Tekniikan Waiheita

Vesihuollon myytit purkautuvat

Mikko Kylliäinen — pe, 22 joulu 2023 00:00:00 +0200

Pelle Pelottoman keksinnöt

Reijo Valta — pe, 22 joulu 2023 00:00:00 +0200

Konferenssiraportti Baltic Connections 2023

Tuomas Pakarinen — pe, 22 joulu 2023 00:00:00 +0200

Baltic Connections 2023 -konferenssiin osallistuminen Helsingissä tarjosi tilaisuuden tarkastella tekniikan historian yhteyksiä yhteiskuntahistoriaan. Raportissani pohdin konferenssin keskeisiä teemoja, erityisesti historiografian ja metodologian eroja sekä historianfilosofista realismia. Argumentoin, että tekniikan historiassa tulisi pyrkiä kohti yhteiskuntahistoriallista realismia ja muodostaa vahvempia rajapintoja muihin historian koulukuntiin.

Kimmo Antila In Memoriam

Panu Nykänen — pe, 22 joulu 2023 00:00:00 +0200

Tekniikan Historian Seuran entinen puheenjohtaja Kimmo Antila kuoli 13. marraskuuta 2023 pitkällisen sairauden murtamana. Menehtyessään Antila oli 57-vuotias.

Osaamisen oleellisuudesta tieteessä ja tekniikassa

Olli Turunen — pe, 22 joulu 2023 00:00:00 +0200

Tekniikan Waiheiden artikkelipalkinto Petri Pajulle

Matti La Mela — pe, 22 joulu 2023 00:00:00 +0200

Tekniikan Historian Seura jakoi syyskokouksessaan Tekniikan Museolla 11. joulukuuta palkinnon parhaasta Tekniikan Waiheissa vuosina 2021-2022 julkaistusta artikkelista. Palkinnon voitti dos. Petri Paju artikkelillaan "Atomipapisto, ydinjätevaaran semiotiikka ja Suomi. Ydinjätehuollon tulevaisuusajattelun reunoilla." (Tekniikan Waiheita 2/2022). Artikkeli käsittelee suomalaista keskustelua ydinjätteiden loppusijoituksesta ja siitä, kuinka ydinjätteistä voidaan varoittaa tulevaisuuden ihmistä.

Katsaus näkemyksistä ja osaamistarpeista puutekniikan korkeakoulutuksessa

Ville Lahtela, Timo Kärki — pe, 22 joulu 2023 00:00:00 +0200

Metsä ja puuteollisuudella on kansantaloudellisesti merkittävä asema hyvinvointiyhteiskunnan varmistajana sekä taloudellisesti että sosioekonomisesti, etenkin valtakunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Eräs merkittävä tekijä toimialan menestyksen takana on osaava ja koulutettu henkilöstö, joka on muodostumassa kriittiseksi tekijäksi puutekniikan vähentyneiden koulutusmahdollisuuksien takia. Vähentynyt koulutustarjonta näkyy jo tänä päivänä huomattavina rekrytointihaasteina, jotka mahdollisesti lisääntyvät entisestään ikäluokkien pienentyessä ja väestön metsäsuhteen vieraantuessa. Suoritetussa tutkimushankkeessa selvitettiin puutekniikan opiskelijoiden jatko-opintohalukkuus sekä alan tekninen osaamistarve tulevaisuudessa, etenkin ylemmän korkeakoulututkinnon näkökulmasta. Tiedonhankinta toteutettiin puutekniikan opiskelijoille online-kyselylomakkeella sekä teollisuuden ja etujärjestöjen sidosryhmille puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tutkimus osoitti puutekniikan opiskelijoiden jo tavoitteellisesti pyrkineen puualan opintoihin sekä valtaosan omaavan myös korkean motivaation jatko-opintoja kohtaan. Merkittäväksi rajoitteeksi korkeampaan koulutustasoon tähtäävien jatko-opintojen kannalta osoittautui opiskelijoiden tietämättömyys mahdollisista jatko-opinto mahdollisuuksista, minkä perusteella toimiala tarvitsisikin kannustavia esimerkkejä suoritetuista koulutuspoluista. Ensisijaisena kehityskohteena puualan koulutusmahdollisuuksien kehittämiseksi on alan vetovoimaisuuden varmistaminen, mikä toteutuu parhaiten alan eri toimijoiden laaja-alaisena yhteistyönä.

Benjamin Mitro – kansainvälinen kemisti Tampereelta

Petri Paju — pe, 22 joulu 2023 00:00:00 +0200

Tutkimuksessa tarkastellaan varhaisen suomalaisen tekniikan tohtorin Benjamin Mitron, vuoteen 1918 Mitrofanoffin, elämänkulkua keskittyen eritoten hänen ylittämiinsä rajoihin ja toimiensa moninaisuuteen. Hänet on aiemmin tunnettu lähinnä Tampereen elintarpeiden tarkastajana sekä Vienan karjalaisten yhdistystoiminnasta. Olen koonnut ja varmistanut tietoja hänestä useista arkistoista ja etsinyt julkaisuja sekä kartoittanut muuta toimintaa Kansalliskirjaston digitoimista aikakaus- ja sanomalehdistä. Mitrofanoff syntyi Laihialla vuonna 1881 vienalaisen isän ja suomalaisen äidin kauppiasperheeseen. Hän opiskeli ensin Suomessa ja sitten Saksassa kemiaa. Karlsruhen teknillisestä korkeakoulusta Mitrofanoff valmistui ensimmäisten suomalaisten joukossa ”tohtori-insinööriksi”. Vuonna 1911 Mitrofanoff valittiin virkaan Tampereelle ja pian hän aloitti vilkkaan kirjoitus-, tutkimus- ja valistustoiminnan, johon hän ammensi vaikutteita niin ulkomailta kuin paikallisista töistään. Mitron työuraan painottunut biografia tarjoaa tietoa eri yhteisöistä ja monesta elämänalueesta, joissa ennakkoluulottomasti menetellyt kemian asiantuntija pystyi soveltamaan tietoa eri maista ja jakamaan sitä edelleen. Kauaskantoisin näistä oli Tampereen kaupungin vesi- ja elintarvikehuolto laajasti ymmärrettynä. Mitro tutki myös varhain sähköakkuja ja käsitteli runsaasti käytännön kemiaa. 1920-luvulla Mitro edisti teollisuusmuseon aikaansaamista Tampereelle ja jatkoi ahkeraa julkaisutoimintaansa, kunnes yllättäen menehtyi sairauteen loppuvuonna 1924.