Tekniikan Waiheita

Tekniikan taitekohtia ja maailman mullistuksia

Olli Turunen — to, 17 elo 2023 00:00:00 +0300

Esipuhe, Tekniikan Waiheita 41, nro. 1 (2023).

Nobelit Venäjällä

Veijo Kauppinen — to, 17 elo 2023 00:00:00 +0300

Bengt Jangfeldt: Immanuel Nobel ja hänen poikansa tsaarien Venäjällä. Suom. Ulla Lempinen & Pekka Tuomisto. Siltala 2023, 480 s. ISBN 9789523881693.

Miksi rautateitä vastustettiin

Marko Nenonen — to, 17 elo 2023 00:00:00 +0300

Brandon, David ja Brooke, Alan: The Railway Haters. Opposition to Railways from the 19th to 21st Centuries. Pen & Sword Transport 2019, 416 s., kuvitettu. ISBN 978 1 52670 020 9.

Varjakan saha (1900–1929) lasten ja nuorten työympäristönä

Tiina Kuokkanen, Noora Hemminki — to, 17 elo 2023 00:00:00 +0300

Teollisuusarkeologia on keskittynyt pitkään rakennetun ympäristön tutkimiseen. Viime vuosikymmeninä nouseva tutkimustrendi on ollut teolliseen menneisyyteen liittyvien kysymysten laajentaminen sosiaaliarkeologian alueelle; enää ei olla kiinnostuneita vain teollisuuskohteiden rakennuksista ja niiden suojelusta, vaan myös noilla kohteilla eläneistä ja työskennelleistä ihmisistä. Myös menetelmät ovat laajentuneet. Edelleen tutkimuksen keskiössä on materiaalinen kulttuuri, mutta tutkittavien ilmiöiden lisäksi käytettävät aineistot voivat olla yhä moninaisemmat. Tässä tutkimuksessa Varjakan sahalla Oulunsalossa työskennelleitä lapsia ja nuoria lähestytään dokumentaarisen arkeologian menetelmin. Tärkein lähteemme on Varjakan höyrysahan arkiston Luettelo sahalla työssä olevista nuorista henkilöistä (1910–1924). Tutkimme Varjakan sahan tapausesimerkin kautta millainen työnteon maailma oli lapsille ja nuorille 1900-luvun alussa. Mitä työtä he tekivät, minkä ikäisinä ja millaisessa ympäristössä? Teoreettisena työkaluna käytämme lapsisystävällisen ympäristön kriteeristöä. Lopuksi asetamme lasten ja nuorten työnteon lainsäädännölliseen ympäristöönsä.

Professori Lennart Simons ja Suomen ydinenergiateknologian alkuvaiheet

Markus Ahlskog — to, 17 elo 2023 00:00:00 +0300

Suomen atomihistorian lähtölaukauksena pidetään energiakomitean perustamista vuonna 1955. Aloitteen siihen teki Suomen Akatemian puheenjohtaja, kemian Nobelin palkinnon vuonna 1945 voittanut A.I. Virtanen, ja komitean puheenjohtajaksi valittiin Teknillisen Korkeakoulun teknillisen fysiikan professori Erkki Laurila. Lähes kaikkialla maailmassa atomitekniikan tutkimusta johtivat ydinfysiikan asiantuntijat, kun taas Suomen ainoa ydinfyysikko, Helsingin yliopiston professori Lennart Simons ei osallistunut lainkaan energiakomitean työhön. Hän oli kuitenkin suomalaisen ydinfysiikan perustutkimuksen pioneeri ja näytteli merkittävää osaa, kun ydinfysiikan lääketieteellisiä sovellutuksia alettiin ottaa Suomessa käyttöön. Kokonaan unohduksiin on jäänyt nk. Simonsin juttu, jossa Helsingin yliopisto syytti Simonsia väärinkäytöksistä virassaan ja valtion varojen kavaltamisesta. Syyte johti Simonsin viralta pidättämiseen. Hän sai varsin lievän tuomion rikkeistään. Oikeusjuttu oli käynnissä silloin, kun energiakomiteaa perustettiin, ja Simons sai palata virkaansa vasta yli puoli vuotta energiakomitean asettamisen jälkeen.