Retrospektiivinen kirja-arvostelu
OHJE RETROSPEKTIIVISEN KIRJA-ARVOSTELUN KIRJOITTAJALLE
Mikä on retrospektiivinen kirja-arvostelu?
Tekniikan Waiheita julkaisee tavallisten kirja-arvostelujen lisäksi retrospektiivisiä kirja-arvosteluja, joissa palataan aikaisemmin julkaistuihin tekniikan, teknologian tai teollisuuden historiaa käsitteleviin teoksiin ja tarkastellaan niitä myöhemmän tutkimuksen sekä nykyisen tutkimustilanteen näkökulmasta. Retrospektiivisen kirja-arvostelun lähtökohtana voi olla esimerkiksi oman tutkimusalansa klassikko, aikanaan merkittävä tai paljon käytetty tutkimus, vähälle huomiolle jäänyt teos tai tutkimus, jonka aihe on myöhemmän teknologisen, yhteiskunnallisen tai tutkimuksellisen kehityksen vuoksi tullut uudelleen ajankohtaiseksi. Kansainvälisessä tiedejulkaisemisessa tällaisesta tekstilajista on käytetty nimitystä retrospective book review. Retrospektiivisen arvostelun kohteena on yksittäinen teos, joka ei ole enää uusi mutta johon on perusteltua palata esimerkiksi sen tutkimushistoriallisen merkityksen, myöhemmän vaikutuksen tai uudelleen ajankohtaiseksi muodostuneen näkökulman vuoksi.
Tekniikan Waiheiden retrospektiivinen kirja-arvostelu on katsauksenomainen tekstilaji. Se sijoittuu kirja-arvostelun ja katsauksen välimaastoon, mutta on käsittelytavaltaan ja laajuudeltaan lähempänä katsausta. Tavallisessa kirja-arvostelussa ensisijaisena kohteena on yleensä suhteellisen uusi teos sekä sen sisällön, ansioiden ja puutteiden arviointi. Retrospektiivisessä kirja-arvostelussa olennaista on tämän lisäksi teoksen tarkasteleminen ajallisesta etäisyydestä: mitä teokselle, sen argumenteille ja sen käsittelemille kysymyksille on tapahtunut julkaisemisen jälkeen? Tarkoituksena ei siis ole kirjoittaa tavallista kirja-arvostelua vuosia tai vuosikymmeniä myöhässä, vaan käyttää teoksen ilmestymisen jälkeen syntynyttä ajallista etäisyyttä osana itse tarkastelua.
Retrospektiivistä kirja-arvostelua voi lähestyä kolmen pääkysymyksen kautta:
- Mitä teos merkitsi omassa ajassaan?
- Mitä teokselle ja sen esittämille ajatuksille on tapahtunut myöhemmässä tutkimuksessa ja historiallisessa kehityksessä?
- Miksi teokseen kannattaa palata nyt?
Kaikkia kysymyksiä ei tarvitse käsitellä samalla painoarvolla. Kirjoittajan tulee muodostaa teoksen ja valitsemansa näkökulman kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus.
Teos tutkimushistoriassa
Retrospektiivinen tarkastelu edellyttää teoksen sijoittamista sekä sen alkuperäiseen tutkimukselliseen ja historialliseen kontekstiin että myöhempään tutkimukseen. Kirjoittaja voi tarkastella, millaisessa tutkimuksellisessa tilanteessa teos ilmestyi, millaisiin keskusteluihin se osallistui, millaisia käsitteitä, teorioita ja menetelmiä alalla tuolloin käytettiin sekä mitä uutta teos toi oman aikansa tutkimukseen. Olennaista voi olla myös teoksen laajempi teknologinen, taloudellinen, kulttuurinen tai yhteiskunnallinen konteksti ja sen aikanaan saama vastaanotto.
