Korkeakoulutuksen maksullisuuden kannatus Suomen väestössä: olisiko maksullisuus reilua?

Kirjoittajat

• Jarmo Kallunki Tampereen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-3019-9706
• Jussi Kivistö Tampereen yliopisto https://orcid.org/0000-0003-1205-2775

DOI: https://doi.org/10.58957/tp.142662

Avainsanat:

korkeakoulutuksen rahoitus, korkeakoulutuksen maksullisuus, reiluus

Abstrakti

Korkeakoulutuksen maksullisuus nousee säännöllisesti julkiseen keskusteluun Suomessa. Keskusteluun osallistuvat tyypillisesti etujärjestöt ja yksittäiset keskustelunavaajat, mutta poliittiset puolueet eivät ole ottaneet maksullisuutta ohjelmiinsa eikä kotimaisia opiskelijoita koskeville lukukausimaksuille siten näytä olevan Suomessa puoluepoliittista tukea. Kuitenkaan sitä, mitä mieltä Suomen väestö on korkeakoulutuksen maksullisuudesta, ei ole toistaiseksi tutkittu. Tässä artikkelissa paikkaamme kyseistä tutkimusaukkoa kahden Suomen väestöä edustavan, vuosina 2007 (N = 1388) ja 2018 (N = 1425) kerätyn kyselyaineiston avulla. Kyselyissä vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa väitteeseen ”olisi reilua, että korkeasti koulutetut joutuisivat maksamaan opiskelustaan”. Tulostemme mukaan molemmilla kyselykerroilla hieman yli neljännes suomalaisista piti korkeakoulutuksen maksullisuutta reiluna, noin kaksi viidennestä ei pitänyt sitä reiluna, ja lähes kolmasosalla ei ollut asiaan mielipidettä. Tarkasteltaessa mielipiteitä sosioekonomisten ja demografisten taustamuuttujien suhteen osoittautui, että vastaajan ikä, koulutustaso ja ammattiasema olivat voimakkaimmin yhteydessä näkemykseen maksullisuuden reiluudesta: mitä vanhempi tai mitä matalammin koulutettu vastaaja, sitä enemmän hän piti maksullisuutta reiluna. Johtopäätöksemme on, että väestön keskuudessa korkeakoulutuksen maksullisuudelle on enemmän kannatusta kuin julkisen keskustelun ja puoluepoliittisen yksimielisyyden perusteella voisi olettaa.