Tekniikan Waiheita

Historian monet puolet

2021-01-05T11:42:21+02:00

Hylätyt patentit vuosina 1864-1884: teollisuuspolitiikkaa, kopioita vai liian huimia ideoita?

2021-01-05T11:42:19+02:00

Artikkelissa tutkitaan Suomessa hylättyjä patenttihakemuksia ja tarkastellaan näiden valossa autonomisen Suomen patenttijärjestelmää osana maan taloudellisten instituutioiden rakentamista 1800-luvun lopulla. Kansainvälisesti patentteja on hyödynnetty teknisen ja taloudellisen kehityksen tutkimuksessa, mutta hylätyt patentit ja patenttiviranomaisten toimijuus ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Artikkelissa käydään läpi Senaattiin saapuneet patentteja koskevat anomukset vuosilta 1864-1884 ja kysytään: keiden patentit hylättiin ja miksi? Artikkeli osoittaa, että hylätyissä patenttihakemuksissa korostuivat ulkomaiset, etenkin ruotsalaiset hakijat. Yleisin syy hylkäämiselle oli, ettei keksintö ollut viranomaisten näkökulmasta uusi tai että hakemus oli puutteellinen. Viranomaiset kuulivat patenttihakemusten arvioinnissa asiantuntijoita ja käsittelivät jopa esinetodisteita. Artikkeli näyttää, että Suomen patenttiviranomaiset seurasivat patenttien tutkintaan liittyviä moderneja käytäntöjä jo 1870-luvun alussa – ennen varsinaista lainsäädäntöä ja tiukemmin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Vaikka muutamassa tapauksessa viitattiin kotimaisen teollisuuden etuihin, tapahtui teollisten omistusoikeuksien ohjaus ja rajaaminen ennen kaikkea viranomaisten omaksumien patenttiperiaatteiden kautta.

Kun kone tuli kotiin – suomalaisten kotien koneellistuminen naisten arjen mullistajana 1950–1970-luvuilla

2021-01-05T11:42:18+02:00

Kodinkoneet yleistyivät Suomessa 1950–1970-luvuilla. Moneen kotiin hankittiin jääkaappi, televisio ja pyykkikone. Ne vaikuttivat suomalaisten ruokailutottumuksiin, ajankäyttöön ja naisten työssäkäyntiin. Tämä laaja katsaus tarkastelee kotien koneellistumista etenkin naisten arjen näkökulmasta 1950-luvulta aina 1970-luvun loppuun asti. Katsaus perustuu aikalaiskirjallisuuteen, tutkimusajankohtana aikakauslehdissä julkaistuihin artikkeleihin sekä aihetta käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen.

Ruotsinsalmen aaveet – 1700-luvun merisodan virtuaalisen mallintamisen ja immersiivisen esittämisen haasteet

2021-01-05T11:42:16+02:00

Virtuaaliteknologialla voidaan rakentaa museoon kokemus kadonneesta fyysisestä menneisyydestä ja antaa nykyihmisille mahdollisuus aistia kadonnutta historiaa ja kulttuuriperintöä. Teknologia tehostaa historiallisen kulttuuriperinnön ja siitä lähteiden varassa tehtyjen tulkintojen saavutettavuutta. Virtuaali historia eroaa kirjallisesta historiasta ja perinteisistä museotuotannoista erityisesti siinä, että virtuaali teknologialla toteutettu menneisyyden uudelleentulkinta vaatii tutkijoiden ja virtuaaliteknologian am mattilaisten saumatonta yhteistyötä. Merikeskus Vellamossa Kotkassa avautui kesällä 2020 näyttely Kohtalona Ruotsinsalmi, joka avaa Kustaan sodan (1788–1790) kulkua merellä ja seurauksia ranni kolla sekä esittää Ruotsinsalmen toisen meritaistelun monimediaisesti. Yksi näistä on peliteknologialla toteutettu Savua aalloilla elämys, jossa sodan päättänyt Ruotsinsalmen toinen meritaistelu tuodaan museokävijän nähtäville virtuaalisesti. Elämystä varten tehtiin merkittävä määrä historiantutkimusta, jotta saaristolaivastojen alukset ja miehistöt voitiin rakentaa digitaalisesti uudelleen tulkittuina. Täs sä katsauksessa esittelen Ruotsin ja Venäjän Itämerellä 1700luvun lopussa toimineiden saaristo laivastojen alusten digitaalista mallintamista, siihen liittyviä tiedollisia ongelmia ja sitä käsittelevää virtuaalitodellisuushanketta.

Pelitutkimuksen koti - HeGRiC ja pelitutkimus Helsingin yliopistossa

2021-01-05T11:42:14+02:00

Game studies refers to a multidisciplinary field of scholarly studies of games and play which is establishing as an independent academic discipline in Finland. Helsinki Game Research Collective (HeGRiC) is an emerging network for game studies, based at the University of Helsinki. Its purpose is to increase the visibility of game studies and to facilitate collaboration and expertise accumulation within the University. This essay discusses the origin and goals of HeGRiC as a network to support game studies, discusses the development of game research at the University of Helsinki, and finally, outlines the network’s declarations of intent.

Kaivattu katsaus teknologia-Suomen kehityskaareen

2021-01-05T11:42:10+02:00

Kirja-arvostelu teoksesta:

Tarmo Lemola, Kohti uutta tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Suomen tiede-, teknologia ja innovaatiopolitiikan kehityskaari 1960-luvulta 2020-luvulle. Vastapaino. Tampere 2020.

Menneisyyden internet tulevaisuuden historiantutkimuksessa

2021-01-05T11:41:23+02:00

Kirja-arvostelu teoksesta:

Ian Milligan, History in the Era of Abundance? How the Web is Transforming Historical Research. McGill- Queen’s University Press, 2019.

Löytyykö tekniikan olemus laatikoista?

2021-01-05T11:42:03+02:00

Kirja-arvostelu:

Boxes – A Field Guide. Edited by Susanne Bauer, Martina Schlünder & Maria Rentetzi. Mattering Press, 2020.