Tätä taustaa vasten voidaan arvioida teoksen myöhempää asemaa: miten sitä on käytetty, siteerattu ja tulkittu, onko se vaikuttanut myöhempiin tutkimuskysymyksiin tai käsitteisiin ja ovatko sen avaamat tutkimussuunnat kehittyneet edelleen. Myöhemmän tutkimuksen avulla voidaan myös tarkastella, mitä teoksen havainnoista ja argumenteista on vahvistettu, täydennetty, korjattu tai kyseenalaistettu sekä ovatko jotkin alun perin vähälle huomiolle jääneet kysymykset myöhemmin saaneet uuden merkityksen. Tarkoituksena ei ole rekonstruoida koko aikakauden tutkimuskenttää eikä laatia kattavaa kirjallisuuskatsausta teoksen jälkeen ilmestyneestä tutkimuksesta. Tarkasteluun tulee valita sellainen konteksti ja myöhempi tutkimus, jotka auttavat ymmärtämään teoksen alkuperäistä merkitystä, myöhempää vaikutusta ja muuttunutta asemaa.
Teknologian tarkastelun retroaktiivisuus
Teknologian historia tarjoaa retrospektiiviselle kirja-arvostelulle erityisen mahdollisuuden retroaktiiviseen tarkasteluun. Tekniikan Waiheissa teknologian tarkastelun retroaktiivisuudella tarkoitetaan sitä, että myöhempi teknologinen, yhteiskunnallinen ja tutkimuksellinen kehitys voi muuttaa sitä, millaisia merkityksiä aikaisemmasta teknologiasta ja sitä koskevasta tutkimuksesta voidaan jälkikäteen havaita ja perustellusti esittää.
Teknologian historiallista merkitystä ei aina voida kokonaisuudessaan nähdä silloin, kun teknologia syntyy, otetaan käyttöön tai sitä ensimmäisen kerran tutkitaan. Myöhempi kehitys voi esimerkiksi osoittaa vähäiseltä vaikuttaneen teknisen ratkaisun osaksi pitkäkestoista kehityspolkua, lupaavana pidetyn teknologian umpikujaksi tai paljastaa teknologialle uusia käyttötarkoituksia ja yhteiskunnallisia merkityksiä. Myös pitkäaikaiset sosiaaliset, kulttuuriset, taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset voivat tulla näkyviksi vasta jälkikäteen.
Retrospektiivisessä kirja-arvostelussa voidaan siten tarkastella, miten teoksen käsittelemän teknologian myöhempi kehitys vaikuttaa teoksen argumenttien tulkintaan. Myöhemmät tapahtumat voivat nostaa esiin sellaisia käyttötapoja, seurauksia, riippuvuuksia tai ongelmia, joita teoksen kirjoittaja ei vielä voinut tuntea, tai antaa aikaisemmille tutkimuskysymyksille uuden merkityksen.
Retroaktiivisuus ei tarkoita sitä, että menneisyyden itsensä väitettäisiin muuttuvan. Se tarkoittaa, että myöhemmät tapahtumat ja myöhemmin syntynyt tieto mahdollistavat menneisyyden ilmiöiden tarkastelemisen sellaisista näkökulmista, joita aikaisemmin ei ollut mahdollista muodostaa.
Retrospektiivisen ja retroaktiivisen näkökulman eroa voidaan havainnollistaa kahdella kysymyksellä.
Retrospektiivinen kysymys:
Miltä tämä teos näyttää nyt?
Retroaktiivinen kysymys:
Miten se, mitä teoksen julkaisemisen jälkeen on tapahtunut, muuttaa sitä, mitä voimme teoksesta ja sen käsittelemästä teknologiasta nyt nähdä?
Retroaktiivinen tarkastelu voi olla yksi retrospektiivisen kirja-arvostelun näkökulmista. Kirjoittajan ei tarvitse rakentaa koko tekstiä sen ympärille.
Historiallinen oikeudenmukaisuus ja jälkiviisauden välttäminen
Ajallinen etäisyys tarjoaa retrospektiivisen arvostelun keskeiset mahdollisuudet, mutta siihen sisältyy myös jälkiviisauden vaara. Vanhaa tutkimusta ei tule arvioida yksinomaan nykyisten tutkimuskäytäntöjen perusteella. Teosta ei esimerkiksi tule arvostella pelkästään siitä, ettei siinä käytetty myöhemmin syntyneitä käsitteitä, teorioita, menetelmiä tai aineistoja. Samoin teknologisen kehityksen myöhempi lopputulos ei saa johtaa oletukseen, että kehityksen olisi pitänyt näyttää aikalaisten näkökulmasta väistämättömältä.
