https://journal.fi/tekniikanwaiheita Tekniikan Waiheita on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teknologian historian aikakauslehti, jota julkaisee Tekniikan Historian Seura ry. Lehdessä julkaistaan historiatieteellisiä artikkeleita, jotka käsittelevät tekniikan, teknologian ja teollisuuden historiaa. Tekniikan Waiheita on syksystä 2016 lähtien noudattanut Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan käytäntöjä vertaisarvioiduille julkaisuille. Menettelytavan merkkinä on artikkelikohtainen vertaisarviointitunnus. Käsitellyt aiheet ovat liikkuneet työväenkulttuurista ja teknologian käytön tavoista yksittäisten innovaatioiden tai laajojen teknologiajärjestelmien kehityksen historiaan ja teollisuuslaitosten menneisyyden kuvaukseen. Suuremmat artikkelit ovat pääasiassa olleet alan päätoimisten tutkijoiden tai alan opiskelijoiden kirjoittamia tutkimuksia tai tiedonantoja. Lehdessä julkaistaan artikkelien lisäksi museo-, konferenssi- ja kirjallisuuskatsauksia ja arvosteluita, sekä teknologian historiaa käsitteleviä uutisia. Lehti perustettiin vuonna 1983 levittämään tietoa tekniikan ja teknologian historiasta ja toimimaan teknillisten museoiden äänenkannattajana. Lehti muuttui rakenteeltaan historiatieteelliseksi aikakauslehdeksi vuonna 1994. Osa lehden numeroista on yhtä aihetta käsitteleviä teemanumeroita, joiden sisällöstä vastaavat vierailevat toimittajat. Lehden sivumäärä vaihtelee 52–100:n välillä numeroittain. Lisää tietoja lehdestä löytyy täältä . Tekniikan Historian Seura THS ry fi-FI Tekniikan Waiheita 0780-5772 <p>Tekniikan Waiheita noudattaa&nbsp;<a href="http://www.tiedekustantajat.fi/">Suomen Tiedekustantajien Liiton</a> linjauksia julkaisun osien kopioimisesta. Artikkelien tulostaminen ja tallentaminen on sallittua yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain mukaisesti. Opetus- ja tutkimustarkoituksiin artikkeleita saa tulostaa, kopioida ja tallentaa sekä käyttää&nbsp;<a href="http://www.kopiosto.fi/kopiosto/fi_FI/">Kopioston</a> kopiointiluvan ehtojen mukaisesti. Muusta käytöstä tulee sopia erikseen tekijänoikeuden haltijan kanssa.</p> https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/103100 Tekniikan Waiheita teemanumero suurista museoissa säilytettävistä ja esitettävistä koneista. Aaro Sahari Copyright (c) 2021 Aaro Sahari http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-03-05 2021-03-05 39 1 4 6 10.33355/tw.103100 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/103101 Toimintakuntoisen suuren ja monimutkaisen museoaluksen säilyttäminen on vaikea ja usein toimivia yhteistyöverkostoja vaativa prosessi. Rotterdamin merimuseossa ja Stroom-museossa Antwerpenissa vuorotellen sijaitseva höyrykäyttöinen viljaimuri “Stadsgraanzuiger 19” ilmentää museotyön haasteita historiallisen koneen tallentamiseksi pysyvästi. Artikkelissa Richard Velthuizen käy läpi viljaimurien historiaa ja Rotterdamin sataman sosioteknistä muutosta ja sijoittaa museoidun koneen säilytyshankkeen osaksi sataman ja yhteiskunnan muutosta. Hän esittelee samalla sen yhteisöllisen prosessin, jonka avulla suuri, uiva kone on voitu säilyttää. Richard Velthuizen Copyright (c) 2021 Richard Velthuizen http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-03-05 2021-03-05 39 1 7 30 10.33355/tw.103101 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/103124 Tämä artikkeli käsittelee höyryvetureiden staattista säilyttämistä ja esillepaNo.a museoissa. Artikkelin tapausesimerkkinä toimii brittiläinen Stirling Single No. 1-nimellä tunnettu G-luokan 4-2-2 höyryveturi, joka kuuluu Iso-Britannian kansallisen rautatiemuseon (National Railway Museum) kokoelmiin. Tapausesimerkin kautta tutkin veturin taustoja ja syitä sen staattisessa tilassa