Todistusvalinta ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnassa

– havaintoja ylioppilastutkintotodistuksen pisteytysmallin toimivuudesta

Kirjoittajat

• Tiina Karihtala Metropolia Ammattikorkeakoulu
• Jonna Vierula Laurea Ammattikorkeakoulu
• Ari Koistinen Metropolia Ammattikorkeakoulu
• Kirsi Talman Metropolia Ammattikorkeakoulu

DOI:

https://doi.org/10.58957/tp.163042

Avainsanat:

todistusvalinta, ammattikorkeakoulu, opiskelijavalinta, yioppilastutkinto

Abstrakti

Suomessa korkeakoulujen opiskelijavalintoja on kehitetty voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tavoitteena on ollut hakijaystävällinen, yhdenvertainen, kustannustehokas ja työelämään siirtymistä sujuvoittava opiskelijavalinta. Uudistusten myötä todistusvalinnasta tuli pääasiallinen valintaväylä ammattikorkeakouluopintoihin keväästä 2020 lähtien. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ammattikorkeakoulujen kaikille koulutusaloille yhteisen ylioppilastutkintotodistuksen pisteytysmallin toimivuutta tarkastelemalla pisteytysmallin erottelukykyä ja ohjausvaikutusta sekä todistusvalinnan yhdenvertaisuutta. Tutkimus toteutettiin rekisteritutkimuksena, ja se sisälsi kaikki kevään 2020 toisessa yhteishaussa ylioppilastutkintotodistuksen perusteella ammattikorkeakouluun hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet hakijat (N = 8 406). Ylioppilastutkinnon arvosanoista otettiin aineistoon mukaan ne arvosanat, joista valituksi tulleen hakijan todistusvalinnan kokonaispisteet olivat muodostuneet. Todistusvalintamenestyksen indikaattorina käytettiin todistusvalinnan kokonaispistemäärää (max 198 pistettä). Kuvailevat tulokset esitetään keskiarvoina ja keskihajontoina. Taustamuuttujien yhteyksiä todistusvalintamenestykseen analysoitiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla ja post-hoc-analyysissä Tukeyn testillä. Tulokset osoittivat, että pisteytysmalli on erottelukykyinen ja ammattikorkeakoulut voivat toteuttaa valintoja nykyisellä mallilla. Pisteytysmallin ohjausvaikutusta lukiolaisten oppiainevalintoihin voidaan pitää maltillisena ja lukiolaiset voivat opiskella heitä itseään kiinnostavia oppiaineita. Malli on kaikille hakijoille aina sama eli se kohtelee hakijoita lähtökohtaisesti yhdenvertaisesti. Opiskelijavalintojen yhdenvertaisuus on kuitenkin moniulotteinen ilmiö, joka vaatii pisteytysmallien toimivuuden tarkastelua laajempaa tutkimusta. Tutkimusta poikkileikkausasetelmassa tarvitaan lisää erityisesti ohjausvaikutuksen arvioimiseksi ja tulosten yleistettävyyden vahvistamiseksi. Lisäksi on tärkeää arvioida, miten todistusvalinnassa valitut hakijat menestyvät ja etenevät opinnoissaan, jotta voidaan tehdä laajempia päätelmiä pisteytysmallin toimivuudesta ja jatkokehittämistarpeista.