https://journal.fi/tekniikanwaiheita <div class="ingressi"> <p>Tekniikan Waiheita on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teknologian historian aikakauslehti, jota julkaisee Tekniikan Historian Seura ry. Lehdessä julkaistaan historiatieteellisiä artikkeleita, jotka käsittelevät tekniikan, teknologian ja teollisuuden historiaa. Tekniikan Waiheita on syksystä 2016 lähtien noudattanut Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan käytäntöjä vertaisarvioiduille julkaisuille. Menettelytavan merkkinä on artikkelikohtainen vertaisarviointitunnus. Käsitellyt aiheet ovat liikkuneet työväenkulttuurista ja teknologian käytön tavoista yksittäisten innovaatioiden tai laajojen teknologiajärjestelmien kehityksen historiaan ja teollisuuslaitosten menneisyyden kuvaukseen. Suuremmat artikkelit ovat pääasiassa olleet alan päätoimisten tutkijoiden tai alan opiskelijoiden kirjoittamia tutkimuksia tai tiedonantoja.</p> <p>Lehdessä julkaistaan artikkelien lisäksi museo-, konferenssi- ja kirjallisuuskatsauksia ja arvosteluita, sekä teknologian historiaa käsitteleviä uutisia. Lehti perustettiin vuonna 1983 levittämään tietoa tekniikan ja teknologian historiasta ja toimimaan teknillisten museoiden äänenkannattajana. Lehti muuttui rakenteeltaan historiatieteelliseksi aikakauslehdeksi vuonna 1994. Osa lehden numeroista on yhtä aihetta käsitteleviä teemanumeroita, joiden sisällöstä vastaavat vierailevat toimittajat. Lehden sivumäärä vaihtelee 52–100:n välillä numeroittain.</p> <p>Lisää tietoja lehdestä löytyy <a href="http://www.ths.fi/fi/tekniikan-waiheita">täältä</a>.</p> </div> Tekniikan Historian Seura THS ry fi-FI Tekniikan Waiheita 0780-5772 <p>Tekniikan Waiheita noudattaa&nbsp;<a href="http://www.tiedekustantajat.fi/">Suomen Tiedekustantajien Liiton</a> linjauksia julkaisun osien kopioimisesta. Artikkelien tulostaminen ja tallentaminen on sallittua yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain mukaisesti. Opetus- ja tutkimustarkoituksiin artikkeleita saa tulostaa, kopioida ja tallentaa sekä käyttää&nbsp;<a href="http://www.kopiosto.fi/kopiosto/fi_FI/">Kopioston</a> kopiointiluvan ehtojen mukaisesti. Muusta käytöstä tulee sopia erikseen tekijänoikeuden haltijan kanssa.</p> https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/136159 <p>Suomessa syntyi ja kehittyi 1900-luvun alkupuolella yrittäjyyttä, jota nykytermein voi kuvailla ”vihreäksi liiketoiminnaksi”. Se ei kuitenkaan lähtökohtaisesti nojannut ekologisille, vaan taloudellisille periaatteille. Rauta- ja terästeollisuuden merkityksen kasvu ja kansainvälinen sulatustekninen kehitys 1800-luvun jälkipuolella alkoivat lisätä romuraudan ja romumetallien tarvetta ja kulutusta. Romusta tuli vähitellen tärkein ja arvokkain teollisuuden käyttämä jäteraaka-aine. Samaan aikaan Suomen suuriruhtinaskunnassa toteutettiin elinkeinonvapaus, joka laajensi yrittämisen mahdollisuuksia, ja myös jätteen määrä ja laatu yhteiskunnassa alkoivat muuttua. Olosuhteet muuttuivat suotuisiksi uuden ammattiryhmän, romukauppiaiden, muodostumiseen. Monet uudet alan yrittäjät tulivat yhteiskunnan marginaalista ja edustivat etnisiä tai uskonnollisia vähemmistöjä, sillä jätteet tarjosivat heille elinkeinomahdollisuuden matalalla kynnyksellä. Romukauppiaat, joita voi kutsua kiertotalouden pioneereiksi, keräsivät, lajittelivat ja toimittivat teollisuudelle sen tarvitsemaa raaka-ainetta. Tässä artikkelissa tutkin suomalaisen kiertotalousliiketoiminnan syntyä ja kehitystä 1900-luvun alusta vuoteen 1930. Lähestyn aihetta kahden teeman kautta: millaisia olivat raaka-aineen ja uuden ammattikunnan kysyntä ja koko, ja mikä oli uusien yrittäjien tausta ja asema. Keitä olivat romukauppiaat ja miten he menestyivät? Kuinka romu kiersi?</p> Kati Toivanen Copyright (c) 2024 Kati Toivanen http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-06-14 2024-06-14 42 1 6 36 10.33355/tw.136159 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/142408 <p>Ymmärrys tekniikan roolista ihmislajin synnyssä ja ihmiskunnan keskeisenä resurssina tiivistää ilmeisen asiantilan. Se jättää kuitenkin huomiotta tekniikan ilmaantumiseen vaikuttaneet syyt ja ihmisen ja tekniikan läheisen erityissuhteen. Teknologian kehityspolkujen taustalta näyttää löytyvän psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä, sekä ihmisten kokema keinotekoisten esineiden erityisyys.</p> Kari Leppälä Copyright (c) 2024 Kari Leppälä http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-06-14 2024-06-14 42 1 37 45 10.33355/tw.142408 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/142272 <p>Oulun yliopiston Piippumuistoja-hanke huipentui Työväenmuseo Werstaalla, Tampereella, pidettyyn seminaariin.</p> Oula Seitsonen Eerika Koskinen-Koivisto Copyright (c) 2024 Oula Seitsonen, Eerika Koskinen-Koivisto http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-06-14 2024-06-14 42 1 46 51 10.33355/tw.142272 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/143632 Reijo Valta Copyright (c) 2024 Reijo Valta http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-06-14 2024-06-14 42 1 52 53 10.33355/tw.143632 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/125167 Michael Halila Copyright (c) 2024 Michael Halila http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-06-14 2024-06-14 42 1 54 55 10.33355/tw.125167 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/146296 Olli Turunen Copyright (c) 2024 Olli Turunen http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-06-14 2024-06-14 42 1 4 5 10.33355/tw.146296