydinfyysikko, Helsingin yliopiston professori Lennart Simons ei osallistunut lainkaan energiakomitean työhön. Hän oli kuitenkin suomalaisen ydinfysiikan perustutkimuksen pioneeri ja näytteli merkittävää osaa, kun ydinfysiikan lääketieteellisiä sovellutuksia alettiin ottaa Suomessa käyttöön. Kokonaan unohduksiin on jäänyt nk. Simonsin juttu, jossa Helsingin yliopisto syytti Simonsia väärinkäytöksistä virassaan ja valtion varojen kavaltamisesta. Syyte johti Simonsin viralta pidättämiseen. Hän sai varsin lievän tuomion rikkeistään. Oikeusjuttu oli käynnissä silloin, kun energiakomiteaa perustettiin, ja Simons sai palata virkaansa vasta yli puoli vuotta energiakomitean asettamisen jälkeen.</p>

2023-08-17T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Markus Ahlskog