säilyttämiselle. Argumentoin, että höyryvetureiden ei tarvitse olla toimintakykyisiä ollakseen arvokkaita ja tärkeitä museoesineitä vaan että niiden staattinen tila voi olla niiden tulkinnalle myös suunnaton etu. Artikkelini käsittelee aihetta erityisesti museopedagogiikan ja yleisötyön näkökulmasta. Anni Shepherd Copyright (c) 2021 Anni Shepherd http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-03-05 2021-03-05 39 1 31 43 10.33355/tw.103124 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/103128 Tässä artikkelissa käsittelen moottoriajoneuvojen museaalisuutta. Museaalisten esineiden merkitykset muodostuvat hyvin erilaisista lähtökohdista. Museoajoneuvoiksi entisöityihin vanhoihin moottoriajoneuvoihin liittyvä keskeinen pyrkimys on niiden toiminnallisuuden ylläpitäminen. Hyötyajoneuvojen kohdalla museoajoneuvoksi entisöimisen lopputulos on ristiriitainen. Kun ajoneuvo entisöidään, se palautetaan tilaan, jollainen se ei ole koskaan ollut. Tiettyä käyttötarkoitusta varten valmistetun laitteen käytön jäljet ja käytettävyyden menneisyys katoavat. Museokokoelmien objekteilla toiminnallisuus on yleensä toissijaista. Niissä arvokkaimpana pidetään käyttöhistoriaa ja autenttisuutta todisteina. Esittelen myös lyhyesti Tie- ja vesirakennushallituksen hankinta-arkistoa ja Tiehallinnon kokoelmaa esimerkkinä laajasti kadonneen materiaalisen kulttuurin runsaasti kontekstualisoidusta kokonaisuudesta. Kokoelmiin kuuluu tienhoitokalustoa ja niiden hankintaan liittyviä asiakirjoja usealta vuosikymmeneltä. Museaalisesti nämä ovat siten arvokas kokonaisuus. Teppo Moilanen Copyright (c) 2021 Teppo Moilanen http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-03-05 2021-03-05 39 1 44 57 10.33355/tw.103128 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/103198 Katsaus esittelee museoissa saatuja kokemuksia historiallisten ja erityisesti raskaiden ajoneuvojen kokoelmatyön ratkaisuista ajokuntoisuuden ja tieliikennekelpoisuuden suhteen. Täten tuodaan esiin käytännön havaintoja kolmen erilaisen museon kokoelmiin kuuluvien historiallisten ajoneuvojen säilyttämisestä tilanteissa, joissa ajoneuvon dynaamisia ominaisuuksia halutaan varjella. Anni Antila Copyright (c) 2021 Anni Antila http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-03-08 2021-03-08 39 1 58 73 10.33355/tw.103198 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/103199 Katsaus käsittelee Suomen merimuseon suurimpien museoalusten ylläpitoa. Höyryjäänmurtaja Tarmo telakoitiin viimeksi vuosina 2016–2017, ja majakkalaiva Kemin tekointi alkoi talvella 2020–2021. Molemmat alukset ovat kansallisesti merkittäviä museolaivoja, jotka on päätetty museoida heti käyttövuosiensa jälkeen. Katsaus avaa suurten museolaivojen telakointiin liittyvää tutkimusta, työtehtäviä ja yllätyksiä. Johanna Aartomaa Juha Puustinen Copyright (c) 2021 Johanna Aartomaa, Juha Puustinen http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-03-08 2021-03-08 39 1 74 78 10.33355/tw.103199 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/103449 Kirja-arvostelu: Adrienne Mayor, Gods and Robots. Myths, Machines, and Ancient Dreams of Technology. Kimi Kärki Copyright (c) 2021 Kimi Kärki http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-03-22 2021-03-22 39 1 79 80 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/103450 Aaro Sahari Copyright (c) 2021 Aaro Sahari http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-03-22 2021-03-22 39 1 81 82 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/103200 Katsaus käsittelee Tallinnassa sijainnutta konepajaa. Veijo Kauppinen Copyright (c) 2021 Veijo Kauppinen http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2021-03-08 2021-03-08 39 1 83 83 10.33355/tw.103200