Kirjoittajan tulee mahdollisuuksien mukaan erottaa toisistaan:
- mitä teoksen kirjoittaja saattoi omassa historiallisessa tilanteessaan tietää;
- mitä hän teoksessaan todella väitti;
- mitä myöhempi tutkimus on osoittanut; sekä
- millaisia uusia merkityksiä myöhempi historiallinen ja teknologinen kehitys mahdollistaa teokselle nykyhetkestä käsin.
Historiallinen kontekstualisointi ei kuitenkaan tarkoita kritiikistä luopumista. Myöhemmän tutkimuksen perusteella voidaan perustellusti tarkastella esimerkiksi teoksen aineistollisia ja menetelmällisiä rajoituksia, ongelmallisia oletuksia, sivuun jääneitä toimijoita ja näkökulmia tai tulkintoja, jotka eivät enää ole tutkimuksellisesti kestäviä.
Aineistot, menetelmät ja käsitteet
Tarvittaessa retrospektiivisessä arvostelussa voidaan tarkastella myös teoksen käyttämiä aineistoja, menetelmiä ja käsitteitä. Kirjoittaja voi esimerkiksi arvioida, millaisiin lähteisiin tutkimus perustui ja millaisia lähteitä teoksen kirjoittajalla oli omana aikanaan käytettävissään. Olennaista voi olla myös se, millaisia lähdekriittisiä ratkaisuja teoksessa tehtiin ja onko tutkijoiden käyttöön myöhemmin tullut uusia aineistoja, jotka muuttavat tai täydentävät aikaisempia tulkintoja. Samoin voidaan tarkastella tutkimusmenetelmien ja käsitteiden muuttumista. Jos alan menetelmät tai keskeiset käsitteet ovat teoksen ilmestymisen jälkeen muuttuneet merkittävästi, voidaan pohtia, miten nämä muutokset vaikuttavat teoksen tulosten ja argumenttien arviointiin.
Teos nykyajan lukijalle
Retrospektiivisen kirja-arvostelun tulisi lopulta arvioida teoksen nykyistä merkitystä ja sitä, miksi siihen kannattaa palata juuri nyt. Teos voi olla edelleen käyttökelpoinen tutkimuksessa tai opetuksessa, tarjota aineistoa, argumentteja tai näkökulmia, joita myöhempi tutkimus ei ole korvannut, tai olla merkittävä tutkimushistoriallinen dokumentti, vaikka osa sen tulkinnoista olisi vanhentunut. Se voi myös avata näkökulman tutkimusperinteeseen, joka on myöhemmin jäänyt sivuun.
Erityisen kiinnostavaa voi olla myös sellaisen teoksen uudelleenarviointi, joka on esimerkiksi kielensä, julkaisupaikkansa tai saatavuutensa vuoksi jäänyt Suomessa vähälle huomiolle. Uudelleen lukeminen voi tällöin tuoda esiin sekä teoksen oman tutkimushistoriallisen merkityksen että uusia kysymyksiä tekniikan ja teknologian historiasta. Retrospektiivisen arvostelun ei tarvitse päätyä siihen, että vanha teos olisi edelleen kaikilta osin suositeltava tai ajankohtainen. Myös sen osoittaminen, miksi teos kuuluu ennen kaikkea oman aikansa tutkimushistoriaan, voi olla perusteltu johtopäätös.
Mahdollinen rakenne
Retrospektiiviselle kirja-arvostelulle ei ole pakollista rakennetta. Teksti voi kuitenkin edetä esimerkiksi seuraavasti:
- Miksi tähän teokseen palataan?
