https://journal.fi/thanatos <p><strong><em>Thanatos</em> </strong>on <a href="https://kuolemantutkimus.fi/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura Ry:n</a> julkaisema avoin, vertaisarvioitu, tieteellinen verkkolehti, joka ilmestyy kerran vuodessa. Thanatos edistää kuolemantutkimuksen sisäistä vuoropuhelua tuomalla esille eri tieteenalojen näkökulmia kuolemaan ja sen tutkimiseen. Thanatos toivottaa tervetulleiksi julkaisuehdotuksia artikkeleista kirja-arvioihin, tutkimuspapereista konferenssiraportteihin ja vapaamuotoisempia kirjoituksia, kuten kolumneja ja elokuva-arvosteluja. Ensisijaisena julkaisukielenä on suomi, mutta artikkeleita otetaan vastaan myös ruotsin ja englannin kielellä. Julkaiseminen on ilmaista, mutta kielentarkistuskulut ovat kirjoittajan vastuulla.</p> Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura Ry fi-FI Thanatos 2242-6280 https://journal.fi/thanatos/article/view/127591 <p>Affektit ja tunteet ovat tulleet vahvasti yhteiskunta- ja kulttuuritieteisiin, jopa niin, että puhutaan tutkimuksen affektiivisesta käänteestä (esim. Jokinen ym. 2015; Rinne ym. 2020). Kuolema on yksi emotionaalisimmista tilanteista ihmisen elämänkulussa, täynnä affekteja ja tunteita. Tässä artikkelissa pohdimme affektien ja tunteiden välistä suhdetta yhteiskuntatieteellisesti painottuneessa kuolematutkimuksessa. Tutkimuksemme keskittyy kaikkein syvimpään suruun, lapsen kuolemaan. Lähestymme sitä affektiivisena kokemuksena. Affekti on käsitteenä väljä. Se määritellään joksikin, joka on ennen tunteita, ja joka liittyy ruumiillisiin reaktioihin. Selvitämme, millaisia tunteita ja affektiivisuuksia liittyy lapsen kuolemaan. Tutkimuksessa sovelletaan kuljeskelevan etnografian menetelmää (ks. Davydova-Minguet ym. 2022), jossa kuljeskelu ei tapahdu pelkästään konkreettisissa ja fyysisissä paikoissa, vaan etsimme kuoleman affekteja ja tunteita niin ihmisten haastattelupuheesta, epävirallisista keskusteluista omaisten ja kuoleman ammattilaisten kanssa, Facebook-ryhmästä, kuin hautausmaiden hautamuistomerkeistä. Tämän laajan ja monipuolisen aineiston kautta tarkastelemme myös sitä, miten lapsensa menettänyt kohtaa ja hänet kohdataan yhteiskunnan osana, toisin sanoen miten lapsen sureminen ja sen heijastamat tunteet ja affektit rakentuvat osaksi yhteiskuntaa. Tutkimuksemme kautta tuotamme ehkä enemmän uusia kysymyksiä kuin annamme vastauksia.</p> Pirjo Pöllänen Ismo Björn Copyright (c) 2024 Pirjo Pöllänen, Ismo Björn https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-04-12 2024-04-12 10.57124/thanatos.127591