Thanatos

Nuorten kokemat elämänmuutokset vanhemman kuoleman jälkeen

Anna-Maija Rajamäki, Anja Terkamo-Moisio, Anna Liisa Aho — Fri, 04 Oct 2024 00:00:00 +0300

Vanhemman kuolema on nuorelle yksi elämän tuskallisimmista ja haitallisimmista koettelemuksista, mikä muuttaa heidän elämäänsä pysyvästi. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata vanhemman kuoleman kokeneiden nuorten elämänmuutoksia.

Tutkimusaineisto koostui vanhempansa nuorena menettäneiden henkilöiden vastauksista (n=86). Tutkimusaineisto kerättiin elektronisen (e-) lomakkeen avulla kahden valtakunnallisen vertaistukijärjestön kautta. E-lomakkeessa kysyttiin taustatietoja sekä avoimella kysymyksellä nuoren kokemista elämänmuutoksista vanhemman kuoleman jälkeen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Vanhemman kuoleman jälkeisinä elämänmuutoksina koettiin minuuden muutokset, elämän tasapainoa vavisuttavat muutokset, arjen muutokset ja henkisen hyvinvoinnin lujittuminen. Minuuden muutoksiin liittyivät mielen kuormittuminen, minäkuvan muuttuminen, melankolian lisääntyminen ja tunnekäyttäytymisen muuttuminen. Elämän tasapainoa vavisuttaviin muutoksiin liittyivät perusturvallisuuden järkkyminen, eheyden rikkoutuminen ja terveyden haurastuminen. Henkisen hyvinvoinnin lujittumiseen liittyivät posttraumaattisen kasvun kokeminen ja psyykkinen vahvistuminen. Arjen muutoksiin liittyivät työ- ja opiskeluelämässä tasapainoileminen, vastuuseen kasvaminen sekä perusarjen ja perhedynamiikan muuttuminen.

Nuorten elämänmuutokset liittyvät kokonaisvaltaisesti nuorten psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä nuorten koko elinpiiriin. Perhedynamiikan muutokset vanhemman kuoleman jälkeen korostuivat.

Lapsen kuoleman sureminen, tunteet ja affektit

Pirjo Pöllänen, Ismo Björn — Fri, 04 Oct 2024 00:00:00 +0300

Affektit ja tunteet ovat tulleet vahvasti yhteiskunta- ja kulttuuritieteisiin, jopa niin, että puhutaan tutkimuksen affektiivisesta käänteestä (esim. Jokinen ym. 2015; Rinne ym. 2020). Kuolema on yksi emotionaalisimmista tilanteista ihmisen elämänkulussa, täynnä affekteja ja tunteita. Tässä artikkelissa pohdimme affektien ja tunteiden välistä suhdetta yhteiskuntatieteellisesti painottuneessa kuolematutkimuksessa. Tutkimuksemme keskittyy kaikkein syvimpään suruun, lapsen kuolemaan. Lähestymme sitä affektiivisena kokemuksena. Affekti on käsitteenä väljä. Se määritellään joksikin, joka on ennen tunteita, ja joka liittyy ruumiillisiin reaktioihin. Selvitämme, millaisia tunteita ja affektiivisuuksia liittyy lapsen kuolemaan. Tutkimuksessa sovelletaan kuljeskelevan etnografian menetelmää (ks. Davydova-Minguet ym. 2022), jossa kuljeskelu ei tapahdu pelkästään konkreettisissa ja fyysisissä paikoissa, vaan etsimme kuoleman affekteja ja tunteita niin ihmisten haastattelupuheesta, epävirallisista keskusteluista omaisten ja kuoleman ammattilaisten kanssa, Facebook-ryhmästä, kuin hautausmaiden hautamuistomerkeistä. Tämän laajan ja monipuolisen aineiston kautta tarkastelemme myös sitä, miten lapsensa menettänyt kohtaa ja hänet kohdataan yhteiskunnan osana, toisin sanoen miten lapsen sureminen ja sen heijastamat tunteet ja affektit rakentuvat osaksi yhteiskuntaa. Tutkimuksemme kautta tuotamme ehkä enemmän uusia kysymyksiä kuin annamme vastauksia.

Qualitative Exploration of Pet Bereavement Experience among Indonesian Pet-Bereaved Individuals

Azmi Subha Adil Paramarta, Adelia Khrisna Putri, Kwartarini Wahyu Yuniarti — Fri, 04 Oct 2024 00:00:00 +0300

Bereavement is often associated with the loss of a human being. However, bereavement could also occur when an individual loses a pet. According to various studies, the response to grief and the effects of pet bereavement and human bereavement have no significant differences. Even so, social norms often consider pet bereavement a trivial and less significant grief. There is relatively little literature researching pet bereavement, especially in Indonesia. For this reason, an exploratory study was conducted through qualitative research using an open-ended questionnaire to explore the experience of pet bereavement. There were 101 participants involved in filling out the questionnaire, which was dominated by women (82%), people aged 18-24 years old (57%), and the grieving cat species (71%). From the inductive thematic analysis, four themes were found that represent the components of the pet bereavement experience, namely, (1) bereavement reactions, (2) bereavement coping, (3) support system, and (4) self-growth. With these findings, the support system around bereavement survivors can better understand the perspective of the survivors and provide the support needed by the bereaved survivors.