Esittele teos ja perustele sen uudelleentarkastelun ajankohtaisuus tai tutkimuksellinen kiinnostavuus. - Teos omassa ajassaan
Tarkastele teoksen ilmestymiskontekstia, tavoitteita, tutkimuskysymyksiä ja alkuperäistä kontribuutiota. - Teoksen keskeiset argumentit
Käsittele niitä kysymyksiä, tulkintoja ja havaintoja, jotka ovat myöhemmän tarkastelun kannalta olennaisia. - Mitä tapahtui myöhemmin?
Suhteuta teos myöhempään tutkimukseen sekä tarvittaessa teknologiseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. - Retrospektiivinen ja mahdollinen retroaktiivinen arviointi
Pohdi, mikä teoksessa on kestänyt aikaa, mikä on muuttunut ja ovatko myöhemmät tapahtumat antaneet jollekin sen näkökulmalle uuden merkityksen. - Teoksen nykyinen merkitys
Kokoa tarkastelun keskeiset johtopäätökset ja arvioi, miksi teos kannattaa – tai ei kannata – lukea edelleen.
Rakenne on suuntaa antava. Kirjoittaja voi järjestää tekstin teoksen ja oman tarkastelukysymyksensä kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
Lähteiden käyttö
Retrospektiivisessä kirja-arvostelussa edellytetään arvioitavan teoksen lisäksi muun tutkimuskirjallisuuden käyttöä. Tutkimuskirjallisuutta ja muita lähteitä tulee kuitenkin käyttää tarkoituksenmukaisesti teoksen alkuperäisen kontekstin, myöhemmän vaikutuksen ja nykyisen merkityksen arvioimiseksi. Kaikki käytetty tutkimuskirjallisuus merkitään lähdeviitteisiin ja lähdeluetteloon Tekniikan Waiheiden viittausohjeiden mukaisesti.
Laajuus
Retrospektiivisen kirja-arvostelun tavoitepituus on noin 20 000–30 000 merkkiä. Laajuus mahdollistaa teoksen sisällön arvioinnin lisäksi sen tutkimushistoriallisen kontekstualisoinnin sekä tarkoituksenmukaisen vertailun myöhempään tutkimukseen ja teknologiseen kehitykseen. Tekstin pituus voi kuitenkin vaihdella arvioitavan teoksen ja valitun näkökulman mukaan. Mahdollisesta poikkeavasta laajuudesta sovitaan toimituksen kanssa.
Arvioitavan teoksen tiedot
Arvostelun yhteydessä ilmoitetaan arvioitavan teoksen täydelliset bibliografiset tiedot: tekijä(t), teoksen nimi, kustantaja, julkaisupaikka ja -vuosi, sivumäärä sekä ISBN ja mahdollinen DOI tai pysyvä verkko-osoite. Jos tarkastelussa käytetään alkuperäisen painoksen sijasta myöhempää painosta, käännöstä tai uudelleenjulkaisua, tämä ilmoitetaan erikseen.
Kuvitus
Retrospektiivisen kirja-arvostelun yhteydessä voidaan käyttää kuvaa arvioitavan teoksen kannesta. Vanhojen teosten kohdalla kuvan saatavuus ja käyttöoikeudet voivat poiketa uusista julkaisuista, joten kuvituksesta sovitaan tarvittaessa toimituksen kanssa. Myös muu teoksen historiaa, teknologista kontekstia, vastaanottoa tai myöhempää merkitystä havainnollistava kuvitus voi olla perusteltua (esimerkiksi kaavio teoksen tai siitä johdetusta myöhemmästä teoriasta).
Tekstin tarjoaminen ja toimituskäsittely
Arvioitavasta teoksesta ja suunnitellusta näkökulmasta tulee ottaa yhteyttä toimitukseen ennen tekstin kirjoittamista. Ohjeita ei tarvitse seurata kaavamaisesti, vaan niitä voi soveltaa vapaasti teoksen ja oman näkökulman mukaan. Käsikirjoitus toimitetaan Tekniikan Waiheiden yleisten kirjoittajaohjeiden ja toimituksen kanssa sovitun aikataulun mukaisesti.