Keywords

pet bereavement, explorative study, inductive thematic analysis, qualitative, support system, Indonesia

Keskiaikaista kuolemaa Utrechtissa

Jyrki Nissi — Fri, 04 Oct 2024 00:00:00 +0300

Utrechtissa, Alankomaissa järjestettiin 26.–28.6. 2024 Internationale Gesellschaft für Theologische Meviävistik (IGTM) -verkoston vuotuinen konferenssi, jonka teemana oli tällä kertaa kuolema. Virallinen nimi konferenssille oli The End: Finitness, Death and Completion in Medieval Theology.

Kuolemannoviisista kuolemantaitajaksi

Petriina Lahtinen — Fri, 04 Oct 2024 00:00:00 +0300

Ei abstraktia.

Katsaus henkirikoksen tekijän ja uhrin läheisiin liittyvästä tutkimuksesta sekä heidän kokemista elämänmuutoksista henkirikoksen jälkeen

Toni Lindberg, Anna Kauppinen, Anna Liisa Aho — Fri, 04 Oct 2024 00:00:00 +0300

Vuonna 2022 viranomaisten tietoon tuli Suomessa 79 henkirikosta. Henkirikos on traumaattinen kokemus sekä uhrin että tekijän läheisille ja vaikuttaa pitkään heidän elämäänsä.

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kartoittaa henkirikoksen tekijöiden ja uhrien sisaruksista tehtyjä tutkimuksia sekä kuvata läheisten kokemia elämänmuutoksia henkirikoksen jälkeen. Katsauksen tavoitteena on antaa yleiskuva henkirikoksen uhrien ja tekijöiden sisaruksiin liittyvästä tutkimuksesta. Tavoitteena on myös tuottaa tietoa koetuista elämänmuutoksista, jota yhteiskunnassa voidaan käyttää apuna kohdatessa henkirikoksen uhrien ja tekijöiden sisaruksia ja muita läheisiä. Katsauksen tutkimuskysymykset ovat: Millaista tutkimusta henkirikoksen uhrien ja tekijöiden sisaruksista on tehty? Millaisia elämänmuutoksia henkirikoksen uhrien ja tekijöiden läheiset kokivat henkirikoksen jälkeen?

Tiedonhaku suoritettiin maalis-huhtikuussa 2022 systemaattisesti CINAHL-, PsycInfo-, Medic-, Medline-, ARTO- ja ProQuest-tietokannoista. Hakusanoina käytettiin henkirikokseen liittyviä termejä sekä sanoja sisarus, sisko, veli ja perheenjäsen. Hauissa hyödynnettiin Boolen operaattoreita ja hakusanojen katkaisua. Sisäänottokriteerinä oli: Käsittelee henkirikoksen uhrin tai tekijän sisaruksia tai läheisiä. Artikkelien tuli olla vertaisarvioituja, suomen- tai englanninkielisiä ja koko tekstin tuli olla saatavilla. Haun kokonaistulos oli 2053, tietokantarajausten ja poissulkukriteerien jälkeen 76 ja koko tekstin perusteella katsaukseen valikoitui 29 artikkelia. Laadunarvioinnissa käytettiin JBI:n laadunarviointikriteerejä ja analysointimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.

Henkirikoksen uhrin sisaruksista tehtyjä tutkimuksia löytyi katsauksessa neljä ja sisarusten lisäksi muita läheisiä koskevia tutkimuksia 23. Tekijän läheisiä koskevia tutkimuksia löytyi kaksi. Tutkimukset oli julkaistu aikavälillä 1988–2022 ja suurin osa oli tehty Yhdysvalloissa. Tutkimuksista 16 oli kvalitatiivisia ja 12 kvantitatiivisia. Yksi tutkimuksista oli monimenetelmätutkimus. Tutkimuksissa tuotiin esiin läheisten selviytymiskeinoja ja elämänmuutoksia, murhan vaikutuksia elämään, uskonnon roolia selviytymisessä sekä kokemuksia rikosoikeusjärjestelmästä. Myös läheisten PTSD-oireita, pitkittynyttä surua ja kostonhalua tutkittiin. Kvantitatiivisissa tutkimuksissa mitattiin läheisten yleistä terveydentilaa, pitkittynyttä surua, tyytyväisyyttä elämään, lasten ahdistusta ja PTSD-oireita. Yhteensä tutkimuksissa käytettiin 24 eri mittaria.

Sekä henkirikoksen uhrien että tekijöiden läheisten elämänmuutoksiin liittyi pitkäkestoinen suruprosessin kokeminen, mielenterveys- ja päihdeongelmien lisääntymine, työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen, sosiaalisen elämän muuttuminen ja merkityksen tunteen kadottaminen. Lisäksi läheisten elämänmuutokset sisälsivät tuskaa tuottavan tapahtuneen muistelemisen, oikeudenmukaisuuden tavoittelemisen, merkityksellisten selviytymismenetelmien käyttämisen sekä arvomaailman avartumisen.

Henkirikoksen vaikutukset läheisiin ovat lähes poikkeuksetta negatiivisia ja aiheuttavat monenlaisia seurauksia heidän elämäänsä. Henkirikos vaikuttaa läheisen fyysiseen- ja psyykkiseen terveyteen sekä sosiaaliseen- ja hengelliseen elämään. Läheisten ääni tulisi saada paremmin kuuluviin rikosoikeusprosessissa ja mediassa. Henkirikoksen vaikutuksista elämään tulisi kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Avainsanat: Henkirikos, sisarus, läheinen, elämänmuutokset

Tanatoseeni ja Thanatoksen uusi aikakausi

Maija Butters, Suvi Ronkainen — Fri, 04 Oct 2024 00:00:00 +0300